Yle: "Pistää eri tavalla kiinnittämään huomiota osaamiseen" – Helsinki ja Rovaniemi kokeilevat saavatko ne parempia työntekijöitä, kun nimi ja ikä jätetään hakemuksista

Yle: "Pistää eri tavalla kiinnittämään huomiota osaamiseen" – Helsinki ja Rovaniemi kokeilevat saavatko ne parempia työntekijöitä, kun nimi ja ikä jätetään hakemuksista 9.1.2020

Anonyymisti tapahtuva työnhaku auttaa keskittymään olennaiseen, mutta kaikilta ennakkoasenteilta sekään ei pelasta.

Somalitausta tai romaninimi ovat lähes ylitsepääsemätön este suomalaisilla työmarkkinoilla. Virtasellekin koittaa vaikeuksia viidenkympin lähestyessä. Rovaniemi ja Helsinki kokeilevat kevään aikana, millaisia työntekijöitä kuntiin tulee valituksi kun hakijoiden nimet ja iät pidetään piilossa.

Rovaniemellä ensimmäinen sokkona täytettävä paikka on kirjastonhoitajan paikka, johon tuli 28 hakemusta.

Valinnasta päättävällä palvelualuepäällikkö Merja Tervolla ei ole aavistustakaan keitä he ovat. Vasta haastatteluvaiheessa Tervo näkee, keitä hakemusten takana on.

– Sehän on uusi tilanne. Yleensä tiedät sanoa, että Pekka tervetuloa sisälle tai Heikki, nyt on sinun vuorosi. Mutta nyt voi sanoa, että hakija kaksitoista, tervetuloa haastatteluun.

Ammattitaitoiset viisikymppiset naiset hyötyvät
Tervolle toimitettiin paperinivaska, jossa ei ole nimiä, ikiä eikä mitään, mikä paljastaisi sukupuolen. Hakemuksia plaratessa toki voisi yrittää arvailla esimerkiksi hakijan ikää työhistorian perusteella.

– Mutta olen päättänyt että en tee niin. Keskityn tässä haussa lukemaan henkilön kelpoisuuteen liittyvästä koulutuksesta ja kokemuksesta, Tervo toteaa.

Nimettömyys siis auttaa keskittymään asioihin, joiden perusteella valinta pitäisi joka tapauksessa aina tehdä.

Tervo arvelee, että tästä on etua ainakin hänen itsensä kaltaisille, jo 50-vuotisjuhliaan viettäneille naisille. Rovaniemeläinen Piakrista Rimppi on vakuuttunut, että näin on.

– Kuvittelisin että juuri minun ikäiset naiset hyötyvät tästä eniten. Heillä on todella kova ammattitaito ja koulutus, mutta yli viidenkympin ikä voi olla se viimeinen tikki, joka estää pääsemästä töihin.

Vahva pyrkimys kohti yhdenvertaisuutta
Anonyymi rekrytointi on kunta-alalla uutta ja vielä harvinaisempaa se on yksityisellä puolella. Kunnista sitä ovat kokeilleet Espoo, Vantaa ja Vaasa.

Helsingin piti aloittaa oma kokeilunsa jo viime vuonna, mutta uuden rekrytointijärjestelmän käyttöönotto viivästyi. Kevään aikana rekrytoidaan muiden muassa nuoriso-ohjaajia, toimistosihteereitä ja asuntoneuvojia, sanoo Helsingin kaupungin rekrytointipäällikkö Riitta Hellman.

– Suurin hyöty anonyymistä rekrytoinnista on, että se pistää eri tavalla kiinnittämään huomiota osaamiseen ja kompetenssiin. Tämä parantaa rekrytointiin liittyvää ajattelua, Hellman uskoo.

Miten henkilötietojen peittäminen tosiasiassa vaikuttaa valintoihin, sitä Helsingissä selvitetään pienellä seurantatutkimuksella.

Rovaniemellä on tarkoitus rekrytoida anonyymisti kymmenkunta työntekijää kevään aikana. Henkilöstöjohtaja Antti Määttä sanoo, että kaupungin halu kokeilla asiaa on vahva viesti pyrkimyksestä kohti työnhakijoiden yhdenvertaisuutta.

– Se on vahva viesti niin hakijoille, kuntalaisille kuin esimiehille siitä, että työnhakijoiden yhdenvertainen kohtelu on tärkeää. En tiedä, pääsemmekö ikinä lopulliseen maaliin, mutta siihen kannattaa pyrkiä, Määttä sanoo.

Ennakkoasenteet vaikuttavat tiedostamatta
Anonyymisti tapahtuvan työnhakemisen tavoitteena on työelämä, jossa painaa osaaminen ja asenne, mutta ei ikä, etninen tausta tai uskonto. Tampereen yliopistossa rekrytointia tutkinut Tuija Koivunen ajattelee, että tavoitteesta on jääty, koska ennakkoasenteet vaikuttavat aina jos ei olla tarkkana.

– Olen sitä mieltä, että rekrytoinneissa ei syrjitä tarkoituksellisesti vaan se on tiedostamaton asia. Nimetön rekrytointi on yksi asia, joka sitä vähentää, vaikka ei poistakaan kokonaan, Koivunen sanoo.

Ennakkoasenteet näkyvät tutkijan mukaan esimerkiksi siinä, että valitsijalla on sukupuolesta riippumatta taipumus palkata naisia tietynlaisiin tehtäviin ja miehiä tietynlaisiin. Koivunen pitääkin anonyymia rekrytointia järkevänä.

Sokkorekrytointi on ennakkokäsityksistä vapaata vain haastattelutilanteeseen asti. Parhaimmassa tapauksessa se riittää. Tämä tiedetään kuitukankaita valmistavassa Suominen Oy:ssä, jossa sokkorekrytointia on käytetty jo usean vuoden ajan osaan työtehtävistä.

Yhtiön henkilöstöpäällikkö Päivi Reiman kertoo hakijasta, joka erottui hakemuksessa osaamisellaan ja tuli valituksi jatkoon.

– Kun hän tuli haastatteluun, ei siinä ollut enää kahta sanaa, Reiman kertoo.

Hakija sai paikan vaikka osoittautui haastattelussa vanhemmaksi kuin valinnan tehnyt esimies oli toivonut. Reiman sanookin suoraan, että ilman sokkorekrytointia hakija ei olisi tullut valituksi.

Toisaalta voi käydä niinkin, että hakijan ansiot karisevat valitsijan mielestä, kun paljastuu ihminen hakemuksen takaa. Lopulta kaikki palautuu valitsijan asennemaailmaan, toteaa Helsingin kaupungin rekrytointipäällikkö Riitta Hellman.

– Viime kädessä tietysti pitää olla niin, että rekrytoivilla esimiehillä on oikea asenne. Jos on kallellaan siihen, että Ahmed ei ole se jonka haluan, niin sitä ei pysty pelastamaan millään.

Sokkorekrytointi kiinnostaa myös hallitusta
Henkilöstöjohtaja Antti Määtän mukaan Rovaniemen kokeilu on saanut kyselyjä ja kannustusta myös muista kunnista.

Rovaniemellä kokeiluun valitaan avoimia työpaikkoja eri toimialoilta ja eri tasoilta organisaatiota. Määttä ei heti keksi, miksi kaikkia kaupungin työpaikkoja ei voisi täyttää näin.

– Etukäteen on vaikea kuvitella tilannetta, jossa olisi haittaa siitä että hakijan tunnistetiedot poistetaan hakupapereista. Mutta sekin varmaan tulee tässä kokeilussa esiin.

Myös hallitus aikoo selvittää, olisiko anonyymistä rekrytoinnista apua syrjinnän kitkemisessä työmarkkinoilta. Tutkimukseen tekijää vasta haetaan, joten tuloksia ei ole luvassa pariin vuoteen.