Yle: Irakilaiset hakevat yhä useammin Suomen kansalaisuutta – syksyllä 2015 saapuneilla turvapaikan saaneilla hakuoikeus

Yle: Irakilaiset hakevat yhä useammin Suomen kansalaisuutta – syksyllä 2015 saapuneilla turvapaikan saaneilla hakuoikeus 20.1.2020

Viime vuonna Suomessa kirjattiin vajaat 2 500 uutta turvapaikkahakemusta. Uusintahakemuksia oli runsaat 2 000.

Irakilaisten jättämät kansalaisuushakemukset ovat selvässä nousussa Suomessa, kertoo Maahanmuuttovirasto (Migri) tiedotteessaan.

Vuonna 2019 Suomen kansalaisuutta haki 1 588 irakilaista, kun vuonna 2018 Irakin kansalaiset jättivät 972 hakemusta.

Viime vuonna pysyvää oleskelulupaa haki 3 248 Irakin kansalaista, kun vuonna 2018 luku oli 735. Yhteensä pysyvää oleskelulupaa haettiin viime vuonna 11 699 kertaa.

Suomen kansalaisuus myönnettiin yhteensä hieman yli 10 000 henkilölle vuonna 2019, kun edellisvuonna kansalaisuuksia myönnettiin runsaalle 9 600:lle.

Irakilaisten tekemien hakemusten määrän kasvu johtuu siitä, että vuonna 2015 Suomeen saapuneet ja myöhemmin turvapaikan saaneet henkilöt voivat nyt hakea Suomen kansalaisuutta tai pysyvää oleskelulupaa.

Molemmissa tapauksissa asumisaikavelvoite kansainvälistä suojelua saaneelle on neljä vuotta. Suomeen saapui vuonna 2015 yli 32 000 turvapaikanhakijaa, joista suuri osa oli irakilaisia.

Syksy 2015 näkyy yhä hakemuksissa
Vuonna 2019 Suomessa jätettiin 4 550 turvapaikkahakemusta, joista 2 083 oli uusintahakemuksia ja 2 467 uusien turvapaikanhakijoiden jättämiä.

Ennen ennätysvuotta 2015 Suomessa jätettiin vuosittain 3 000–4 000 turvapaikkahakemusta.

Migrin turvapaikkayksikön johtajan Antti Lehtisen mukaan syksyllä 2015 saapuneet irakilaiset näkyvät edelleen tilastoissa suurimpana hakijaryhmänä, koska he jättävät runsaasti uusintahakemuksia. Uusia turvapaikanhakijoita Irakista tulee suhteellisen vähän.

Uusintahakemus on turvapaikkahakemus, jonka turvapaikanhakija jättää saatuaan lainvoimaisen kielteisen päätöksen vähintään yhteen turvapaikkahakemukseensa.

Viime vuonna eniten uusia turvapaikanhakijoita tuli Venäjältä ja Turkista. Lehtisen mukaan suurin osa turkkilaisista hakijoista vetosi Gülen-liikkeen todelliseen tai oletettuun jäsenyyteen ja sen vuoksi heihin kohdistuvaan uhkaan.

– Venäjältä on aikaisempina vuosina tullut paljon jehovantodistajia, mutta viime vuonna hakuperusteita oli monia, Lehtinen kertoo tiedotteessa.

Oleskelulupaa haki ennätysmäärä työntekijöitä
Vuonna 2019 yleisin ensimmäisen oleskeluluvan hakuperuste oli työ, kun aiemmin se oli ollut perhe. Viime vuonna jätettiin vajaat 12 700 ensimmäistä oleskelulupahakemusta työn perusteella. Vuonna 2018 luku oli hieman yli 10 800.

Oleskelulupahakemusten määrä nousi viime vuonna vajalla 5 000 hakemuksella vuodesta 2018. Yhteensä oleskelulupaa haki runsaat 71 000 henkilöä.

Suomi teki viime vuonna 1 839 karkottamispäätöstä luvattoman oleskelun perusteella. Useimmin luvattoman oleskelun perusteella karkottamispäätöksiä tehtiin Uzbekistanin kansalaisille. Rikosperusteisia karkottamispäätöksiä tehtiin 124.

Maahanmuuttoviraston mukaan uzbekistanilaisille työntekijöille on tehty karkotuspäätöksiä muun muassa väärennettyjen koulutodistusten takia.