Helsingin Sanomat: Hallitus vauhdittaa työperäistä maahanmuuttoa – Työministeri Haatainen: Suomessa ei ole riittävästi osaajia

Helsingin Sanomat: Hallitus vauhdittaa työperäistä maahanmuuttoa – Työministeri Haatainen: Suomessa ei ole riittävästi osaajia 29.1.2020
MTV: Työministeri Tuula Haatainen: Työperäistä maahanmuuttoa helpotetaan – "Emme löydä enää riittävästi osaajia täältä Suomesta"

HALLITUS vauhdittaa työperäistä maahanmuuttoa useilla toimilla.

Työministeri Tuula Haatainen (sd) on käynnistänyt seikkaperäisen työperäisen maahanmuuton prosessien ja lainsäädännön läpikäynnin. Työperäinen maahanmuutto siirtyi vuodenvaihteessa sisäministeriöltä työ- ja elinkeinoministeriölle.

”On tullut viestiä hyvin laajasti yrityksiltä eri puolilta Suomea, että osaavan työvoiman saanti on vaikeutunut. Me emme löydä riittävästi osaajia Suomesta”, Haatainen sanoi hallituksen keskiviikkona pidetyn työllisyyteen keskittyneen kokouksen jälkeen.

”Osaajia löytyy muualta, mutta prosessi on hirvittävän hidas”, Haatainen sanoo. ”Se kasvupotentiaali, mikä yrityksissä on, on voitava toteutua.”

”Tulemme lähiviikkoina kertomaan, miten menemme tässä asiassa eteenpäin. Tulen vahtimaan tiukasti, että työperäisessä maahanmuutossa tullaan pääsemään nopeampiin prosesseihin.”

HAATAINEN sanoo, ettei pysty eikä halua vielä antaa lukuja tai arvioita, montako työpaikkaa työperäisen maahanmuuton helpottaminen toisi.

”Arvioita tehdään kevään aikana. Kyse on merkittävästä asiasta, koska meillä on monissa yrityksissä huutava pula osaavista työntekijöistä.”

VIHREIDEN puheenjohtaja Maria Ohisalo sanoi kokouksen jälkeen, että hallitus alkaa työ- ja elinkeinoministeriön johdolla ”myös entistä enemmän houkuttelemaan työperäistä maahanmuuttoa”.

Kyse ei siis ole vain nopeuttamisesta.

Ohisalo sanoi näkevänsä hallituksella olevan käsissään kaksi keskeistä ”tarinaa”: ”Isoin on ilmastomuutos. Toinen keskeinen tarina on työllisyystarina. Nämä myös kulkevat usein käsikkäin.”

HALLITUKSEN keskiviikkoisessa kokouksessa ei tehty päätöksiä, vaan tarkoituskin oli lähinnä keskustella muun muassa hallituksen perustamien seitsemän työllisyysryhmän aikaansaannoksista.

Kokouksessa käytiin läpi myös sitä, kuinka yli 55-vuotiaiden työllisyysaste saataisiin lähemmäksi Ruotsin lukemia.

Hallitus on asettanut itselleen tavoitteen, että sen pitäisi saada elokuussa pidettäviin vuoden 2021 budjettineuvotteluihin mennessä tehtyä päätökset toimista, joilla työllisyys kohenee todistettavasti 30 000:lla.

Hallituslähteistä sanotaan, että hallituksella on käsissään toimenpiteet, joiden voi todeta lisäävän työllisyyttä karkeasti ottaen noin 10 000:lla. Ministerit eivät ottaneet kokouksen jälkeen lukuihin.

Hallituksella on siis päätöksistä noin yksi kolmasosa tehtynä.

PÄÄMINISTERI Sanna Marin (sd) sanoi uskovansa vankasti, että tarvittavat työllisyystoimet saadaan aikaiseksi. ”Työllisyystyöryhmät tekevät työtään, ja sieltä on jo tullut paljon esityksiä, joita kehysriiheen mennessä arvioidaan.”

Kyseessä on kuitenkin vasta välietappi. Hallitus yrittää koko hallituskauden aikana saada työllisyysasteen nousemaan nykyisestä noin 73 prosentista 75 prosenttiin. Tämä vaatisi vähintään 60 000 uutta työllistä. Tehtävä on vaikea, sillä helposti työllistyvät ovat pitkälti jo töissä.

Hallitus on viesteissään todennut useaan kertaan, että valtiovarainministeriön tehtävä on laskea, paljonko toimien voi odottaa tuovan työllisiä,

Vasemmistoliitto on kuitenkin kyseenalaistanut valtiovarainministeriön yksinoikeuden arviointeihin.

KESKUSTAN puheenjohtaja Katri Kulmuni sanoi kokouksen jälkeen, että laskelmat tekee valtiovarainministeriö.

”Toivon ripeää edistystä”, Kulmuni viestitti.

Hän kuitenkin korosti, että hallitus on edennyt työllisyydessä täysin hallitusohjelman mukaisessa aikataulussa. ”Aikataulu kirittää hallitusta, koska pysyviä menoja ei voi lisätä ilman, että on myös työllisyystoimia.”

Hän sanoi, että huhtikuun kehysriiheen jälkeen pitää julkistaa konkreettisia toimia, jotta valtiovarainministeriö ehtii laskea kaikkien toimien vaikutuksen.

Pääministeri Marin asetti sanansa niin, että kehysriihessä tarkastellaan, mitä toimia vielä pitää tehdä, jotta loppukesän budjettineuvotteluun mennessä työllisyystavoite täyttyy.

ILTAKOULUSSA hallitus sai muun muassa yhteenvedon niin sanottujen työllisyystyöryhmien väliraporteista.

Hallitus asetti viime heinäkuussa seitsemän työllisyysryhmää pohtimaan, miten työllisyyttä voisi edistää.

Ryhmät jatkavat työtään. Niissä on edustettuina valtion sekä työnantajien ja palkansaajien edustajia.

Toistaiseksi työryhmien aikaansaannoksista ei ole voitu laskea kovin merkittäviä työllisyysvaikutuksia.

Ryhmissä löytyi jonkinlaista yksimielisyyttä palkkatuen, kuntien työllisyyskokeilujen, ulkomaisen työvoiman saatavuuden helpottamisessa ja työvoimapalveluista, mutta kaikki nämä vaativat vielä lisätyötä.
...