Yle: Filippiiniläissiivooja ei ole nähnyt lastaan 6 vuoteen, mutta lähettää tälle rahansa – Kymmenissä suomalaisyrityksissä poljetaan palkkoja

Yle: Filippiiniläissiivooja ei ole nähnyt lastaan 6 vuoteen, mutta lähettää tälle rahansa – Kymmenissä suomalaisyrityksissä poljetaan palkkoja 19.1.2020

Ulkomaalaisten palkkoja on helppo polkea, sillä heillä on usein perhettä huolettavana kotimaassaan.

Filippiiniläisen Jessebel Garcian silmiin nousevat kyyneleet. Hän näyttää puhelimestaan kuvaa yhdeksänvuotiaasta tyttärestään.

Tytär on kotona Filippiineillä isoäitinsä hoidossa. Jessebel ei ole tavannut kumpaakaan lähes kuuteen vuoteen.

Yhteyttä pidetään videopuheluilla.

Jessebelin tarina on tuiki tavallinen. Hän sai parikymppisenä lapsen. Isästä ei ollut apua kasvattamisessa. Miljoonien filippiiniläisten tavoin hän päätti lähteä vuonna 2014 ulkomaille töihin, jotta voisi lähettää rahaa kotiin äidilleen ja tyttärelleen.

Tytär oli tuolloin kolmevuotias.

– Lähteminen oli todella vaikeaa, mutta kyse oli tyttäreni tulevaisuudesta. Olen ainoa, joka pystyy elättämään meidät.

Ensimmäinen työpaikka oli au pairina Tanskassa. Siellä Garcia työskenteli pari vuotta, työluvan salliman ajan. Sitä seurasi parin vuoden au pair -pesti Norjassa. Sieltä hän päätti lähteä Suomeen.

Suomessa Garcia kertoo päässeensä lastenhoitajaksi Suomessa asuvaan ulkomaalaiseen perheeseen. Kohtelu oli kuitenkin huonoa. Käytännössä työ oli lasten ja kodin hoitoa kymmenen tuntia päivässä, viisitoista päivää putkeen. Palkka oli 750 euroa kuukaudessa. Se sisälsi asumisen perheessä ja ruoan.

Siivousalalla paljon epäselvyyksiä
Ulkomaalaisten hyväksikäyttöä paljastuu paljon juuri siivousalalta. Yleensä kyse on siitä, että yritys ei kirjaa työaikoja oikein. Tai palkkojen lisät ja ylityökorvaukset jätetään maksamatta. Joskus työluvatkaan eivät ole kunnossa.

Viimeisten kolmen vuoden aikana Etelä-Suomen aluehallintovirasto on tehnyt siivousalalla 186 ulkomaalaisvalvonnan tarkastusta, jotka liittyivät työsuhteen vähimmäisehtoihin eli esimerkiksi palkkoihin tai työaikoihin. Puutteita löytyi runsaasti.

Lähes 55 prosentilla yrityksistä työaikakirjanpito ei ollut kunnossa. Lisäksi lähes 40 prosentilla tutkituista yrityksistä ei aina maksettu TES:in mukaisia ylityökorvauksia eikä ilta- tai sunnuntailisiä.

Lisäksi tarkastuksissa löytyi toistakymmentä yritystä, joissa ei ollut työaikakirjapitoa lainkaan.

Etelä-Suomen AVIn ylitarkastaja Riku Rajamäki on yllättynyt, miten paljon tarkastuksissa löytyi puutteita. Hän toivoo, että ulkomaalaistarkastuksia tehtäisiin nykyistä enemmän koko maassa, ei pelkästään pääkaupunkiseudulla.

Puutteellisesti johdetuissa siivousfirmoissa on sekä suomalaisia että ulkomaalaisia omistajia, Rajamäki kertoo.

Ulkomaalaisille siivoojille näyttää riittävän töitä.

Viime vuonna Uudellamaalla myönnettiin uusia eli niin sanottuja ensimmäisiä työlupia kodinhoitajille sekä toimisto- ja laitossiivoojille reilusti yli 800.

Näiden lisäksi joka vuosi annetaan satakunta kielteistä päätöstä. Kielteisiä päätöksiä tehdään useilla eri perusteilla, joista yksi on se, että työnantaja ei selviä velvoitteistaan, kertoo palveluasiamies Sallamari Salonen Uudenmaan TE-toimistosta.

Kolmannes palkasta Filippiineille
Siivoojia ja kodinhoitajia tulee Suomeen erityisesti Filippiineiltä, monista syistä.

Suomeen on tuli töihin vuosina 2015–2018 tuhat filippiiniläistä. Maahanmuuttoviraston mukaan viime vuonna filippiiniläisille hyväksyttiin jo vajaat viisisataa uutta työlupaa eri aloille.

Kansainvälisen työjärjestön ILOn mukaan Filippiineiltä lähtee vuosittain yli miljoona ihmistä siirtotyöläisiksi.

Filippiinien talous tarvitsee ulkomailla olevien kansalaistensa palkkarahoja. Monelle perheelle se on ainut keino päästä köyhyydestä, koska maan sosiaaliturva on Suomeen verrattuna heikko.

Jessebel Garcia ja miljoonat muut lähettävät ison osan palkastaan takaisin kotiin. Näillä rahoilla maksetaan perheen terveydenhuolto, lasten koulutus ja asuminen.

Garciakin on onnistunut ansaitsemaan jo sen verran, että hän on voinut ostaa äidilleen ja tyttärelleen asunnon Filippiineiltä. Tytär on päässyt kunnolliseen yksityiskouluun.

Filippiiniläiset itse sanovat lähettävänsä noin kolmanneksen palkastaan takaisin kotimaahan.

Suomen Pankki ei tilastoi, kuinka paljon Suomesta lähetetään rahaa Filippiineille. Filippiinien keskuspankin tilastosta kuitenkin paljastuu, että määrä kasvaa vuosi vuodelta. Viime vuonna lähti vajaat yhdeksän miljoonaa euroa.

Tyttäret ovat poikia varmempi investointi
Helsinkiläinen kirjailija Riitta Vartti tuntee Filippiinien olot hyvin. Hän on kirjoittanut Filippiineihin liittyen useita romaaneja ja tagalogin kielen oppikirjoja.

Lisäksi hän pitää Suomessa oleville filippiiniläisille suomen kielen oppitunteja.

Filippiiniläisiä suorastaan rohkaistaan lähtemään ulkomaille töihin, naisia vielä miehiäkin enemmän. Vartti arvelee, että syynä tähän on se, että naisilta tulee varmemmin rahaa kotiin.

– On ajateltu, että on jopa parempi lähettää tyttäret kuin pojat ulkomaille töihin.

Myös Vartti on huomannut, että ulkomaalaisia pidetään usein suomalaisia “helpompina” työntekijöinä.

– Tavallaan heitä voi kiristää, että he joutuvat lähtemään, jos he eivät tee niin kuin pyydetään.

Lisäksi ulkomaalaisten asemaa heikentää huono suomen kielen taito ja haluttomuus kuulua ammattiliittoon.

Vartin mukaan Filippiineillä ilmapiiri on ammattiliittojen vastainen. Monet eivät tule ajatelleeksi, että Suomessa liittyminen on täysin mahdollista.

Filippiiniläisiä pidetään hyvinä työntekijöinä
Jessebel Garcia irtisanoutui kahden kuukauden jälkeen huonosti palkatusta kotiapulaisen paikastaan Suomessa. Vuoden 2019 alussa hän sai mieleisensä työpaikan siivoojana Koti Puhtaaksi -yrityksessä. Se palkittiin viime vuonna Suomen parhaana yrityksenä Great Place to Work -työhyvinvointitutkimuksessa.

Väärinkäytökset keskittyvät pienehköihin yrityksiin. Poikkeuksia toki on. Myös toinen Ylen haastattelema ulkomailta täysin laillisesti tullut työntekijä kertoo huonosta kohtelusta. Nainen haluaa esiintyä nimettömänä, koska hän pelkää sukulaisten puolesta.

Nainen kertoo, että hän ei saanut suurehkossa suomalaisessa siivousfirmassa pidettyä sairauslomaa.

Esimiehen mielestä tulehtunut hammas ei ollut riittävä syy sairauslomaan. Lisäksi yritys ei maksanut ilta- ja viikonloppulisiä, kuten olisi pitänyt.

– Esimies oli tottunut siihen, että filippiiniläiset eivät pidä sairauslomaa.

Työpaikkansa puolesta pelkäävä filippiiniläismies puolestaan kertoo, että hän ei ole saanut kilometrikorvauksia oman auton käytöstä, kun hän siirtyy siivouspaikasta toiseen.

Tietoista hintojen polkemista
Koti Puhtaaksi -siivousyrityksen toimitusjohtaja Saana Tyni tietää hyvin, että alalla on paljon epäselvyyksiä. Hänen yrityksensä rekrytoinnissa se näkyy jo työpaikkahaastattelussa.

– Yksi ensimmäisistä kysymyksistä on, tulevatko palkat ajallaan.

Tyni sanoo, että alalle on viime aikoina tullut lisää suomalaisia työntekijöitä muista ammateista. Ulkomaalaisia on kuitenkin paljon, erityisesti Filippiineiltä.

– Kaikki ovat samalla viivalla, mutta toki yleinen trendi on, että filippiiniläisiä pidetään erittäin hyvinä työntekijöinä.

Työvoimaa välittävät ulkomailta sekä ulkomaalaiset että suomalaiset yritykset. Hiljattain Tynin yritykseen tarjottiin siivoojia Thaimaasta. Suomalaismies kertoi puhelimessa, että hän voisi järjestää jopa sata thaimaalaista siivoojaa.

Thaimaalaiset oli miehen mukaan tarkoitus majoittaa omiin oloihinsa ja pitää mahdollisimman kaukana ay-liikkeestä.

– Kaiken lisäksi soittaja sanoi suoraan, että pystymme sitten vähän polkemaan hintoja ja voittamaan kilpailijan. Se on ihan tarkoituksellista markkinoiden vääristämistä, Tyni sanoo.

Emme onnistuneet tavoittamaan miestä haastatteluun.

Palkkaero on valtava
Jessebel Garcian tarina on tyypillinen esimerkki siitä, että ulkomailta tulleilla työntekijöillä ei läheskään aina ole vaihtoehtoja.

Kaksi kuukautta lapsen syntymän jälkeen hän kertoo menneensä töihin pikaruokalaan eri paikkakunnalle Filippiineillä. Jo tuolloin lapsi jäi isoäitinsä huostaan. Palkka oli 100 euroa kuukaudessa.

Garcia oli 24-vuotias, kun hän jätti lapsensa pysyvästi oman äitinsä hoiviin.

Garcia kertoo, että hän pohti ulkomaille lähtöä pitkään äitinsä kanssa. Lähtö oli vaikea.

– Lähdin yksin matkaan ilman ystäviä tai sukulaisia. Minua kehuttiin hyvin rohkeaksi.

Työpaikan myötä Garcia on ison askeleen lähempänä unelmaansa eli tyttären näkemistä Suomessa.

– Nyt odotan uutta viisumia. Toivon, että voisin saada hänelle valoisan tulevaisuuden täällä.