keskiviikko 11. maaliskuuta 2009
YLE: Intialainen elokuvamies tuomittiin ihmissalakuljetuksesta
YLE Uutiset:
Intialainen elokuvamies tuomittiin ihmissalakuljetuksesta
11.3.2009
Ilta-Sanomat/STT:
Intialaismies sai ehdotonta vankeutta ihmissalakuljetuksesta
11.3.2009
Helsingin Sanomat:
Intialainen elokuvamies sai pitkän tuomion ihmissalakuljetuksesta
11.3.2009
Mediaseuranta:
Ihmissalakuljetuksesta syytetty intialainen kokee tulleensa huijatuksi
21.1.2009
Mediaseuranta:
Intialaisia salakuljetettiin Suomeen filmiryhmän jäseninä
19.12.2008
Intialainen elokuvatuottajana esiintynyt mies on tuomittu Vantaan käräjäoikeudessa vankeuteen törkeästä väärennöksestä ja törkeästä laittoman maahantulon järjestämisestä. Mies oli salakuljettanut Suomeen kesän ja syksyn 2006 aikana kymmeniä ihmisiä elokuvatuotannon varjolla.
Kolmen vuoden ehdottoman vankeuden lisäksi mies määrättiin tuomittavaksi valtiolle rikollishyötynä noin 539 000 euroa.
Rikollisryhmän päätekijänä toiminut mies oli saanut järjestettyä viisumin yli sadalle intialaiselle kuvaussuunnitelmien ja suomalaisen tuotantoyhtiön kutsujen avulla. Salakuljetettujen miesten sanottiin osallistuvan Suomessa elokuvien ja musiikkivideoiden kuvauksiin.
Maahan saapuneista suurin osa käännytettiin takaisin. Kolme päätyi turvapaikanhakijoiksi ja heille on myönnetty oleskelulupa.
Tiistaina tuomion saanut mies aikoo valittaa päätöksestä.
tiistai 10. maaliskuuta 2009
YLE: Suomen Pen: Maan sananvapaudessa parannettavaa
Lausunnossaan Suomen Pen kiittää ihmisoikeuspoliittista selontekoa sananvapauden ja eri kansanryhmiin kohdistuvan vihapuheen suhteen käsittelemisestä. Järjestö kuitenkin pitää ongelmallisena esimerkiksi uskonnollisille johtajille annettuja oikeuksia rajoittaa julkista keskustelua.
YLE:
Suomen Pen: Maan sananvapaudessa parannettavaa
10.3.2009
Suomen Pen:
Lausunto valtioneuvoston ihmisoikeuspoliittisesta selonteosta
10.3.2009
Ihmisoikeusliitto:
Lausunto ihmisoikeuspoliittisesta selonteosta (pdf)
16.3.2009
Suomen Pen kiittää mahdollisuudesta esittää kantansa ihmisoikeuspoliittisen selonteon valmistelussa ja on tyytyväinen, että sivistykselliset perusoikeudet mainitaan Suomen ihmisoikeuspolitiikan painopistealueena.
Samoin Suomen Pen on tyytyväinen, että selonteossa nostetaan esiin ajankohtainen ja globaali kysymys sananvapauden ja eri kansanryhmiin kohdistuvan vihapuheen estämisen suhteesta. Internetissä levitetään materiaalia joka täyttää kansanryhmää vastaan kiihottamisen tunnusmerkistön. Suomessa erityisesti joistakin maista tuleviin maahanmuuttajiin kohdistuu organisoitua vihanlietsontaa.
Sananvapauden ja taiteenvapauden kannalta huolestuttava kehityssuunta on, että ääriryhmien harjoittamaa kiihotusta verukkeena käyttäen on ryhdytty vaatimaan periaatteellisesti merkittäviä rajoituksia ilmaisunvapauteen. Islamilaisten maiden järjestö OIC on vaatinut mm. YK:ssa islamin uskon pilkkaamisen kieltämistä kansainvälisillä sopimuksilla. Tavoiteltava päämäärä eri uskontojen ja maailmankatsomusten vuoropuhelusta on käännetty sananvapauden rajoittamisperusteeksi niin löyhin perustein, että se antaisi hallituksille ja uskonnollisille johtajille käytännössä vapaat kädet päättää minkälainen julkinen keskustelu on sallittua.
Suomen ja EU:n on pidettävä kiinni lähtökohdasta, että kulttuurisiin ja uskonnollisiin perinteisiin vetoamista ei voi hyväksyä perusteeksi ihmisoikeusloukkauksille.
Ilmaisunvapauden suhteen ollaan veitsenterällä. Tarjolla on kehityssuunta, jota perustellusti voidaan kutsua Guantánamo-vaihtoehdoksi. Hyväksyttävän päämäärän, kuten terrorismin tai rasistisen vihanlietsonnan torjunnan, varjolla rapautetaan avoimen yhteiskunnan keskeisiä perusoikeuksia, niitä nimenomaisia oikeuksia, joita väitetään puolustettavan. Kansainvälinen Pen on jo pitkään arvostellut tapaa, jolla terrorismin vastaisen sodan käsitteen varjolla syyllistytään sananvapaus- ja muihin ihmisoikeusloukkauksiin ympäri maailman.
Suomen Pen on tyytyväinen, että ihmisoikeuspoliittisessa selonteossa käsitellään sekä kansallista ja kansainvälistä ulottuvuutta. Jotta Suomi voisi uskottavasti puolustaa ihmisoikeuksia kansainvälisissä yhteyksissä, on oman tontin oltava kunnossa.
Valitettavasti nimenomaan sananvapauden suhteen Suomen tilanne ei ole paras mahdollinen. Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on viiden vuoden aikana antanut Suomelle viisi langettavaa tuomiota sananvapaustapauksissa ja uusia juttuja on vireillä. Eduskunnan perustuslakivaliokunta on todennut, että edellisestä ihmisoikeusselonteosta puuttui katsaus sananvapaudesta.
Ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisujen perusteella on havaittavissa, että suomalaiset tuomioistuimet painottavat perusoikeuspunninnassa toistuvasti yksityiselämän suojaa sananvapauden kustannuksella, mitä Pen pitää arveluttavana kehityssuuntana.
Kansainvälinen uskottavuus ihmisoikeuksien saralla riippuu myös johtavien poliitikkojen toiminnasta. Jokainen voi tahollaan miettiä, minkälaisia ajatuksia mieleen tulisi jos lukisi lehdestä, että naapurimaamme Venäjän poliittiseen johtoon kuuluva henkilö, sanotaan vaikka pääministeri, on haastanut oikeuteen ihmisen joka on kiusallisella tavalla sivunnut johtavan poliitikon elämää kirjassaan. Ja että tämä henkilö ja kustantaja myös tuomitaan, eikä tässä nähdä periaatteellisesti tärkeää sananvapausongelmaa.
Toinen ajankohtainen kehityssuunta on taloudellisten intressien vaikutus sekä sananvapauteen että yksityisyydensuojaan. Vaikka globaalisti ilmaisunvapauden suurin uhka on epädemokraattisten hallitusten toiminta sananvapauden rajoittamiseksi, ei voida unohtaa globaalien suuryritysten taloudellisten etujen luomaa painetta yksityisyyden suojaan ja sananvapauteen. Etenkin Suomen kaltaisessa pienessä maassa tämä ongelma on ajankohtainen.
Myös lapsipornon torjunta mainitaan selontekoluonnoksessa yhtenä sanavapauskysymyksenä. Vaarana on sama kehityskulku kuin rasistisen kiihotuksen suhteen. Sinänsä tavoiteltavan päämäärän, lapsipornon torjunnan, varjolla toteutetaan pitkälle meneviä ilmaisunvapauden rajoituksia. Ajankohtainen esimerkki on kuvataitelija Ulla Karttusen saama tuomio sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan lasta esittävän kuvan levittämisestä. Taiteilija itse on ihmetellyt mikseivät viranomaiset keskity taistelemaan internetin lapsipornoteollisuutta vastaan, vaan kuluttavat vähiä voimavaroja taiteilijaan, joka teoksellaan kritisoi internetin lapsipornoa. Suomen Pen ihmettelee samaa.
Huolestuttavaa Karttusen tuomiossa on se, että sen mukaan journalistilla ja tutkijalla olisi laajemmat oikeudet kuvamateriaalin käsittelemiseen kuin taiteilijalla. Suomen perustuslain taiteenvapauden turvaava säännös (16.3 §) on erittäin huonosti tunnettu ja jäänyt unohduksiin perusoikeusjuridiikassa, kuten Karttusen tuomion perustelut osoittavat. Tuomiossa ei pohdittu asianmukaisesti taiteenvapautta perus- ja ihmisoikeusnäkökulmasta. Myöskään ihmisoikeuspoliittisen selonteon luonnoksessa ei taiteenvapautta käsitellä, mitä Pen pitää valitettavana.
Suomen Pen toivoo, että ihmisoikeuspoliittiseen selontekoon kirjataan oma osionsa taiteenvapaudesta. Taiteenvapaus on perusoikeus joka liittyy yleiseen ilmaisunvapauteen, mutta on siitä erillinen kokonaisuutensa, mikä juontuu taiteellisen toiminnan erityislaadusta.
Jarkko Tontti
YLE:
Suomen Pen: Maan sananvapaudessa parannettavaa
10.3.2009
Suomen Pen:
Lausunto valtioneuvoston ihmisoikeuspoliittisesta selonteosta
10.3.2009
Ihmisoikeusliitto:
Lausunto ihmisoikeuspoliittisesta selonteosta (pdf)
16.3.2009
Suomen Pen kiittää mahdollisuudesta esittää kantansa ihmisoikeuspoliittisen selonteon valmistelussa ja on tyytyväinen, että sivistykselliset perusoikeudet mainitaan Suomen ihmisoikeuspolitiikan painopistealueena.
Samoin Suomen Pen on tyytyväinen, että selonteossa nostetaan esiin ajankohtainen ja globaali kysymys sananvapauden ja eri kansanryhmiin kohdistuvan vihapuheen estämisen suhteesta. Internetissä levitetään materiaalia joka täyttää kansanryhmää vastaan kiihottamisen tunnusmerkistön. Suomessa erityisesti joistakin maista tuleviin maahanmuuttajiin kohdistuu organisoitua vihanlietsontaa.
Sananvapauden ja taiteenvapauden kannalta huolestuttava kehityssuunta on, että ääriryhmien harjoittamaa kiihotusta verukkeena käyttäen on ryhdytty vaatimaan periaatteellisesti merkittäviä rajoituksia ilmaisunvapauteen. Islamilaisten maiden järjestö OIC on vaatinut mm. YK:ssa islamin uskon pilkkaamisen kieltämistä kansainvälisillä sopimuksilla. Tavoiteltava päämäärä eri uskontojen ja maailmankatsomusten vuoropuhelusta on käännetty sananvapauden rajoittamisperusteeksi niin löyhin perustein, että se antaisi hallituksille ja uskonnollisille johtajille käytännössä vapaat kädet päättää minkälainen julkinen keskustelu on sallittua.
Suomen ja EU:n on pidettävä kiinni lähtökohdasta, että kulttuurisiin ja uskonnollisiin perinteisiin vetoamista ei voi hyväksyä perusteeksi ihmisoikeusloukkauksille.
Ilmaisunvapauden suhteen ollaan veitsenterällä. Tarjolla on kehityssuunta, jota perustellusti voidaan kutsua Guantánamo-vaihtoehdoksi. Hyväksyttävän päämäärän, kuten terrorismin tai rasistisen vihanlietsonnan torjunnan, varjolla rapautetaan avoimen yhteiskunnan keskeisiä perusoikeuksia, niitä nimenomaisia oikeuksia, joita väitetään puolustettavan. Kansainvälinen Pen on jo pitkään arvostellut tapaa, jolla terrorismin vastaisen sodan käsitteen varjolla syyllistytään sananvapaus- ja muihin ihmisoikeusloukkauksiin ympäri maailman.
Suomen Pen on tyytyväinen, että ihmisoikeuspoliittisessa selonteossa käsitellään sekä kansallista ja kansainvälistä ulottuvuutta. Jotta Suomi voisi uskottavasti puolustaa ihmisoikeuksia kansainvälisissä yhteyksissä, on oman tontin oltava kunnossa.
Valitettavasti nimenomaan sananvapauden suhteen Suomen tilanne ei ole paras mahdollinen. Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on viiden vuoden aikana antanut Suomelle viisi langettavaa tuomiota sananvapaustapauksissa ja uusia juttuja on vireillä. Eduskunnan perustuslakivaliokunta on todennut, että edellisestä ihmisoikeusselonteosta puuttui katsaus sananvapaudesta.
Ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisujen perusteella on havaittavissa, että suomalaiset tuomioistuimet painottavat perusoikeuspunninnassa toistuvasti yksityiselämän suojaa sananvapauden kustannuksella, mitä Pen pitää arveluttavana kehityssuuntana.
Kansainvälinen uskottavuus ihmisoikeuksien saralla riippuu myös johtavien poliitikkojen toiminnasta. Jokainen voi tahollaan miettiä, minkälaisia ajatuksia mieleen tulisi jos lukisi lehdestä, että naapurimaamme Venäjän poliittiseen johtoon kuuluva henkilö, sanotaan vaikka pääministeri, on haastanut oikeuteen ihmisen joka on kiusallisella tavalla sivunnut johtavan poliitikon elämää kirjassaan. Ja että tämä henkilö ja kustantaja myös tuomitaan, eikä tässä nähdä periaatteellisesti tärkeää sananvapausongelmaa.
Toinen ajankohtainen kehityssuunta on taloudellisten intressien vaikutus sekä sananvapauteen että yksityisyydensuojaan. Vaikka globaalisti ilmaisunvapauden suurin uhka on epädemokraattisten hallitusten toiminta sananvapauden rajoittamiseksi, ei voida unohtaa globaalien suuryritysten taloudellisten etujen luomaa painetta yksityisyyden suojaan ja sananvapauteen. Etenkin Suomen kaltaisessa pienessä maassa tämä ongelma on ajankohtainen.
Myös lapsipornon torjunta mainitaan selontekoluonnoksessa yhtenä sanavapauskysymyksenä. Vaarana on sama kehityskulku kuin rasistisen kiihotuksen suhteen. Sinänsä tavoiteltavan päämäärän, lapsipornon torjunnan, varjolla toteutetaan pitkälle meneviä ilmaisunvapauden rajoituksia. Ajankohtainen esimerkki on kuvataitelija Ulla Karttusen saama tuomio sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan lasta esittävän kuvan levittämisestä. Taiteilija itse on ihmetellyt mikseivät viranomaiset keskity taistelemaan internetin lapsipornoteollisuutta vastaan, vaan kuluttavat vähiä voimavaroja taiteilijaan, joka teoksellaan kritisoi internetin lapsipornoa. Suomen Pen ihmettelee samaa.
Huolestuttavaa Karttusen tuomiossa on se, että sen mukaan journalistilla ja tutkijalla olisi laajemmat oikeudet kuvamateriaalin käsittelemiseen kuin taiteilijalla. Suomen perustuslain taiteenvapauden turvaava säännös (16.3 §) on erittäin huonosti tunnettu ja jäänyt unohduksiin perusoikeusjuridiikassa, kuten Karttusen tuomion perustelut osoittavat. Tuomiossa ei pohdittu asianmukaisesti taiteenvapautta perus- ja ihmisoikeusnäkökulmasta. Myöskään ihmisoikeuspoliittisen selonteon luonnoksessa ei taiteenvapautta käsitellä, mitä Pen pitää valitettavana.
Suomen Pen toivoo, että ihmisoikeuspoliittiseen selontekoon kirjataan oma osionsa taiteenvapaudesta. Taiteenvapaus on perusoikeus joka liittyy yleiseen ilmaisunvapauteen, mutta on siitä erillinen kokonaisuutensa, mikä juontuu taiteellisen toiminnan erityislaadusta.
Jarkko Tontti
Turun Sanomat: Turvapaikanhakijoille tarvitaan 50 uutta vastaanottokeskusta
Turun Sanomat:
Turvapaikanhakijoille tarvitaan 50 uutta vastaanottokeskusta
Naantalin keskustaan tulossa pakolaisten vastaanottokeskus
10.3.2009
Uusi Suomi:
Hurjat luvut: Turvapaikanhakijoille tarvitaan 50 uutta keskusta vuodessa
10.3.2009
Suomeen täytyy vuoden sisällä perustaa 40-50 uutta vastaanottokeskusta, joihin kuhunkin sijoitetaan noin 150 turvapaikanhakijaa. Nykyiset 15 vastaanottokeskusta ovat täynnä, ja turvapaikanhakijoita on alkuvuonna ollut noin 500 kuukaudessa.
Ylitarkastaja Veikko Pyykkönen sisäasiainministeriön maahanmuutto-osastolta kertoo, että seuraavat käyttöön otettavat vastaanottokeskukset sijaitsevat Hämeenlinnassa ja Uudellamaalla Siuntiossa.
Varsinais-Suomessa neuvotellaan parhaillaan uusien keskusten avaamisesta Turkuun ja Naantaliin. Turun 40-paikkainen keskus tulisi Satamakadulle lähelle Turun linnaa.
Naantalin vastaanottokeskusta suunnitellaan puolestaan Luostarinkadulla sijaitsevaan entiseen hotelli Unikeon kiinteistöön. Sinne sijoitettaisiin noin sata turvapaikanhakijaa.
Ruukissa Pohjois-Pohjanmaalla neuvotellaan turvapaikanhakijoitten vanhan vastaanottokeskuksen ottamisesta käyttöön uudestaan.
Tilanne on sisäministeriölle, maahanmuuttoviranomaisille ja poliisille erittäin vaikea. Turvapaikanhakuprosessin nopeuttamiseksi Pyykkönen toivookin työhön lisää resursseja.
Sisäministeriö hakee koko ajan uusia tiloja vastaanottokeskuksille. Kuntien kanssa tehdään yhteistyötä, mutta vastaanottokeskuksen perustamiseen ei tarvita kunnan lupaa.
Sen sijaan kunta voi kieltäytyä ottamasta pakolaisia vastaanottokeskuksesta. Suurin osa Suomen kunnista tekee juuri näin. Varsinais-Suomessa vastuu pakolaisten sijoittamisessa on jäänyt käytännössä pelkästään Turun, Raision ja Salon harteille.
Kalle Myllymäki Varsinais-Suomen TE-keskuksesta pelkää tilanteen johtavan siihen, että oleskeluluvan saaneet muuttavat itse pois keskuksista hallitsemattomasti. Tällöin he todennäköisesti suuntaavat kuntien tekemistä vastaanottosopimuksista välittämättä alueille, joilla jo ennestään on sukulaisia tai tuttavia.
---------------
Sisäasiainministeriö tekee lähiaikoina päätöksen turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksen sijoittamisesta Naantalin ydinkeskustaan.
Entisen hotelli Unikeon tiloihin Luostarinkadulle majoitettaisiin noin 100 turvapaikanhakijaa. Vuokrasopimuksesta neuvotellaan parhaillaan omistaja Raimo Puolimatkan kanssa. Jos sopimus syntyy, keskus otetaan käyttöön kesään mennessä.
Myös Turun satamaan perustetaan uusi keskus, johon tulee tilat noin 40 turvapaikanhakijalle. Rakennus on entinen merimieskirkko, ja se sijaitsee Satamakadulla lähellä Turun linnaa.
Kunnat yhä penseinä hakijoille
Uusia pakolaiskeskuksia tarvitaan, koska turvapaikanhakijoiden määrä on rajussa kasvussa myös Turun seudulla. Nykyinen vastaanottokeskus Pansiossa jatkaa toimintaansa entiseen tapaan.
Varsinais-Suomen TE-keskuksen erikoissuunnittelijan Kalle Myllymäen mukaan uudet tilat ovat välttävässä kunnossa.
- Turun tila kelpaa kuitenkin sellaisenaan. Naantalissa joudutaan rakentamaan ainakin lisää keittiötilaa, Myllymäki sanoo.
Turun satamaan tuleva keskus on tarkoitettu niin sanotuille transit-pakolaisille, jotka jatkavat matkaansa Turusta muualle Suomeen. Naantalin keskukseen majoitettavat turvapaikanhakijat on tarkoitus sijoittaa Varsinais-Suomeen sen jälkeen, kun he saavat oleskeluluvan.
Koko vastuu kuntiin sijoittamisesta uhkaa jatkossakin kaatua Turun, Raision ja Salon niskaan.
- Seutukunnassa ei olla onnistuttu tekemään yhteistyötä pakolaisten vastaanoton jakamisessa. Tässä tilanteessa pakolaisten sijoittamista kuntiin ei pystytä hoitamaan riittävän nopeasti ja suunnitellusti, Myllymäki sanoo.
Laki ei velvoita kuntia ottamaan vastaan pakolaisia, vaan valtio tekee kuntien kanssa sopimuksia heidän vastaanottamisestaan. Varsinais-Suomessa pakolaisia ottaa käytännössä vastaan vain Turku, Raisio ja Salo.
Tämän takia moni pakolainen joutuu odottamaan kuntapaikkaa useita kuukausia, jopa vuosia.
- Tästä voi seurata hallitsematon tilanne, jossa oleskeluluvan saaneet muuttavat oma-aloitteisesti pois vastaanottokeskuksista, Myllymäki varoittaa.
Tällöin pakolaiset muuttaisivat ensisijaisesti kuntiin, joissa heillä jo ennestään on sukulaisia ja tuttavia.
- Ei ole kenenkään etu, että esimerkiksi Turku joutuu kantamaan tästä yksin vastuun. Seurauksena voi olla palveluiden ruuhkautuminen ja kotoutumisen vaikeutuminen.
Kunnalta ei tarvitse kysyä
Sisäministeriö neuvottelee parhaillaan Naantalin kaupungin kanssa keskuksen perustamisesta.
Periaatteessa kunnalta ei tarvitsisi asiasta kysyä, kun tilat vuokrataan yksityiseltä osakkeenomistajalta.
Keskuksen perustaminen ei tarkoita sitä, että Naantali jatkossa ottaisi vastaan oleskeluluvan saaneita pakolaisia.
Myllymäki arvioi, että Turun seudulle pitää sijoittaa tulevaisuudessa ehkä jopa 150 pakolaista vuodessa. Kuntapaikkoja on noin sata.
maanantai 9. maaliskuuta 2009
HS: JSN:ltä vapauttava päätös Halla-ahon kanteluun
Helsingin Sanomat:
JSN:ltä vapauttava päätös Halla-ahon kanteluun
9.3.2009
Ilta-Sanomat/STT:
Jussi Halla-aho hävisi - JSN:ltä vapauttava päätös A-talkille
9.3.2009
YLE Uutiset:
YLElle vapauttava päätös Halla-ahon kantelusta
9.3.2009
Aamulehti/STT:
Halla-ahon kantelu ei tuottanut tulosta: JSN:ltä vapauttava päätös A-talkille
9.3.2009
Julkisen sanan neuvosto:
Päätös 4022/YLE/08 Yle TV1
5.3.2009
Julkisen sanan neuvosto on antanut vapauttavan päätöksen kantelussa, jonka Helsingin kaupunginvaltuutettu Jussi Halla-aho teki neuvostolle.
Halla-ahon mukaan hänen blogi-kirjoituksesta otettua sitaattiaan käytettiin väärin TV1:n A-talk-ohjelmassa 30. lokakuuta.
"Lauseen siteeraaminen kantelijan mielipiteenä on valheellista uutisointia ja tarkoituksellista mustamaalaamista", Halla-aho katsoi kantelussaan.
Yleisradion vastauksen mukaan juontaja luki ääneen kantelijan blogista lauseen, joka esitettiin myös graafisessa muodossa: "Esitän arveluni (jota en käsittele faktana): ohikulkijoiden ryöstely ja verovaroilla loisiminen on somalien kansallinen, ehkä suorastaan geneettinen erityispiirre ".
Ylen mukaan lause siteerattiin tarkasti alkusanoja myöten, eikä missään kohdassa väitetty, että kyseessä olisi kantelijan mielipide.
Julkisen sanan neuvoston mukaan ohjelmassa esitetty sitaatti oli lainattu oikeassa muodossa. Neuvoston mielestä sen esittäminen esimerkkinä blogikirjoituksissa käytettävistä tyyleistä ja keinoista oli tehty asianmukaisesti, eikä se antanut väärää kuvaa kokonaisuudesta.
HS: Suhtautuminen maahanmuuttajiin viilentyi
Helsingin Sanomat:
Suhtautuminen maahanmuuttajiin viilentyi
9.3.2009
EVAn arvo- ja asennetutkimus 2009:
Kapitalismi kansan käräjillä
Suomalaisten asenteet maahanmuuttoon ovat viilentyneet. EVAn tutkimuksen mukaan miltei kuusi kymmenestä suomalaisesta katsoo, että suomalaisten varovainen suhtautuminen ulkomaalaisiin on viisasta varovaisuutta, ei tietämättömyyttä tai rasismia.
Puolet suomalaisista torjuu ajatuksen, että maamme väestön ikääntyminen ja mahdollinen vähentyminen edellyttäisi ulkomaalaisten Suomeen muuton helpottamista.
EVAn projektipäällikön Ilkka Haaviston mukaan suomalaisten perinteisesti epäluuloinen asenne maahanmuuttoon on edellisten kymmenen vuoden aikana muuttunut hitaasti myönteisemmäksi. Nyt muutos takaisin epäluuloisempaan suuntaan näkyy kaikissa mittareissa, joskin lievänä.
"Yleinen keskustelu siitä, että suomalaiset suhtautuvat maahanmuuttoon skeptisemmin, näyttää tässä tutkimuksessa todentuvan", Haavisto sanoo.
-----------------
[...]
Kun lisäksi miltei kuusi kymmenestä (57 %) yhtyy käsitykseen, jonka mukaan suomalaisten varovainen suhtautuminen ulkomaalaisiin on viisasta varovaisuutta, ei tietämättömyyttä tai rasismia, voidaan todeta, että tutkimuksen jokainen ulkomaalaisasenteiden mittari on kääntynyt pakkaselle. Ainoa käytännössä entisiä, joskin tiukkoja lukuja osoittava indikaattori koskee kansallisen kulttuurimme suojelemista. Kahden kolmasosan (67 %) kantana on, että suomalaisten tulisi tehokkaasti varjella kulttuurinsa omaleimaisuutta yhä lisääntyvää kansainvälistymistä vastaan. Vaikka kyse ei ole suoraan ulkomaalaisiin suhtautumisesta, kannanottojen väestöryhmittäinen vaihtelu noudattaa paljolti samaa logiikkaa.
[...]
sunnuntai 8. maaliskuuta 2009
HS: Jokohan viimein saataisiin maahanmuuttokeskustelua?
Helsingin Sanomat:
Jokohan viimein saataisiin maahanmuuttokeskustelua?
8.3.2009
Suomessa on viime kuukausina onnistuttu pitämään asiasisällöt tehokkaasti loitolla maahanmuuttokeskustelusta. Presidentti Martti Ahtisaaren tuore esiintulo kehitysavun rukkaamisesta antaisi mahdollisuuden nostaa keskustelu tasolle, jolta sen pitäisikin lähteä. Vaan mitenköhän aloitteelle käynee?
Ahtisaari varoitti sunnuntaina Aamulehdessä, että kehitysmaissa, eritoten Afrikassa, noin miljardin nuoren sukupolvi on jäämässä vaille työtä. Varoitus on kuultu presidentiltä ennenkin, mutta siitä seuraava johtopäätös tuntuu tuoreelta.
Ahtisaaren mukaan kehitysavun mallia pitää muuttaa niin, että perinteisen köyhyyden torjunnan sijaan keskitytään luomaan työpaikkoja ja parantamaan koulutusmahdollisuuksia. Taustalla on vanha sosiaalipolitiikan oppi: heikossa jamassa olevia tuetaan parhaiten auttamalla heitä auttamaan itse itseään.
Mikäli mitään ei tehdä, voi globaali massatyöttömyys muuttua uudeksi kansainvaellukseksi ja ruokkia katkeruudesta voimansa saavia ääriryhmiä. Tämä ei voi olla heijastumatta kasvavana maahanmuuttona ja turvallisuusuhkina rikkaisiin maihin.
Haasteen ytimessä ovat 20–30-vuotiaat nuoret miehet, jotka ovat kautta historian aiheuttaneet kuohuntaa lisäännyttyään yli yhteiskunnan kriittisen massan. Paine etelästä pohjoiseen näkyy jo nyt, selvimmin Euroopan unionin eteläisissä maissa, jonne seilaa jatkuvana virtana laittomia siirtolaisia Afrikasta.
Pessimisti sanoisi: Ahtisaaren aloite on hyvä, mutta kehitysmaiden väestönkasvu on jo räjähtämässä käsiin. Optimisti taas väittäisi: parempi koulutus- ja elintaso ovat myös ehkäisykeinoista tehokkaimmat.
Mutta miten tämä kaikki liittyy Suomeen ja suomalaiseen maahanmuuttokeskusteluun? Yksinkertaisesti siten, että Suomi kohtaa rikkaana maana ja EU:n jäsenenä saman haasteen kuin esimerkiksi Italia ja Espanja nyt. Voidaan jopa sanoa, että EU-maana olemme jo samassa veneessä.
Vaihtoehtoina, jotka eivät luonnollisesti sulje toisiaan pois, on joko tukea kehitysmaiden nuoria omissa maissaan – tai pyrkiä integroimaan heitä omaan yhteiskuntaamme.
Kumpi on mielekkäämpää ja missä määrin – siitä pitäisi puhua.
Periaatteessa luulisi, että tällainen asetelma voisi avata sisäänpäin käpertyneen maahanmuuttokeskustelumme lukot. Ohiampuvan syyttelyn ja yksisilmäisten yleistysten sijasta keskusteluun pitäisi saada uusi alku jo ensi kesän EU-vaalikampanjointiin.
Talouskriisin iskiessä Eurooppaan helpointa on valita protektionismi. Kovin suuria ennustajanlahjoja ei tarvitsekaan kun veikkaa, että Brysseliin kirmaavat kesäkuussa kehitysavun leikkaamista ja maahanmuutolle tiukkoja suitsia vaativat poliitikot.
Turun Sanomat: Hyssyttelyn aika on ohi
Turun Sanomat: Hyssyttelyn aika on ohi 8.3.2009
Maahanmuutto on vihdoin noussut Suomessakin eturivin poliittiseksi kysymyksesi. Ratkaiseva sysäys tuli vaalivoittojen myötä uutta painoarvoa saaneiden perussuomalaisten kannattajakunnasta.
Maahanmuutto on kasvussa, mutta aiheesta käytävä keskustelu uhkaa takertua lillukanvarsiin.
Sivuun jäävät todella isot ja hankalat kysymykset: Miten vastata edessä olevaan työvoimapulaan ja Euroopan ulkopuolelta tulevaan, parempaa elämää etsivien nuorten tulvaan.
Muutamat tilannetajuiset poliitikot ratsastavat juuri nyt rasismisyytösten uhreina, mutta suuri enemmistö tuntuu olevan mieluummin hiljaa.
Suomessa etsitään nyt uutta julkista tapaa keskustella maahanmuuttoon liittyvistä asioista. Rintamalinjat ovat pelottavan kaukana toisistaan.
- Kaikki osapuolet ovat syyllisiä. Vastustajat korostavat erilaisuuden merkitystä. Se on taikasana, jolla selitetään kaikki. Monikulttuurisesti orientoituneet taas vierittävät ainakin epäsuorasti kaiken syyn yhteiskunnan harteille. Totuushan on jossain siellä välissä, sanoo tutkija Tuomas Martikainen Åbo Akademista.
Maahanmuutto on vihdoin noussut Suomessakin eturivin poliittiseksi kysymyksesi. Ratkaiseva sysäys tuli vaalivoittojen myötä uutta painoarvoa saaneiden perussuomalaisten kannattajakunnasta.
Maahanmuutto on kasvussa, mutta aiheesta käytävä keskustelu uhkaa takertua lillukanvarsiin.
Sivuun jäävät todella isot ja hankalat kysymykset: Miten vastata edessä olevaan työvoimapulaan ja Euroopan ulkopuolelta tulevaan, parempaa elämää etsivien nuorten tulvaan.
Muutamat tilannetajuiset poliitikot ratsastavat juuri nyt rasismisyytösten uhreina, mutta suuri enemmistö tuntuu olevan mieluummin hiljaa.
Suomessa etsitään nyt uutta julkista tapaa keskustella maahanmuuttoon liittyvistä asioista. Rintamalinjat ovat pelottavan kaukana toisistaan.
- Kaikki osapuolet ovat syyllisiä. Vastustajat korostavat erilaisuuden merkitystä. Se on taikasana, jolla selitetään kaikki. Monikulttuurisesti orientoituneet taas vierittävät ainakin epäsuorasti kaiken syyn yhteiskunnan harteille. Totuushan on jossain siellä välissä, sanoo tutkija Tuomas Martikainen Åbo Akademista.
lauantai 7. maaliskuuta 2009
Eero Paloheimo: Rasisti ja ministeri
Eero Paloheimo kirjoittaa Keski-Uusimaa-lehdessä vastineen Astrid Thorsin rasismisyytöksiin. Paloheimon mukaan asiallisen maahanmuuttokeskustelun esteenä ovat maahanmuuton puolustajat, eivät Timo Soini ja perussuomalaiset. Maahanmuuton haitoista on voitava keskustella ilman jatkuvia rasistisyytöksiä.
Keski-Uusimaa:
Eero Paloheimo: Rasisti ja ministeri
7.3.2009
Maahanmuutto- ja eurooppaministeri Astrid Thors ojentaa kirjoituksessaan (Keski-Uusimaa 5.3.) Antti-Pekka Pietilää tämän kolumnin (K-U 25.2.) johdosta. Hän antaa ymmärtää, että Pietilä on melkein rasisti, koska Pietilä on eri mieltä maahanmuuttajien vastaanotosta kuin ministeri. Hoh-hoijaa. Eikö tästä alkeellisuudesta jakseta nousta.
Minä vastustan pysyvää maahanmuttoa riippumatta siitä, muutetaanko Somaliasta Suomeen vai Suomesta Somaliaan, Euroopasta Amerikkaan vai Amerikasta Eurooppaan. Mikäli maahanmuutto- ja eurooppaministeri nyt haluaa kertoa lukijoille minunkin olevan rasisti, niin var så vänlig.
Pysyvä muutto Afrikasta Eurooppaan on vahingollista erityisesti afrikkalaisille, koska muuttajat ovat aloitekykyisin, tarmokkain ja kykenevin osa väestöstä. He ovat ryhmä, jota Afrikka tarvitsee enemmän kuin me. Heidän haalimisensa Eurooppaan siivoojiksi tai professoreiksi on itsekästä ja heidän vastaanottonsa sortoon vedoten on särkylääkettä. Samoilla resursseilla saataisiin paljon hyvää aikaan auttamalla noita maita ja sorrettuja heidän omissa maissaaan. Mutta maahanmuuton ja monikulttuurin puolustajien merkittävin motiivi näyttääkin olevan, että on kiva saada meikäläiseen katukuvaan väriä.
Pysyvä maahanmuutto taas Euroopan sisäisenä ei ole ensisijaisesti taloudellinen, vaan kulttuurikysymys. Tämä on Euroopan Unionin suuri haitta.
Muutaman sukupolven aikana monikulttuurinen Eurooppa muuttuu tätä rataa monokulttuuriseksi mössöksi. Sille voi sitten antaa nimen United States of Europe, USE.
Se on tylsä. Se henkii köyhtymistä, entropiaa. Kielet, tavat, arkkitehtuuri, puvut, musiikki, kaikki sekoittuvat. Kaatakaa kylmään veteen lämmintä maitoa. Lasiin jää haaleaa harmaata litkua.
Tämän keskustelun typerin piirre on juuri puurojen ja vellien sotkeminen, kuten rouva ministerikin nokkelasti toteaa. Sotkuun ovat syyllisiä ennen muuta maahanmuuton puolustajat, eivät vastustajat.
Otan esimerkin toiselta alalta. Vastustan henkilöautoliikennettä, mutta en vihaa silti jokaista autoilijaa. Nykyinen liikenne tuottaa liian paljon hiilidioksidia, kuluttaa enrgiaa, tuhlaa öljyä, aiheuttaa onnettomuuksia ja ihmiset hukkaavat aikaansa ruuhkissa. Useimmat autoilijat ovat silti mukavia ihmisisä. Olisiko Astrid Thors sitä mieltä, että jos huomauttelen liikenteen haitallisuudesta, olen autoilijoiden vihaaja, "autoilijarasisti".? Ilmeisesti ei, mutta maahanmuuttoa ja monikulttuurisuutta ei hänen mielestään voine vastustaa millään perusteella olematta rasisti. Ja jos ei voi syyttää rasismista, voi syytellä piilorasismista. Kun käytössä on näin terävä leimakirves, sen taakse voi piilottaa vaikka mitä tavoitteita.
Lopettaisitte jo tuon hölmöilyn. Jeesustelu haukotuttaa. Teette itsenne klovneiksi. Moralisointi naurattaa. Astrid Thors ja hänen hengenheimolaisensa ovat se joukko, joka asiallisen keskustelun tuhoaa, ei Timo Soini ja perussuomalaiset.
Suomalaisten suhtautuminen ulkomaalaisiin ei ole luontevaa eikä tervettä. Mutta ylimielistä se ei ole, pikemminkin nöyristelevää ja pokkuroivaa. Siitä meidän pitäisi päästä eroon.
Eero Paloheimo
Kirjoittaja on tuusulalainen tekniikan tohtori.
Keski-Uusimaa:
Eero Paloheimo: Rasisti ja ministeri
7.3.2009
Maahanmuutto- ja eurooppaministeri Astrid Thors ojentaa kirjoituksessaan (Keski-Uusimaa 5.3.) Antti-Pekka Pietilää tämän kolumnin (K-U 25.2.) johdosta. Hän antaa ymmärtää, että Pietilä on melkein rasisti, koska Pietilä on eri mieltä maahanmuuttajien vastaanotosta kuin ministeri. Hoh-hoijaa. Eikö tästä alkeellisuudesta jakseta nousta.
Minä vastustan pysyvää maahanmuttoa riippumatta siitä, muutetaanko Somaliasta Suomeen vai Suomesta Somaliaan, Euroopasta Amerikkaan vai Amerikasta Eurooppaan. Mikäli maahanmuutto- ja eurooppaministeri nyt haluaa kertoa lukijoille minunkin olevan rasisti, niin var så vänlig.
Pysyvä muutto Afrikasta Eurooppaan on vahingollista erityisesti afrikkalaisille, koska muuttajat ovat aloitekykyisin, tarmokkain ja kykenevin osa väestöstä. He ovat ryhmä, jota Afrikka tarvitsee enemmän kuin me. Heidän haalimisensa Eurooppaan siivoojiksi tai professoreiksi on itsekästä ja heidän vastaanottonsa sortoon vedoten on särkylääkettä. Samoilla resursseilla saataisiin paljon hyvää aikaan auttamalla noita maita ja sorrettuja heidän omissa maissaaan. Mutta maahanmuuton ja monikulttuurin puolustajien merkittävin motiivi näyttääkin olevan, että on kiva saada meikäläiseen katukuvaan väriä.
Pysyvä maahanmuutto taas Euroopan sisäisenä ei ole ensisijaisesti taloudellinen, vaan kulttuurikysymys. Tämä on Euroopan Unionin suuri haitta.
Muutaman sukupolven aikana monikulttuurinen Eurooppa muuttuu tätä rataa monokulttuuriseksi mössöksi. Sille voi sitten antaa nimen United States of Europe, USE.
Se on tylsä. Se henkii köyhtymistä, entropiaa. Kielet, tavat, arkkitehtuuri, puvut, musiikki, kaikki sekoittuvat. Kaatakaa kylmään veteen lämmintä maitoa. Lasiin jää haaleaa harmaata litkua.
Tämän keskustelun typerin piirre on juuri puurojen ja vellien sotkeminen, kuten rouva ministerikin nokkelasti toteaa. Sotkuun ovat syyllisiä ennen muuta maahanmuuton puolustajat, eivät vastustajat.
Otan esimerkin toiselta alalta. Vastustan henkilöautoliikennettä, mutta en vihaa silti jokaista autoilijaa. Nykyinen liikenne tuottaa liian paljon hiilidioksidia, kuluttaa enrgiaa, tuhlaa öljyä, aiheuttaa onnettomuuksia ja ihmiset hukkaavat aikaansa ruuhkissa. Useimmat autoilijat ovat silti mukavia ihmisisä. Olisiko Astrid Thors sitä mieltä, että jos huomauttelen liikenteen haitallisuudesta, olen autoilijoiden vihaaja, "autoilijarasisti".? Ilmeisesti ei, mutta maahanmuuttoa ja monikulttuurisuutta ei hänen mielestään voine vastustaa millään perusteella olematta rasisti. Ja jos ei voi syyttää rasismista, voi syytellä piilorasismista. Kun käytössä on näin terävä leimakirves, sen taakse voi piilottaa vaikka mitä tavoitteita.
Lopettaisitte jo tuon hölmöilyn. Jeesustelu haukotuttaa. Teette itsenne klovneiksi. Moralisointi naurattaa. Astrid Thors ja hänen hengenheimolaisensa ovat se joukko, joka asiallisen keskustelun tuhoaa, ei Timo Soini ja perussuomalaiset.
Suomalaisten suhtautuminen ulkomaalaisiin ei ole luontevaa eikä tervettä. Mutta ylimielistä se ei ole, pikemminkin nöyristelevää ja pokkuroivaa. Siitä meidän pitäisi päästä eroon.
Eero Paloheimo
Kirjoittaja on tuusulalainen tekniikan tohtori.
perjantai 6. maaliskuuta 2009
Nykypäivä: Eero Iloniemi: Mahdoton tehtävä
Keskustelu maahanmuuttopolitiikasta ja erityisesti kotouttamisesta käy Suomessa vilkkaana. Maailmalla on runsaasti toimivia esimerkkejä kotouttamisesta. Yhteistä monille niistä on, ettei niitä voi kuvitella sovellettavan Suomessa.
Nykypäivä:
Eero Iloniemi: Mahdoton tehtävä
6.3.2009
Väestön ikääntyminen on saanut suomalaiset pohtimaan, miten tehdä maastamme houkuttelevampi ulkomaalaisille. Ulkomaalaisvirasto on muuttanut nimensä maahanmuuttovirastoksi, mutta Suomessa asuvien maahanmuuttajien integroituminen yhteiskuntaan ei ole edennyt toivotulla tavalla.
Suomen ulkomaalaispolitiikan lähihistoria onkin ristiriitainen: toiveet, tavoitteet ja teot eivät ole aina tukeneet toisiaan. Maailmalla ja Suomessakin on esimerkkejä vähemmistöjen onnistuneesta integraatiosta. Tästä huolimatta, maahanmuuttopolitiikan julkinen salaisuus on, että monet toimivista keinoista ovat Suomen poliittisessa ilmapiirissä mahdottomia toteuttaa.
Virhe heti alussa
Vielä muutama vuosi sitten Suomeen haluttiin siirtotyöläisiä Itä-Euroopasta. Kun EU hyväksyi Itä-Euroopan maat jäsenikseen Matti Vanhasen (kesk.) ensimmäinen hallitus sulki heiltä kahden vuoden siirtymäajaksi rajamme, kohtalokkain seurauksin.
Päätös, jota Vanhanen on itsekin kuvannut virheeksi, takasi balttien, puolalaisten ja slovakkien osaavimpien työntekijöiden siirtymisen Britannian kaltaisiin maihin, jotka eivät sulkeneet rajojaan.
Pitkän tähtäimen maahanmuuttopolitiikan kannalta tämä on merkityksellistä, sillä sana kiertää. Vastaisuudessa työmahdollisuuksia etsitään ensin maista, joissa tutut ovat jo koettaneet onneaan. Vasta sen jälkeen katse kääntyy muihin maihin.
Suomen päätös pitää rajat kiinni jätti meidät paitsioon kaikkein halutuimpia maahanmuuttajia houkuteltaessa.
Kohtaloksemme onkin tullut yrittää houkutella tulijoita kauempaa, Kiinasta, Filippiineiltä ja Keski-Aasian maista. Tällöin meille vieraista kulttuureista tulevien kotouttaminen on avainasemassa. Ani harva, jos yksikään Euroopan maa on onnistunut hyvin kaukaisten siirtolaisten kotouttamisessa.
Vaikka Suomi on verrattain uusi tulokas maahanmuuttajamarkkinoilla, Suomi näyttäisi toistavan edeltäjiensä virheet.
Sosiaaliturva alas
Yksi maahanmuuton epämiellyttävistä totuuksista on, että heikko sosiaaliturva nopeuttaa integroitumista. Kun maahanmuuttajalla ei ole turvaverkkoa, hän on pakotettu etsimään töitä ja sopeutumaan.
Yhdysvallat on tästä selkein esimerkki. Se on onnistunut integroimaan uudet tulokkaat paremmin kuin yksikään toinen teollisuusvaltio. Yhdysvaltojen kansallisen maahanmuuttofoorumin (National Immigration Forum) mukaan maahanmuuttajat työllistyvät jopa kantaväestöä paremmin. Vaikka vain 11,5 prosenttia maan väestöstä on maahanmuuttajia, heidän osuutensa työvoimasta on 12,4 prosenttia.
Läntisistä teollisuusmaista vain Yhdysvallat, Kanada ja Australia ovat onnistuneet muuttamaan maahanmuuttajat kulusta tuloksi. Yhdysvalloissa maahanmuuttajilta saatavat verotulot ovat yli kymmenen kertaa suuremmat kuin heidän aiheuttamansa sosiaalimenot. Suomessa tilanne on lähes päinvastainen.
Kuitenkin ajatus maahanmuuttajien jättämisestä sosiaaliturvan ulkopuolelle on meillä poliittisesti mahdoton.
Ei perheitä yhteen
Nuiva suhtautuminen maahanmuuttajien sosiaalietuuksiin pakottaa työn perässä muuttavan jättämään perheensä kotiin siihen asti, kunnes tulotaso uudessa kotimaassa on vakaa. Tämä keventää entisestään uuden kotimaan sosiaalimenotaakkaa.
Yhdysvaltojen keskuspankin entisen johtajan Alan Greenspanin mukaan lähes kolme neljästä Yhdysvaltoihin muuttavasta on 25–40 -vuotias. Näin Yhdysvaltojen julkinen sektori ei rasitu heidän kasvattamisestaan tai kouluttamisestaan, mutta pääsee välittömästi nauttimaan heidän työpanoksestaan.
Kun työura on vakiintunut, perheen muutto uuteen kotimaahan sujuu huomattavasti vaivattomammin, koska perheessä on jo yksi aikuinen, joka on integroitunut yhteisöön. Suomen kaltaisissa hyvinvointivaltioissa maahanmuuton keskeisimpiä ongelmia on, että perheen vanhemmat jäävät uuden yhteiskunnan ulkopuolelle.
Tästä huolimatta Suomen politiikka korostaa perheiden pitämistä yhdessä alusta asti.
– Uskon, että olemme siirtyneet ajasta, jolloin monikulttuurisuusopista oli konsensus aikaan, joka kannustaa pohtimaan, johtaako se eriytymiseen, totesi Britannian maahanmuuttoasioista vastaava ministeri Ruth Kelly vuonna 2006 pitämässään maahanmuuton linjapuheessa.
Lontoon terrori-iskut saivat britit pohtimaan oliko heidän siihen asti noudattamansa politiikka toiminut toivotulla tavalla.
Tämä on maahanmuuttopolitiikan arimpia ongelmia.
Pitääkö nk. julkisessa tilassa ylläpitää valtaväestön arvoja ja menettelytapoja, vai onko valtaväestön sopeuduttava siihen, että yhteiskunta moniarvoistuu. Tästä äärimmäisimpinä esimerkkeinä voidaan pitää vaikkapa Canterburyn arkkipiispan kommenttia, jonka mukaan muslimeilla pitäisi olla oikeus valita islamilaisen sharia-lain ja brittiläisen oikeusjärjestelmän välillä.
Suomessa monikulttuurisuuseetos elää voimakkaana.
Sille on myös aatteelliset syynsä. University College Londonin tutkija Sarah Glyn muistuttaa, että monikulttuurisuusoppi on viimekädessä marxilainen malli. Monikulttuurisuus korostaa ryhmien oikeuksia yksilöiden oikeuksien sijaan. Siten se tukee myös kollektivismia ja sitä kautta luokkatietoisuutta.
Suomessa se on luonnostaan löytänyt ymmärtäjiä vasemmiston vahvoilla alueilla, kuten sosiaalipolitiikassa.
Ei yhteistyötä seurakuntien kanssa
Lontoon bangladeshilaisväestön parissa tutkimustyötä tehnyt Delwar Hussain pitää ongelmallisena julkisen vallan yrityksiä tehdä sosiaalipoliittista yhteistyötä maahanmuuttajien seurakuntien kanssa.
Hussainin mukaan Lontoon bangladeshilaiset olivat maallistuneita kansallismielisiä työläisiä kunnes monikulttuurisuusopit saivat brittiviranomaiset nostamaan seurakunnat keskeisiksi välimiehiksi viranomaisten kanssa asioitaessa.
– Monikulttuurisuuden ironia on, että toimet joiden oli määrä lisätä monimuotoisuutta brittiläisessä yhteiskunnassa, antoivat tilaa fundamentalistisille suvaitsemattomuudelle, Hussain päivittelee.
Hussainin mukaan vaikutus Lontoon bangladeshilaisyhteisöön on ollut dramaattinen. Maallistuneista kansallismielisistä siirtolaisista on tullut yleismaailmallisen uskonnollisen yhteisön – umman – jäseniä. Tuossa roolissa he eivät koe mitään tarvetta integroitua lähiympäristöönsä vaan ruokkivat internetin avulla fantasioitaan yleismaailmallisesta islamilaisesta vallankumouksesta.
Briteissä tehdyn selvityksen mukaan enemmistö imaameista ei edes osaa englantia.
Suomen valtiovalta on toistaiseksi kannustanut siirtolaisten uskonnollisten yhteisöjen yhteistyötä julkisen vallan kanssa.
Suomessakin onnistuttu
Maahanmuuttoviraston tutkija Antero Leitzinger julkaisi vuonna 2006 teoksen Suomen tataarit, vuosina 1868–1944 muodostuneen muslimiyhteisön menestystarina.
Nimi ei ole tyhjää uhoa. Tataarit ovat säilyttäneet kulttuurisen identiteettinsä, samalla kun he ovat kivunneet suomalaisessa yhteiskunnassa keskiluokkaan, jopa eliittiin.
Hussainin tapaan Leitzinger toteaa:”oman identiteetin korostaminen ja integroituminen eivät näytä olevan ristiriidassa keskenään.”
Tällöin identiteetillä tarkoitetaan siirtolaisen kansallista kulttuuri-identiteettiä, johon toki uskontokin kuuluu, ei universaalia uskonnollista identiteettiä, joka alistaa kaiken muun.
Mutta, kuten Leitzingerin kirjan otsikko paljastaa, he tekivät sen aikana, jolloin eurooppalainen hyvinvointivaltio ja sen opit olivat perin toisenlaisia kuin nykyään.
Nykypäivä:
Eero Iloniemi: Mahdoton tehtävä
6.3.2009
Väestön ikääntyminen on saanut suomalaiset pohtimaan, miten tehdä maastamme houkuttelevampi ulkomaalaisille. Ulkomaalaisvirasto on muuttanut nimensä maahanmuuttovirastoksi, mutta Suomessa asuvien maahanmuuttajien integroituminen yhteiskuntaan ei ole edennyt toivotulla tavalla.
Suomen ulkomaalaispolitiikan lähihistoria onkin ristiriitainen: toiveet, tavoitteet ja teot eivät ole aina tukeneet toisiaan. Maailmalla ja Suomessakin on esimerkkejä vähemmistöjen onnistuneesta integraatiosta. Tästä huolimatta, maahanmuuttopolitiikan julkinen salaisuus on, että monet toimivista keinoista ovat Suomen poliittisessa ilmapiirissä mahdottomia toteuttaa.
Virhe heti alussa
Vielä muutama vuosi sitten Suomeen haluttiin siirtotyöläisiä Itä-Euroopasta. Kun EU hyväksyi Itä-Euroopan maat jäsenikseen Matti Vanhasen (kesk.) ensimmäinen hallitus sulki heiltä kahden vuoden siirtymäajaksi rajamme, kohtalokkain seurauksin.
Päätös, jota Vanhanen on itsekin kuvannut virheeksi, takasi balttien, puolalaisten ja slovakkien osaavimpien työntekijöiden siirtymisen Britannian kaltaisiin maihin, jotka eivät sulkeneet rajojaan.
Pitkän tähtäimen maahanmuuttopolitiikan kannalta tämä on merkityksellistä, sillä sana kiertää. Vastaisuudessa työmahdollisuuksia etsitään ensin maista, joissa tutut ovat jo koettaneet onneaan. Vasta sen jälkeen katse kääntyy muihin maihin.
Suomen päätös pitää rajat kiinni jätti meidät paitsioon kaikkein halutuimpia maahanmuuttajia houkuteltaessa.
Kohtaloksemme onkin tullut yrittää houkutella tulijoita kauempaa, Kiinasta, Filippiineiltä ja Keski-Aasian maista. Tällöin meille vieraista kulttuureista tulevien kotouttaminen on avainasemassa. Ani harva, jos yksikään Euroopan maa on onnistunut hyvin kaukaisten siirtolaisten kotouttamisessa.
Vaikka Suomi on verrattain uusi tulokas maahanmuuttajamarkkinoilla, Suomi näyttäisi toistavan edeltäjiensä virheet.
Sosiaaliturva alas
Yksi maahanmuuton epämiellyttävistä totuuksista on, että heikko sosiaaliturva nopeuttaa integroitumista. Kun maahanmuuttajalla ei ole turvaverkkoa, hän on pakotettu etsimään töitä ja sopeutumaan.
Yhdysvallat on tästä selkein esimerkki. Se on onnistunut integroimaan uudet tulokkaat paremmin kuin yksikään toinen teollisuusvaltio. Yhdysvaltojen kansallisen maahanmuuttofoorumin (National Immigration Forum) mukaan maahanmuuttajat työllistyvät jopa kantaväestöä paremmin. Vaikka vain 11,5 prosenttia maan väestöstä on maahanmuuttajia, heidän osuutensa työvoimasta on 12,4 prosenttia.
Läntisistä teollisuusmaista vain Yhdysvallat, Kanada ja Australia ovat onnistuneet muuttamaan maahanmuuttajat kulusta tuloksi. Yhdysvalloissa maahanmuuttajilta saatavat verotulot ovat yli kymmenen kertaa suuremmat kuin heidän aiheuttamansa sosiaalimenot. Suomessa tilanne on lähes päinvastainen.
Kuitenkin ajatus maahanmuuttajien jättämisestä sosiaaliturvan ulkopuolelle on meillä poliittisesti mahdoton.
Ei perheitä yhteen
Nuiva suhtautuminen maahanmuuttajien sosiaalietuuksiin pakottaa työn perässä muuttavan jättämään perheensä kotiin siihen asti, kunnes tulotaso uudessa kotimaassa on vakaa. Tämä keventää entisestään uuden kotimaan sosiaalimenotaakkaa.
Yhdysvaltojen keskuspankin entisen johtajan Alan Greenspanin mukaan lähes kolme neljästä Yhdysvaltoihin muuttavasta on 25–40 -vuotias. Näin Yhdysvaltojen julkinen sektori ei rasitu heidän kasvattamisestaan tai kouluttamisestaan, mutta pääsee välittömästi nauttimaan heidän työpanoksestaan.
Kun työura on vakiintunut, perheen muutto uuteen kotimaahan sujuu huomattavasti vaivattomammin, koska perheessä on jo yksi aikuinen, joka on integroitunut yhteisöön. Suomen kaltaisissa hyvinvointivaltioissa maahanmuuton keskeisimpiä ongelmia on, että perheen vanhemmat jäävät uuden yhteiskunnan ulkopuolelle.
Tästä huolimatta Suomen politiikka korostaa perheiden pitämistä yhdessä alusta asti.
– Uskon, että olemme siirtyneet ajasta, jolloin monikulttuurisuusopista oli konsensus aikaan, joka kannustaa pohtimaan, johtaako se eriytymiseen, totesi Britannian maahanmuuttoasioista vastaava ministeri Ruth Kelly vuonna 2006 pitämässään maahanmuuton linjapuheessa.
Lontoon terrori-iskut saivat britit pohtimaan oliko heidän siihen asti noudattamansa politiikka toiminut toivotulla tavalla.
Tämä on maahanmuuttopolitiikan arimpia ongelmia.
Pitääkö nk. julkisessa tilassa ylläpitää valtaväestön arvoja ja menettelytapoja, vai onko valtaväestön sopeuduttava siihen, että yhteiskunta moniarvoistuu. Tästä äärimmäisimpinä esimerkkeinä voidaan pitää vaikkapa Canterburyn arkkipiispan kommenttia, jonka mukaan muslimeilla pitäisi olla oikeus valita islamilaisen sharia-lain ja brittiläisen oikeusjärjestelmän välillä.
Suomessa monikulttuurisuuseetos elää voimakkaana.
Sille on myös aatteelliset syynsä. University College Londonin tutkija Sarah Glyn muistuttaa, että monikulttuurisuusoppi on viimekädessä marxilainen malli. Monikulttuurisuus korostaa ryhmien oikeuksia yksilöiden oikeuksien sijaan. Siten se tukee myös kollektivismia ja sitä kautta luokkatietoisuutta.
Suomessa se on luonnostaan löytänyt ymmärtäjiä vasemmiston vahvoilla alueilla, kuten sosiaalipolitiikassa.
Ei yhteistyötä seurakuntien kanssa
Lontoon bangladeshilaisväestön parissa tutkimustyötä tehnyt Delwar Hussain pitää ongelmallisena julkisen vallan yrityksiä tehdä sosiaalipoliittista yhteistyötä maahanmuuttajien seurakuntien kanssa.
Hussainin mukaan Lontoon bangladeshilaiset olivat maallistuneita kansallismielisiä työläisiä kunnes monikulttuurisuusopit saivat brittiviranomaiset nostamaan seurakunnat keskeisiksi välimiehiksi viranomaisten kanssa asioitaessa.
– Monikulttuurisuuden ironia on, että toimet joiden oli määrä lisätä monimuotoisuutta brittiläisessä yhteiskunnassa, antoivat tilaa fundamentalistisille suvaitsemattomuudelle, Hussain päivittelee.
Hussainin mukaan vaikutus Lontoon bangladeshilaisyhteisöön on ollut dramaattinen. Maallistuneista kansallismielisistä siirtolaisista on tullut yleismaailmallisen uskonnollisen yhteisön – umman – jäseniä. Tuossa roolissa he eivät koe mitään tarvetta integroitua lähiympäristöönsä vaan ruokkivat internetin avulla fantasioitaan yleismaailmallisesta islamilaisesta vallankumouksesta.
Briteissä tehdyn selvityksen mukaan enemmistö imaameista ei edes osaa englantia.
Suomen valtiovalta on toistaiseksi kannustanut siirtolaisten uskonnollisten yhteisöjen yhteistyötä julkisen vallan kanssa.
Suomessakin onnistuttu
Maahanmuuttoviraston tutkija Antero Leitzinger julkaisi vuonna 2006 teoksen Suomen tataarit, vuosina 1868–1944 muodostuneen muslimiyhteisön menestystarina.
Nimi ei ole tyhjää uhoa. Tataarit ovat säilyttäneet kulttuurisen identiteettinsä, samalla kun he ovat kivunneet suomalaisessa yhteiskunnassa keskiluokkaan, jopa eliittiin.
Hussainin tapaan Leitzinger toteaa:”oman identiteetin korostaminen ja integroituminen eivät näytä olevan ristiriidassa keskenään.”
Tällöin identiteetillä tarkoitetaan siirtolaisen kansallista kulttuuri-identiteettiä, johon toki uskontokin kuuluu, ei universaalia uskonnollista identiteettiä, joka alistaa kaiken muun.
Mutta, kuten Leitzingerin kirjan otsikko paljastaa, he tekivät sen aikana, jolloin eurooppalainen hyvinvointivaltio ja sen opit olivat perin toisenlaisia kuin nykyään.
HS: Holmlund: Poliisin näytettävä esimerkkiä rasismin ja syrjinnän torjunnassa
Helsingin Sanomat:
Holmlund: Poliisin näytettävä esimerkkiä rasismin ja syrjinnän torjunnassa
6.3.2009
Sisäasiainministeri Anne Holmlundin (kok) mukaan poliisin on säilytettävä nollatoleranssi suhteessa rasististen rikoksiin ja syrjintään. Holmlund sanoi perjantaina odottavansa poliisin toimivan malliesimerkkinä ihmisten yhdenvertaisessa kohtelussa.
"Luotan siihen, että poliisilla on kykyä ja tahtoa näyttää suuntaa oikeudenmukaisuuden tiellä", Holmlund sanoi poliisin valatilaisuudessa Poliisiammattikorkeakoulussa Tampereella.
Hän kehotti valan vannoneita poliiseja toimimaan niin, että luottamus poliisiin säilyy kaikissa olosuhteissa.
Poliisin toiminta maahanmuuttajayhteisöissä puhjenneiden levottomuuksien selvittämisessä on puhuttanut viime aikoina erityisesti Ruotsissa, missä poliisi on saanut kovaa kritiikkiä rasistisista asenteista.
Suomalaisen yhteiskunnan kansainvälistyminen ja monikulttuurisuus tuovat Holmlundin mukaan sekä mahdollisuuksia että haasteita, jotka ulottuvat kaikkeen kansalais- ja viranomaistoimintaan. Yhteiskuntarauhan säilymisen kannalta jokaisella poliisilla on Holmlundin mukaan ratkaiseva rooli.
"Poliisitoimelta edellytetään tiivistä yhteistyötä kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon, koulutoimen ja pelastustoimen kanssa samanaikaisesti kun yhteistyö entisestään tiivistyy EU-maiden ja lähialueiden kanssa. Toimintaympäristön muutos on suuri haaste, mutta myös erittäin suuri mahdollisuus", Holmlund sanoi.
Samalla sisäministeri totesi, että uusilla poliiseilla on huomattavasti edeltäjiään paremmat mahdollisuudet edetä uralla myös kansainvälisiin tehtäviin.
YLE: Maahanmuuttajanaiset kaipaavat töitä
Suurin osa EU-maihin ulkomailta muuttaneista naisista toivoo työelämään mutta ovat sen ulkopuolella, kertoo eurooppalainen FEMAGE-tutkimus. Osa Suomen maahanmuuttajanaisista taas arvostelee, ettei perheelleen omistautuvaa kotiäitiä arvosteta.
YLE Uutiset:
Maahanmuuttajanaiset kaipaavat töitä
6.3.2009
Väestöliiton tiedote:
Maahanmuuttajanainen kaipaa sisaruutta, mutta kohtaa torjuntaa
6.3.2009
FEMAGE-hankkeen loppuraportti:
Naisia kotoutumassa Eurooppaan (pdf)
Maahanmuuttajanaisten työttömyyden syitä ovat usein heikko kielitaito ja koulutus, työyhteisöjen ennakkoluulot ja verkostojen puute. Pienten lasten äidit jäävät mielellään kotiin, mutta se kuitenkin hidastaa uuden kielen oppimista.
Maahanmuuttajanaiset kehuvat suomalaista päivähoitojärjestelmää, joka mahdollistaa naisten työssäkäynnin. Toisille maahanmuuttajanaisille vapaus käydä työssä on kuitenkin kahlitsevaa, eikä osa-aikatyötäkään ole heidän mielestään tarpeeksi tarjolla.
Tutkimuksen mukaan suomalaisten asenteet maahanmuuttoa ja ulkomaalaisia kohtaan ovat myönteisempiä kuin Keski-Euroopassa. Useat maahanmuuttajat ovat kuitenkin kohdanneet piilosyrjintää työpaikoilla tai arkielämässään myös Suomessa.
FEMAGE vertailee, miten maahanmuuttajanaiset ovat kotoutuneet kahdeksassa EU-maassa. Suomessa tutkimuksen teki Väestöliitto. Tutkimus tehtiin vuosina 2006 – 2007.
-----------------------
Otteita tutkimuksesta:
Koska Suomeen on ollut ja on edelleen vaikeaa saada oleskelulupaa, avioituminen suomalaisen kanssa on muotoutunut tavaksi päästä maahan. Tilanne, jossa intiimien suhteiden solmimista käytetään ainakin osittain - tiedostaen tai tiedostamatta - maahanmuuttostrategiana, on epätyydyttävä niin viranomaisten, henkilöiden itsensä kuin heidän puolisoidensa näkökulmasta. Avioliiton instrumentaalinen käyttö maahantuloon voi vähentyä ja menettää houkuttelevuuttaan vain, jos muutto työnhakuun Suomeen helpottuu ja on myös muita laillisia väyliä asettua maahan. Monet venäläisistä vaimoista olivat kohdanneet vaikeuksia sopeutumisessa Suomeen, mikä voi osaltaan johtua avioliiton käyttämisestä muuttostrategiana.
[...]
Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden ripotteleminen ympäri maata pieniin vastaanottokeskuksiin ja pienille paikkakunnille vaikuttaa kosovonalbaanien haastattelujen perusteella epäonnistuneelta politiikalta. Monet heistä ovat kokeneet tilanteen hankalana, kun paikkakunnalla ja seudulla ei ole ollut juuri minkäänlaisia työllistymisen mahdollisuuksia ja suhtautuminen on ollut vihamielistä. Useimmat lähtevät valumaan kohti suurempia keskittymiä, omien maanmiestensä ja –naistensa kulmille.
[...]
Hallinnollisesti kunnat ovat vapaita valitsemaan, haluavatko vastaanottaa pakolaisia, ja suurimmat kunnat ovat olleet tähän vastahakoisia koituvien kustannusten vuoksi. Pienemmät kunnat voivat nähdä korvamerkitsemättömät pakolaisten vastaanoton perusteella maksetut avustukset toivottuna lisänä kunnan tiukkaan budjettiin.
[...]
Maahanmuuttosäädökset, jotka huomioisivat sukupolvien väliset velvoitteet ja avunannon paremmin, lisäisivät huomattavasti sekä maahanmuuttajien omaa hyvinvointia ja siten integroitumista Suomeen että lisäisivät maan houkuttelevuutta maahanmuuttomaana monista sukukeskeisistä maista tuleville.
YLE Uutiset:
Maahanmuuttajanaiset kaipaavat töitä
6.3.2009
Väestöliiton tiedote:
Maahanmuuttajanainen kaipaa sisaruutta, mutta kohtaa torjuntaa
6.3.2009
FEMAGE-hankkeen loppuraportti:
Naisia kotoutumassa Eurooppaan (pdf)
Maahanmuuttajanaisten työttömyyden syitä ovat usein heikko kielitaito ja koulutus, työyhteisöjen ennakkoluulot ja verkostojen puute. Pienten lasten äidit jäävät mielellään kotiin, mutta se kuitenkin hidastaa uuden kielen oppimista.
Maahanmuuttajanaiset kehuvat suomalaista päivähoitojärjestelmää, joka mahdollistaa naisten työssäkäynnin. Toisille maahanmuuttajanaisille vapaus käydä työssä on kuitenkin kahlitsevaa, eikä osa-aikatyötäkään ole heidän mielestään tarpeeksi tarjolla.
Tutkimuksen mukaan suomalaisten asenteet maahanmuuttoa ja ulkomaalaisia kohtaan ovat myönteisempiä kuin Keski-Euroopassa. Useat maahanmuuttajat ovat kuitenkin kohdanneet piilosyrjintää työpaikoilla tai arkielämässään myös Suomessa.
FEMAGE vertailee, miten maahanmuuttajanaiset ovat kotoutuneet kahdeksassa EU-maassa. Suomessa tutkimuksen teki Väestöliitto. Tutkimus tehtiin vuosina 2006 – 2007.
-----------------------
Otteita tutkimuksesta:
Koska Suomeen on ollut ja on edelleen vaikeaa saada oleskelulupaa, avioituminen suomalaisen kanssa on muotoutunut tavaksi päästä maahan. Tilanne, jossa intiimien suhteiden solmimista käytetään ainakin osittain - tiedostaen tai tiedostamatta - maahanmuuttostrategiana, on epätyydyttävä niin viranomaisten, henkilöiden itsensä kuin heidän puolisoidensa näkökulmasta. Avioliiton instrumentaalinen käyttö maahantuloon voi vähentyä ja menettää houkuttelevuuttaan vain, jos muutto työnhakuun Suomeen helpottuu ja on myös muita laillisia väyliä asettua maahan. Monet venäläisistä vaimoista olivat kohdanneet vaikeuksia sopeutumisessa Suomeen, mikä voi osaltaan johtua avioliiton käyttämisestä muuttostrategiana.
[...]
Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden ripotteleminen ympäri maata pieniin vastaanottokeskuksiin ja pienille paikkakunnille vaikuttaa kosovonalbaanien haastattelujen perusteella epäonnistuneelta politiikalta. Monet heistä ovat kokeneet tilanteen hankalana, kun paikkakunnalla ja seudulla ei ole ollut juuri minkäänlaisia työllistymisen mahdollisuuksia ja suhtautuminen on ollut vihamielistä. Useimmat lähtevät valumaan kohti suurempia keskittymiä, omien maanmiestensä ja –naistensa kulmille.
[...]
Hallinnollisesti kunnat ovat vapaita valitsemaan, haluavatko vastaanottaa pakolaisia, ja suurimmat kunnat ovat olleet tähän vastahakoisia koituvien kustannusten vuoksi. Pienemmät kunnat voivat nähdä korvamerkitsemättömät pakolaisten vastaanoton perusteella maksetut avustukset toivottuna lisänä kunnan tiukkaan budjettiin.
[...]
Maahanmuuttosäädökset, jotka huomioisivat sukupolvien väliset velvoitteet ja avunannon paremmin, lisäisivät huomattavasti sekä maahanmuuttajien omaa hyvinvointia ja siten integroitumista Suomeen että lisäisivät maan houkuttelevuutta maahanmuuttomaana monista sukukeskeisistä maista tuleville.
torstai 5. maaliskuuta 2009
MTV3: Suomesta viedään tyttöjä Afrikkaan ympärileikattavaksi?
MTV3:
Suomesta viedään tyttöjä Afrikkaan ympärileikattavaksi?
5.3.2009
Suomessa on yli 3000 maahanmuuttajataustaista tyttöä, joita saattaa uhata ympärileikkaus. Niin poliisi kuin kansalaisjärjestötkin ovat saaneet tietoja, että tyttöjä viedään esimerkiksi Afrikkaan ympärileikattavaksi.
Suomesta yhtään tapausta ei kuitenkaan vielä ole tullut ilmi. Toisin kuin esimerkiksi Ruotsissa ja Norjassa, Suomessa ei myöskään ole virallista toimintasuunnitelmaa ympärileikkauksien torjumiseksi.
Meillä ympärileikkauksiin ovat kiinnittäneet huomiota lähinnä kansalaisjärjestöt.
Alkuvuodesta Tanskassa eritrealaisalkuperää oleva nainen vangittiin, koska oli vienyt tyttärensä Sudaniin ympärileikattavaksi. Kyseessä oli ennakkotapaus.
Suomessa poliisi on saanut vihjeitä tapauksista ja uskoo, että on vain ajan kysymys kun ensimmäinen tulee ilmi.
YLE: Vuoden pakolaisnainen kitkee rasistiset puheet ympäristöstään
YLE Uutiset:
Vuoden pakolaisnainen kitkee rasistiset puheet ympäristöstään
5.3.2009
Uusi Suomi:
Vuoden pakolaisnainen painottaa osallistumista
5.3.2009
Helsingin Sanomat:
Vuoden pakolaisnainen toivoo ihmisten välittävän toisistaan
5.3.2009
Pakolaisavun tiedote:
Vuoden 2009 pakolaisnaiseksi valittiin Fatbardhe Hetemaj
5.3.2009
YLE Uutiset:
Aktiivisuus auttaa maahanmuuttajan kotoutumista
20.4.2009
Vuoden pakolaisnaiseksi on valittu kosovolaissyntyinen Fatbardhe Hetemaj. Hetemaj on kunnostautunut erityisesti arjen rasismin kitkemisessä, palkinnon myöntänyt Suomen Pakolaisapu kiittelee.
Hän on muun muassa puuttunut ihmisten rasistisiin kommentteihin kuullessaan niitä bussissa, koulussa ja työpaikalla. Työnhaussa Hetemaj on käynyt työnantajan luona esittäytymässä ja pyytämässä syitä siihen, miksi valinta ei ole kohdistunut häneen, vaikka osaaminen olisi vastannut haettua tehtävää.
Pakolaisavun mukaan Hetemaj ei ole antanut ennakkoluulojen vaikuttaa haaveisiinsa. Hän on näyttänyt, että pakolainen voi olla koulutettu osaaja ja pyrkiä johtavaan asemaan työelämässä ja suomalaisessa yhteiskunnassa. Hetemaj on opiskellut kauppatieteitä ja yritysjohtamista Britanniassa ja työskennellyt suuryrityksen palveluksessa.
Hetemaj pakeni 7-vuotiaana perheensä kanssa Kosovosta Suomeen vuonna 1992. Suomen jalkapallomaajoukkueissa pelaavat Perparim ja Mehmet Hetemaj ovat hänen veljiään.
Pakolaisavun kannustuspalkinnon teemana oli tänä vuonna rasismin ja muukalaispelon vastainen toiminta. Palkinnolla on tarkoitus edistää pakolaisnaisten asemaa suomalaisessa yhteiskunnassa. Se jaettiin nyt 12. kerran.
---------------------------------------------
YLE Keski-Suomi 20.4.2009
Kosovolaissyntyinen Fatbardhe Hejemaj kannustaa maahanmuuttajia opettelemaan suomen kielen ja tutustumaan suomalaisiin. Vuoden pakolaisnaiseksi valittu Hejemaj vieraili Jyväskylässä tänään.
Minnansali täyttyi tänään useista eri maista tulleista maahanmuuttajista. Kaikki olivat tulleet kuuntelemaan, millaisia eväitä vuoden pakolaisnaiseksi valittu Kosovon albaanitaustainen Fatbardhe Hetemaj halusi jakaa muille kohtalontovereilleen.
- Paras tapa oppia Suomesta ei ole Kelan virkahuoneessa, vaan ihan kuule suomalaisten ystävien kanssa. Ja hekin oppii meistä. En kaihda eri-ikäisten ja eri taustaisten ihmisten kanssa ystävystymistä. Minusta se on se juttu tässä elämässä, Fatbardhe sanoo.
Fatbardhe on itse kovalla työllä oppinut suomen kielen täydellisesti. Hän korostaakin, että kielen oppiminen on välttämätöntä ja sen voi oppia monella tapaa.
- Satukirjat, Muumilaakso, Salatut Elämät, kaikki sarjat. Kassalla puhut ja yrität ainakin puhua kerran jotain ja jos ei ymmärretä, ei se haittaa. Virheitä saa ja pitää tehdä, sillä niistä oppii, Fatbardhe rohkaisee.
Kotouttamisohjelma yksilöllisemmäksi
Maahanmuuttajien kotouttamisohjelma Suomessa vaatisi Fatbardhen mielestä remonttia, koska monille se on liian vaikea. Hän toivookin, että jokaiselle maahanmuuttajalle saataisiin räätälöityä yksilölliset kotouttamisohjelmat.
- Me emme viime kädessä tiedä, mikä maahanmuuttajan tausta on. Siihen meidän täytyy luoda kotouttamissuunnitelma, joka sopii juuri hänelle. Siihen vaaditaan sitä dialogia, eli hän kertoo mitä haluaa ja minä kerron ja sitten siitä tehdään sopimus, vähän kuin työsopimus, Fatbardhe sanoo.
- Viime kädessä maahanmuuttajalla on pallo ja hänen pitää potkia se niille urille, että tulee maaleja ja voittoja elämän varrella.
Fatbardhe itse tuli Suomeen 7-vuotiaana vuonna 1992. Tänä vuonna hänet valittiin Vuoden pakolaisnaiseksi. Valinnan tehnyt Suomen pakolaisapu perusteli valintaa muun muassa sillä, että Fatbardhe on rohkeasti ja aktiivisesti toiminut arjen rasismin torjumiseksi.
keskiviikko 4. maaliskuuta 2009
Karjalainen: Turvapaikanhakijalle valehtelusta sakot Joensuussa
Karjalainen:
Turvapaikanhakijalle valehtelusta sakot Joensuussa
4.3.2009
Turvapaikanhakua koskeneessa poliisikuulustelussa vääriä tietoja antanut 22-vuotias afrikkalaismies tuomittiin Joensuun käräjäoikeudessa perättömästä lausumasta viranomaismenettelyssä sakkoihin.
Oikeus antoi Kontiolahden vastaanottokeskuksessa turvapaikkaa odottelevalle miehelle 50 päiväsakkoa, rahassa 300 euroa.
Mies kertoi marraskuussa Joensuussa henkilöllisyyden, matkareitin ja maahantulon selvittämiseksi suoritetussa kuulustelussa osin vääriksi osoittautuneita tietoja.
Mies kertoi, ettei hän ole oleskellut aiemmin kotimaansa Kongon demokraattisen tasavallan ulkopuolella eikä hakenut EU:n jäsenvaltioista turvapaikkaa.
Keskusrikospoliisin suorittamien tarkistusten jälkeen ja todisteeksi hankitun kirjallisen lausunnon mukaan mies on kuitenkin rekisteröity jo elokuussa 2006 Brysselissä sormenjäljen perusteella turvapaikanhakijana Eurocad-tiedostoon.
Mies kertoi vielä käräjilläkin, että hän lähti kotimaastaan pakoon poliittista ja uskonnollista vainoa vasta viime kesäkuussa ja että kyseessä oli ensimmäinen poistuminen Kongosta.
Vastaaja kertoi tulleensa Angolan kautta Venäjälle ja sieltä rekkaan piiloutuneena salamatkustajana Suomeen marraskuun alussa.
Kirjalliset todisteet osoittivat kuitenkin kiistatta miehen syylliseksi valehteluun viranomaismenettelyssä.
Tori-lehti: Muslimijohtaja on huolissaan nuorista miehistä
Tori-lehti:
Muslimijohtaja on huolissaan nuorista miehistä
4.3.2009
Ajankohtaisen Kakkosen taannoisen maahanmuuttajaillan säväyttäjä oli tamperelainen Mustafa Kara. Tampereen islamiyhdyskunnan puheenjohtaja sanoi perustavansa Suomeen koraanikouluja ja korosti sharia-lain merkitystä Suomen muslimien arjessa.
Kotikatsomoissa höristeltiin korvia ja keskustelupalstoilla alkoi ankara polemiikki koraanikoulujen epäillyistä terroristikytkennöistä ja sharia-lain mukaisista kivitys- ja raipparangaistuksista.
[...]
Television maahanmuuttajaohjelmassa Kara viittasi mahdollisuuteen, että Suomessa asuvat muslimit olisivat radikalisoitumassa muun maailman malliin.
Aiheeseen palattaessa joviaaliin herrasmieheen tulee uutta särmää.
- Maailma on politisoitunut. Nämä nuoret etsivät omaa itseään, identiteettiään ja mallia. Heillä on sukulaisia Afganistanissa, Gazassa ja Irakissa. He ovat seuranneet herkeämättä satelliittikanavilta lasten ja naisten pommituksia ja se aiheuttaa pahoinvointia. Nuoren itsehillintä voi pettää. Minunkin sydämeni tuntuu aina välillä murentuvan tuota kansanmurhaa katsellessa, Kara viittaa Gazan tapahtumiin.
Kara on huolissaan nimenomaan nuorista miehistä.
- Totuus on, että heidän Suomeen 1990-luvulla tulleet vanhempansa syrjäytyivät. Jopa kotimaassaan sivistyneistöön kuuluneet koulutetut ihmiset. Toisen polven nuorukaisilla ei mene paljoakaan paremmin. Koulukäyntikin näyttää loppuvan ammattikoulun toiselle luokalle.
Islamilainen yhdyskunta tarjoaa Karan mukaan näille levottomille nuorille miehille ympäristön, johon he voivat samaistua ja saavat tukea ja ymmärrystä. Aikuisten miesten malli myös rauhoittaa. Myös kaupungilla kohdatessa.
Karaa selvästi sieppaa, että maahanmuuttoasioiden kanssa painivat viranomaiset vaikuttavat kädettömiltä maahanmuuttajien arjen suhteen.
- Valitetaan, ettei maahanmuuttajiin saa yhteyttä. Me saamme, me tunnemme nämä ihmiset, meillä on tietoa, kuinka heitä voi auttaa. Miksei meitä oteta aidoiksi yhteistyökumppaneiksi, Kara ihmettelee.
Hän vaikuttaa työlääntyneen erilaisissa foorumeissa ja työryhmissä istumiseen. Puheet on puhuttu, tekoja odotellaan.
- Minä sanon, että oven ulkopuolella seisomisen aika on ohi.
Puolustuskannalle hän ei suostu sharia-laistakaan puhuttaessa. Se säätelee hänen mukaansa vain ihmisten yksityiselämää ja turvaa myös naisen aseman, mistä seuraa pitkä esitelmä. Tasa-arvon toteutumisesta voi olla toistakin mieltä, mutta jos tämän yhteiskunnan kansalaiset noudattavat perustuslakia, on Karan loppuvetoomukseen mahdoton sanoa ei.
- Onko muslimina oleminen synti? Onko synti vaalia omaa kulttuuria ja uskontoa?
Iltalehti: Halla-ahon kirjan ensimmäinen painos myytiin loppuun
Iltalehti:
Halla-ahon kirjan ensimmäinen painos myytiin loppuun
4.3.2009
Uusi Suomi:
Halla-aho käynnisti bisneksen: ”Valkoinen heteromies”
4.3.2009
Iltalehti:
Jussi Halla-ahon omakustanneteoksen ensimmäinen painos on jo myyty loppuun.
Tuhannen kappaleen painos myytiin loppuun kolmessa vuorokaudessa.
Halla-ahon kotisivuilla kerrotaan, että tehdyt tilaukset selvitetään ja sen jälkeen Kirjoituksia uppoavasta lännestä -teoksesta aletaan tehdä toista painosta.
Halla-ahon 460-sivuinen kirja koostuu kunnallispoliitikon maahanmuuttoa kritisoivista blogikirjoituksista. Siihen on koottu 74 vuosina vuosina 2005-2008 julkaistua kirjoitusta.
Scripta-blogi on herättänyt runsaasti huomiota ja närkästystä. Halla-ahon blogikirjoittelu on parhaillaan syyteharkinnassa, ja häntä epäillään kiihottamisesta kansanryhmää vastaan.
Halla-aho keräsi lähes kolmetuhatta ääntä viime syksyn kunnallisvaaleissa ja nousi Helsingin kaupunginvaltuustoon sitoutumattomana perussuomalaisena.
---------
Uusi Suomi:
Perussuomalaisten listalta Helsingin kaupunginvaltuustoon valittu Jussi Halla-aho yrittää nyt myös tienata maahanmuuttokriittisyydellä.
Sitoutumattoman Halla-ahon kohuttuihin blogikirjoituksiin perustuvan omakustanneteoksen Kirjoituksia uppoavasta lännestä tuhannen kappaleen ensipainos myytiin loppuun kolmessa päivässä.
Halla-ahon sivustollaan kauppaamat t-paidat ovat menneet myös kuin kuumille kiville. Valkoisuutta ja heteroseksuaalisuutta julistavia t-paitoja on tilattu uusi erä myyntiä varten.
Eurovaaliehdokkaaksikin spekuloitu Halla-aho kertoo Uudelle Suomelle, ettei hän pyri tekemään bisnestä maahanmuuttokritiikillä.
– En pyri kaupallistamaan sitä [maahanmuuttokritiikkiä] millään tavalla. Tavoittelen kirjamyynnillä niitä, jotka eivät ole lukeneet blogiani, hän selvittää.
– Uusintapainoksen kokoa pitää miettiä. Ei voi olettaa, että myyntitahti pysyisi samana. Realismia täytyy olla.
Halla-ahon sivuilla on viime kesästä lähtien myyty VHM (valkoinen heteromies)- ja VHN- (valkoinen heteronainen) –t-paitoja. Halla-aho kertoo, että t-paitoja on myyty 150 kappaletta ja uusi erä on tilattu. Erän kokoa hän ei halua kommentoida.
– Tämä on vain tällaista sivustomme sisäistä huumoria, hän selittää paitojen merkitystä.
Halla-aho ei näe, että paitojen viesti olisi vähemmistöjä sortava tai rasistinen.
– Valkoinen rotu on ainoa rotu, joka joutuu ottamaan vastuuta sanoistaan ja tekemisistään. Jos mustalla on päällään proud to be black –paita, siitäkään ei kysytä mitään, hän puolustautuu.
Poliisi aloitti joulukuussa 2008 esitutkinnan Halla-ahon pitämän blogin pohjalta, jonka kirjoituksiin tuore kirja perustuu. Halla-ahoa epäillään kiihotuksesta kansanryhmää vastaan.
tiistai 3. maaliskuuta 2009
SK: Oras Tynkkynen: Vihreät ovat juuttuneet poliittiseen korrektiuteen
Maahanmuuttokeskustelun ääripäitä ovat vihreät ja perussuomalaiset. Vihreiden kansanedustajan Oras Tynkkysen mielestä puolueen poliittinen korrektius haittaa keskustelua.
Suomen Kuvalehti: Oras Tynkkynen: Vihreät ovat juuttuneet poliittiseen korrektiuteen 3.3.2009
”Meidän pitäisi miettiä vähemmän sitä, mitä ’saa sanoa’ ja enemmän sitä, mikä on järkevää ja vihreiden arvojen mukaista politiikkaa. Se voi tarkoittaa, että tiettyjä vihreitä linjauksia pitää miettiä uudelleen. Jonkin pakolaisjärjestön näkemys ei välttämättä voi olla yksi yhteen vihreiden näkemys.”
Millaisia linjauksia Tynkkynen olisi valmis uudistamaan?
”Esimerkiksi sitä, mitä maahanmuuttajilta voidaan edellyttää, mitä velvollisuuksia heille voidaan asettaa.”
Tynkkynen ottaa esimerkin Hollannista. Siellä kansalaisuutta hakevilta edellytetään, että he katsovat videon, joka esittelee hollantilaisia oikeusvaltiota ja perusarvoja.
”Poliittisesti korrekti mielipide on, että miksi pakotetaan ihmiset tällaisia katsomaan, saahan kantasuomalaisillakin olla erilaisia ajatuksia ja arvoja. Mielestäni on kuitenkin kohtuullista, että maahanmuuttajille tehdään selväksi ne perusoikeudet, joita kaikkien tulee Suomessa asuessaan kunnioittaa. Monikulttuurisuuden nimissä ei voi koskaan hyväksyä ihmisoikeusloukkauksia. Suomalaisen yhteiskunnan tunteminen helpottaa integroitumista.”
Suomen Kuvalehti: Oras Tynkkynen: Vihreät ovat juuttuneet poliittiseen korrektiuteen 3.3.2009
”Meidän pitäisi miettiä vähemmän sitä, mitä ’saa sanoa’ ja enemmän sitä, mikä on järkevää ja vihreiden arvojen mukaista politiikkaa. Se voi tarkoittaa, että tiettyjä vihreitä linjauksia pitää miettiä uudelleen. Jonkin pakolaisjärjestön näkemys ei välttämättä voi olla yksi yhteen vihreiden näkemys.”
Millaisia linjauksia Tynkkynen olisi valmis uudistamaan?
”Esimerkiksi sitä, mitä maahanmuuttajilta voidaan edellyttää, mitä velvollisuuksia heille voidaan asettaa.”
Tynkkynen ottaa esimerkin Hollannista. Siellä kansalaisuutta hakevilta edellytetään, että he katsovat videon, joka esittelee hollantilaisia oikeusvaltiota ja perusarvoja.
”Poliittisesti korrekti mielipide on, että miksi pakotetaan ihmiset tällaisia katsomaan, saahan kantasuomalaisillakin olla erilaisia ajatuksia ja arvoja. Mielestäni on kuitenkin kohtuullista, että maahanmuuttajille tehdään selväksi ne perusoikeudet, joita kaikkien tulee Suomessa asuessaan kunnioittaa. Monikulttuurisuuden nimissä ei voi koskaan hyväksyä ihmisoikeusloukkauksia. Suomalaisen yhteiskunnan tunteminen helpottaa integroitumista.”
YLE: Kansanedustajaehdokas Mäenpäälle rasismirikossyyte
Turkulaiselle kunnallispoliitikolle Olavi Mäenpäälle on luettu syyte kiihottamisesta kansanryhmää vastaan Helsingin käräjäoikeudessa.
YLE Uutiset:
Kansanedustajaehdokas Mäenpäälle rasismirikossyyte
3.3.2009
Ilta-Sanomat:
Turkulaispoliitikko oikeudessa kiihottamisesta kansanryhmää vastaan
3.3.2009
MTV3:
Poliitikko kiihotussyytteistä: Normaalia kieltä
3.3.2009
Turun Sanomat:
Mäenpäälle syyte kiihottamisesta kansanryhmää vastaan
28.2.2009
YLE TV1 Uutiset:
Kansanedustaja-ehdokkaana olleelle turkulaiselle Olavi Mäenpäälle on luettu syyte rasismirikoksesta (video)
3.3.2009 20:30
Syyttäjän mukaan Mäenpää esitti Yleisradion eduskuntavaalitentissä kaksi vuotta sitten lausuntoja, joissa panetellaan ja solvataan Afrikasta ja Lähi-idästä saapuneita pakolaisia ja maahanmuuttajia sekä romaneja.
Syytteessä todetaan, että Mäenpää on kansanedustajaehdokkaan ominaisuudessa voimakkaasti yleistäen kuvannut kokonaisiin etnisiin kansanryhmiin kuuluvia ihmisiä rikollisina, sosiaaliturvan väärinkäyttäjinä ja vähempiarvoisina.
Mäenpää on syyttäjän mielestä pitänyt myös hyväksyttävänä, että rikokseen syyllistyneeseen pakolaiseen tai maahanmuuttajaan voidaan kohdistaa rangaistustoimia oman käden oikeutta.
Mäenpää: Kyse normaalista vaalidebatista
Olavi Mäenpää kiistää syytteen ja sanoo puheenvuorojensa olleen vain osa normaalia poliittista ja värikästä vaalikeskustelua.
- Tämä on täysin absurdi, mieletön oikeudenkäynti. Kyse on vaalikeskustelussa esitetyistä omista mielipiteistäni, ei kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Mielipiteistä ei voi tuomita, Mäenpää totesi YLE Uutisille ennen käräjäoikeuden istunnon alkamista.
Samasta asiasta syyte toista kertaa
Mäenpää edusti eduskuntavaaleissa Suomen kansan sinivalkoiset -nimistä puoluetta. Mäenpää on kerran aieminkin tuomittu kiihottamisesta kansanryhmää vastaan.
Kahdeksan vuotta sitten Turun käräjäoikeus tuomitsi miehen nettikolumnista 80 päiväsakkoon.
- Sakko muunnettiin vankeudeksi, ja istuin teostani 41 päivää Lounais-Suomen lääninvankilassa, Mäenpää kertoi.
-------------
Turun Sanomat:
Kaupunginvaltuutettu Olavi Mäenpää (sks) saa syytteen kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Valtakunnansyyttäjänviraston nostaman syytteen taustalla on kaksi vuotta sitten Yleisradiossa lähetetty pienpuolueiden eduskuntavaalitentti.
Mäenpään epäillään syyllistyneen rikokseen solvaamalla ja panettelemalla lähetyksessä Afrikasta ja Lähi-idästä tulleita pakolaisia sekä romaneja. Jutussa on tiettävästi kyse siitä, että Mäenpää on syytteen mukaan kuvannut em. kansanryhmiä rikollisina ja sosiaaliturvan väärinkäyttäjinä.
Oikeudessa juttua ajaa Helsingin syyttäjänviraston syyttäjä, mutta syyteharkinnan on tehnyt Valtakunnansyyttäjänvirasto.
Apulaisvaltakunnansyyttäjä Jorma Kalskeen mukaan syyteharkinnassa pohdittiin myös tentin lähettäneen Ylen vastuuta. Vaalitentti lähetettiin suorana lähetyksenä, jolloin Ylellä ei ollut mahdollisuutta puuttua sen sisältöön. Ohjelma kuitenkin uusittiin myöhemmin ja se oli nähtävissä myös Ylen nettisivuilla.
- Median moitittavuus oli pieni, koska kyse oli vaalidebatista, jolla oli yhteiskunnallista merkitystä, Kalske perustelee.
Mäenpää kertoo aikovansa kiistää syyllisyytensä. Rikosilmoituksen asiasta teki vähemmistövaltuutettu Mikko Puumalainen.
Helsingin käräjäoikeudessa ensi tiistaina käsiteltävässä jutussa ei ole yksittäisiä asianomistajia. Kiihottamisesta kansanryhmää vastaan voidaan tuomita sakkoja tai enintään kaksi vuotta vankeutta.
-------
YLE TV1 Uutiset:
Toimittaja Ari Mölsä:
Oikeuslaitos on nyt uuden ongelman edessä. Tähän saakka tuomiolla on ollut vain yksittäisiä nörttejä, mutta nyt esitutkinnassa ja syytteessä on jo maakuntatason poliitikkoja. Seuraava poliitikko on jo jonossa. Poliisi ja syyttäjä selvittelevät parasta aikaa Helsingin kunnallisvaalien ääniharavan Jussi Halla-ahon verkkokirjoituksia.
YLE Uutiset:
Kansanedustajaehdokas Mäenpäälle rasismirikossyyte
3.3.2009
Ilta-Sanomat:
Turkulaispoliitikko oikeudessa kiihottamisesta kansanryhmää vastaan
3.3.2009
MTV3:
Poliitikko kiihotussyytteistä: Normaalia kieltä
3.3.2009
Turun Sanomat:
Mäenpäälle syyte kiihottamisesta kansanryhmää vastaan
28.2.2009
YLE TV1 Uutiset:
Kansanedustaja-ehdokkaana olleelle turkulaiselle Olavi Mäenpäälle on luettu syyte rasismirikoksesta (video)
3.3.2009 20:30
Syyttäjän mukaan Mäenpää esitti Yleisradion eduskuntavaalitentissä kaksi vuotta sitten lausuntoja, joissa panetellaan ja solvataan Afrikasta ja Lähi-idästä saapuneita pakolaisia ja maahanmuuttajia sekä romaneja.
Syytteessä todetaan, että Mäenpää on kansanedustajaehdokkaan ominaisuudessa voimakkaasti yleistäen kuvannut kokonaisiin etnisiin kansanryhmiin kuuluvia ihmisiä rikollisina, sosiaaliturvan väärinkäyttäjinä ja vähempiarvoisina.
Mäenpää on syyttäjän mielestä pitänyt myös hyväksyttävänä, että rikokseen syyllistyneeseen pakolaiseen tai maahanmuuttajaan voidaan kohdistaa rangaistustoimia oman käden oikeutta.
Mäenpää: Kyse normaalista vaalidebatista
Olavi Mäenpää kiistää syytteen ja sanoo puheenvuorojensa olleen vain osa normaalia poliittista ja värikästä vaalikeskustelua.
- Tämä on täysin absurdi, mieletön oikeudenkäynti. Kyse on vaalikeskustelussa esitetyistä omista mielipiteistäni, ei kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Mielipiteistä ei voi tuomita, Mäenpää totesi YLE Uutisille ennen käräjäoikeuden istunnon alkamista.
Samasta asiasta syyte toista kertaa
Mäenpää edusti eduskuntavaaleissa Suomen kansan sinivalkoiset -nimistä puoluetta. Mäenpää on kerran aieminkin tuomittu kiihottamisesta kansanryhmää vastaan.
Kahdeksan vuotta sitten Turun käräjäoikeus tuomitsi miehen nettikolumnista 80 päiväsakkoon.
- Sakko muunnettiin vankeudeksi, ja istuin teostani 41 päivää Lounais-Suomen lääninvankilassa, Mäenpää kertoi.
-------------
Turun Sanomat:
Kaupunginvaltuutettu Olavi Mäenpää (sks) saa syytteen kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Valtakunnansyyttäjänviraston nostaman syytteen taustalla on kaksi vuotta sitten Yleisradiossa lähetetty pienpuolueiden eduskuntavaalitentti.
Mäenpään epäillään syyllistyneen rikokseen solvaamalla ja panettelemalla lähetyksessä Afrikasta ja Lähi-idästä tulleita pakolaisia sekä romaneja. Jutussa on tiettävästi kyse siitä, että Mäenpää on syytteen mukaan kuvannut em. kansanryhmiä rikollisina ja sosiaaliturvan väärinkäyttäjinä.
Oikeudessa juttua ajaa Helsingin syyttäjänviraston syyttäjä, mutta syyteharkinnan on tehnyt Valtakunnansyyttäjänvirasto.
Apulaisvaltakunnansyyttäjä Jorma Kalskeen mukaan syyteharkinnassa pohdittiin myös tentin lähettäneen Ylen vastuuta. Vaalitentti lähetettiin suorana lähetyksenä, jolloin Ylellä ei ollut mahdollisuutta puuttua sen sisältöön. Ohjelma kuitenkin uusittiin myöhemmin ja se oli nähtävissä myös Ylen nettisivuilla.
- Median moitittavuus oli pieni, koska kyse oli vaalidebatista, jolla oli yhteiskunnallista merkitystä, Kalske perustelee.
Mäenpää kertoo aikovansa kiistää syyllisyytensä. Rikosilmoituksen asiasta teki vähemmistövaltuutettu Mikko Puumalainen.
Helsingin käräjäoikeudessa ensi tiistaina käsiteltävässä jutussa ei ole yksittäisiä asianomistajia. Kiihottamisesta kansanryhmää vastaan voidaan tuomita sakkoja tai enintään kaksi vuotta vankeutta.
-------
YLE TV1 Uutiset:
Toimittaja Ari Mölsä:
Oikeuslaitos on nyt uuden ongelman edessä. Tähän saakka tuomiolla on ollut vain yksittäisiä nörttejä, mutta nyt esitutkinnassa ja syytteessä on jo maakuntatason poliitikkoja. Seuraava poliitikko on jo jonossa. Poliisi ja syyttäjä selvittelevät parasta aikaa Helsingin kunnallisvaalien ääniharavan Jussi Halla-ahon verkkokirjoituksia.
maanantai 2. maaliskuuta 2009
HS: Venäläinen vakoilija ei saa turvapaikkaa Suomesta
Helsingin Sanomat:
Venäläinen vakoilija ei saa turvapaikkaa Suomesta
2.3.2009
Venäläismies, joka sanoo vakoilleensa Venäjän oppositiovoimia, ei saa Suomesta turvapaikkaa.
Rovaniemellä oleskeleva Alexander Novikov sanoo joutuvansa suureen vaaraan, jos hänet palautetaan Venäjälle. Asiasta kertoo Yle.
Novikov sanoo, että hänen turvapaikka-anomuksensa hylättiin viime viikolla. Hän tuli Suomeen Tanskasta viime vuonna.
Novikov sanoo vakoilleensa vuodesta 2006 vuoteen 2008 oppositiopoliitikko Garri Kasparovia turvallisuuspalvelu FSB:lle.
Sinnemäki: Maahanmuuttopolitiikkaan konkreettisia esityksiä
Vihreiden puoluevaltuuskunnan kokouksessa puhunut Anni Sinnemäki vaatii maahanmuuttokriitikoita irtisanoutumaan rasismista ja vihan lietsonnasta. Perussuomalaisten Timo Soinilta hän perää edes yhtä kotouttamispoliittista ehdotusta. Vihreiden ohjelmassa ongelmiin puututaan lisäämällä resursseja maahanmuuttajien koulutukseen ja hajauttamalla heille tarjotut vuokra-asunnot eri alueille.
Anni Sinnemäki:
Maahanmuuttopolitiikkaan konkreettisia esityksiä
1.3.2009
Sulo Aittoniemen täysistuntokommentti:
Pöytäkirja 10.1998 0) VK 1/1998 Ed. Aittoniemi
18.2.1998
Tekstissä viitattu rasistinen kommentti:
Yltiömaahanmuuttokriittiset...
26.12.2008
Vihreiden maahanmuuttopolitiikkasivut
Hyvät ystävät, kära vänner
Suomessa ei käydä nyt ensimmäistä kertaa reipashenkistä keskustelua maahanmuuttoasioista. Lainaan eduskunnan täysistuntopöytäkirjaa vuodelta 1998.
"Kun johonkin Helsingin lähialueen sosiaalivirastoon menee joku tällainen tumma ihminen, tai oli mikä hyvänsä, tumma tai vaalea, ja sanoo, että minun pitää saada kuuden tonnin nahkatakki ja vähän paremmat pieksut, niin vaikka se ei kuulu oikein asiaan, minä tiedän, että annetaan. Johtaja tulee ja sanoo, että antakaa pois, koska muuten huudetaan, että te olette rasisteja."
[PÖYTÄKIRJA 10.1998 0) VK 1/1998 Ed. Aittoniemi]
Näin Sulo Aittoniemi, perussuomalaisten, silloisen SMP:n kansanedustaja.
Maahanmuuttopolitiikka yhdistää Vihreitä perussuomalaisiin. Kumpikin puolue haluaa keskustella aiheesta.
Me Vihreät olemme julkaisseet varsin kattavat ohjelmat turvapaikkapolitiikasta, työperusteisesta maahanmuutosta ja kotouttamispolitiikasta. Yhteenveto näistä linjauksista on julkaistu Vihreiden nettisivuilla tänään.
Muiden puolueiden, myös perussuomalaisten, olisi syytä selvittää omat maahanmuuttopoliittiset linjauksensa. Mitkä ovat esimerkiksi Timo Soinin kotoutumispoliittiset ehdotukset? Olisi kohtuullista kuulla perussuomalaisilta edes joskus joku konkreettinen esitys. "Maassa maan tavalla", kun ei vielä kauheasti anna ohjeita esimerkiksi Katri Sarlundille tässä, jonka biologiantunnilla puolet oppilaista on maahanmuuttajataustaisia.
Ihmiset liikkuvat rajojen yli, he etsivät parempaa elämää ja turvaa. Tässä ei ole mitään uutta. Suomalaiset tietävät tämän hyvin. 300 000 ensimmäisen polven ja 500 000 toisen polven suomalaista siirtolaista elää maailmalla. Puoli miljoonaa Ruotsissa. Suomalaisilla on ollut omat hankaluutensa sopeutua Ruotsiin. Juha Vainio kertoo laulussaan Slussenin sissit suomalaisten sopeutumisesta ruotsalaiseen yhteiskuntaan:
Sissit jos vain jostain kuulla saa:?”Ja heter Jaan.”?Silloin alta sillan kajahtaa:?”Turpiin vaan!?Tänne paukut anna, hei!?Svenskit juhli ei!”
Onko tässä kyse suomalaisen kulttuurin ominaispiirteistä?
Hyvä valtuuskunta,
Osa turvaa ja parempaa elämää etsivistä tulee Suomeen. Vihreä maahanmuuttopolitiikka nojaa ratkaisukeskeisyyteen ja maltillisuuteen.
Maaltamuutto ravisteli 1900-luvun Suomea aiheuttaen erilaisia ongelmia. Näitä ongelmia ratkottiin muilla keinoin kuin estämällä ihmisten muutto. Nyt Vihreät lähtevät siitä, että on tärkeintä etsiä ratkaisuja maahanmuuttoon liittyviin haasteisiin.
Yhteiskunta voi tukea maahanmuuttajien kotoutumista tai tehdä sen vaikeaksi. Uskon, että sellainen Suomi, jonka elämään on helppo päästä kiinni somalialaisella tai venäläisellä taustalla, pitää huolta myös omistaan.
Euroopan maiden koulutusjärjestelmien vertailu osoittaa, että politiikka vaikuttaa kotoutumiseen merkittävästi. Turkkilaisten maahanmuuttajien lapsista on korkeakoulutuksessa Saksassa 7 %, Sveitsissä 10 %, Itävallassa 11 %, mutta Hollannissa 27 %, Ruotsissa 50 % ja Ranskassa 53 %. Avoin, yhtenäinen koulutusjärjestelmä tukee myös maahanmuuttajien koulutusta.
Yleisesti maahanmuuttajataustaisista oppilaista voidaan sanoa:
Suomessa myös maahanmuuttajaoppilaat suoriutuivat PISA-tutkimuksessa paremmin kuin OECD-maissa keskimäärin. Koulujärjestelmämme pystyy kotouttamaan maahanmuuttajia, koska se on hyvä koulujärjestelmä. Me voisimme kuitenkin onnistua vielä paremmin.
Kotimaisten kielten opetusta on tuettava. Tarvitaan päteviä suomi/ruotsi toisena kielenä opettajia ja hyviä oppimateriaaleja. Jokaisen Suomeen muuttavan on saatava kielikoulutusta mahdollisimman nopeasti. Kielen oppiminen on oikeus, mutta se on myös velvollisuus. Maahanmuuttokriitikot puhuvat ihmisistä, jotka eivät haluakaan sopeutua. Taitaa kuitenkin olla paljon enemmän niitä ihmisiä, jotka eivät pääse kielenopetukseen. Mutta kyllä kielen oppimiseen voidaan mielestäni myös velvoittaa.
Hyvä valtuuskunta,
Suomalaisilla on myös maahanmuuttajiin liittyviä pelkoja ja huonoja kokemuksia. Maahanmuuttajista puhuminen ainoastaan voimavarana tai suomalaisen kulttuurin ei tunnista näitä kokemuksia. Jos kuittaamme huolet rasismiksi, onko ihme, jos rasistit pystyvät vetoamaan huolestuneisiin.
Vanhempi saattaa huolehtia, saako hänen lapsensa hyvää perusopetusta luokassa, jossa enemmistö puhuu huonoa suomea. Se on oikeutettu huoli, johon Vihreillä on vastauksia:
Sosiaalisesti sekoittava asuntopolitiikka ja maahanmuuttaja-alueiden syntymisen ehkäiseminen.
Erityistuki sellaisille kouluille, joissa tarvitaan pienempiä opetusryhmiä.
Entä pystyvätkö niin sanotut "maahanmuuttokriitikot" maltilliseen keskusteluun? He vakuuttelevat kovasti etteivät ole rasisteja. Samaa on vakuuttanut myös Timo Soini. Luotan hänen sanaansa. Heidän selkänsä takaa tuntuu kuitenkin pursuavan vihaa. Tyyli on selkeä, lainaan:
"valkoiset yhteiskunnat tuhoavat faktisesti itsensä ottamalla runsaamminlisääntyviä ja matalaälyisempiä kehitysmaalaisa tänne. [..] Kova rasismi voi enää pelastaa Suomen."
Kyllä ilman oikeuden päätöstä pystyy erottamaan asiallisen maahanmuuttokritiikin tällaisesta avoimesta rasismista. Myös maahanmuuttokriitikoiden on tehtävä selväksi, ettei rasismia ja vihan lietsontaa hyväksytä.
Jos Timo Soini on todella kiinnostunut asiallisesta maahanmuuttopoliittisesta keskustelusta, ilmoitan omalta osaltani olevani siihen koska tahansa valmis.
Hyvä valtuuskunta,
Kotouttamispolitiikan on perustuttava vahvoille yhteisille arvoille: demokratian, ihmisoikeuksien ja yhdenvertaisuuden kunnioittamiselle. Suomen lainsäädäntö perustuu näihin periaatteisiin ja lakeja on kaikkien Suomessa asuvien noudatettava. Poikkeuksia ei myönnetä kulttuurin vetoamalla.
Suomalaisella yhteiskunnalla on oltava välineet ja tahtoa puuttua naisten sukupuolielinten silpomisen ja kunniaväkivallan tapaisiin julmuuksiin. Kysyisin maahanmuuttokriittisten piirien ehdotuksia, miten parannetaan monien musliminaisten- ja tyttöjen huonoa asemaa? Itse ehdotan tyttöjen ja naisten voimauttamista ja viranomaisten kouluttamista tunnistamaan nämä ilmiöt.
Pitäisikö meidän puhua vähemmän monikulttuurisuudesta ja suvaitsevaisuudesta? Keskitytään enemmän niihin arkisiin ja käytännöllisiin asioihin, joita esimerkiksi Varissuon normaalikoulussa ratkotaan.
Joidenkin asuinalueiden muuttuminen erittäin maahanmuuttajavaltaisiksi ei ole hyvää kehitystä. On vaikea oppia hyvää suomea tai ruotsia, jos ympärillä puhutaan korkeintaan huonoa suomea. Yleensä keskittyminen johtuu halpojen vuokra-asuntojen keskittymisestä. Riippumatta maahanmuuttajien määrästä, sellainen ei ole hyvää asuntopolitiikkaa. Kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja pitää rakentaa kaikille alueille. Se on paras tapa pitää väestörakenne monipuolisena.
Vihreiden on oltava parempia lähiöpolitiikassa. Huolet asuinympäristön turvallisuuden heikentymisestä on otettava vakavasti. Pelkästään kunnossapidon, siisteyden ja valaistuksen parantamisella voidaan puuttua pelon maantieteeseen, jota syntyy pimeistä, syrjäisistä paikoista ja epäsiisteydestä.
Arkipäiväinen kulttuurien kohtaaminen ja törmääminen tapahtuu yleensä asumisessa. Ainakin väärinkäsityksiä ja maahanmuuttajien epätietoisuutta suomalaisen asumisen tavoista voidaan ratkoa melko helposti. Esimerkiksi Vantaalla on käytössä sosiaalisen isännöinnin ja asumisneuvonnan käytäntöjä, joilla sovitellaan riitoja ja autetaan asumisen arjessa. Työ ei tietenkään rajoitu vain maahanmuuttajiin.
Jos olemme ylpeitä suomalaisesta yhteiskunnasta, sen pyrkimyksestä tasa-arvoon, yrittäjyydestä, luonnosta ja arjesta, pystymme myös huolehtimaan siitä että tänne tulleet maahanmuuttajat pärjäävät tässä maassa.
Anni Sinnemäki:
Maahanmuuttopolitiikkaan konkreettisia esityksiä
1.3.2009
Sulo Aittoniemen täysistuntokommentti:
Pöytäkirja 10.1998 0) VK 1/1998 Ed. Aittoniemi
18.2.1998
Tekstissä viitattu rasistinen kommentti:
Yltiömaahanmuuttokriittiset...
26.12.2008
Vihreiden maahanmuuttopolitiikkasivut
Hyvät ystävät, kära vänner
Suomessa ei käydä nyt ensimmäistä kertaa reipashenkistä keskustelua maahanmuuttoasioista. Lainaan eduskunnan täysistuntopöytäkirjaa vuodelta 1998.
"Kun johonkin Helsingin lähialueen sosiaalivirastoon menee joku tällainen tumma ihminen, tai oli mikä hyvänsä, tumma tai vaalea, ja sanoo, että minun pitää saada kuuden tonnin nahkatakki ja vähän paremmat pieksut, niin vaikka se ei kuulu oikein asiaan, minä tiedän, että annetaan. Johtaja tulee ja sanoo, että antakaa pois, koska muuten huudetaan, että te olette rasisteja."
[PÖYTÄKIRJA 10.1998 0) VK 1/1998 Ed. Aittoniemi]
Näin Sulo Aittoniemi, perussuomalaisten, silloisen SMP:n kansanedustaja.
Maahanmuuttopolitiikka yhdistää Vihreitä perussuomalaisiin. Kumpikin puolue haluaa keskustella aiheesta.
Me Vihreät olemme julkaisseet varsin kattavat ohjelmat turvapaikkapolitiikasta, työperusteisesta maahanmuutosta ja kotouttamispolitiikasta. Yhteenveto näistä linjauksista on julkaistu Vihreiden nettisivuilla tänään.
Muiden puolueiden, myös perussuomalaisten, olisi syytä selvittää omat maahanmuuttopoliittiset linjauksensa. Mitkä ovat esimerkiksi Timo Soinin kotoutumispoliittiset ehdotukset? Olisi kohtuullista kuulla perussuomalaisilta edes joskus joku konkreettinen esitys. "Maassa maan tavalla", kun ei vielä kauheasti anna ohjeita esimerkiksi Katri Sarlundille tässä, jonka biologiantunnilla puolet oppilaista on maahanmuuttajataustaisia.
Ihmiset liikkuvat rajojen yli, he etsivät parempaa elämää ja turvaa. Tässä ei ole mitään uutta. Suomalaiset tietävät tämän hyvin. 300 000 ensimmäisen polven ja 500 000 toisen polven suomalaista siirtolaista elää maailmalla. Puoli miljoonaa Ruotsissa. Suomalaisilla on ollut omat hankaluutensa sopeutua Ruotsiin. Juha Vainio kertoo laulussaan Slussenin sissit suomalaisten sopeutumisesta ruotsalaiseen yhteiskuntaan:
Sissit jos vain jostain kuulla saa:?”Ja heter Jaan.”?Silloin alta sillan kajahtaa:?”Turpiin vaan!?Tänne paukut anna, hei!?Svenskit juhli ei!”
Onko tässä kyse suomalaisen kulttuurin ominaispiirteistä?
Hyvä valtuuskunta,
Osa turvaa ja parempaa elämää etsivistä tulee Suomeen. Vihreä maahanmuuttopolitiikka nojaa ratkaisukeskeisyyteen ja maltillisuuteen.
Maaltamuutto ravisteli 1900-luvun Suomea aiheuttaen erilaisia ongelmia. Näitä ongelmia ratkottiin muilla keinoin kuin estämällä ihmisten muutto. Nyt Vihreät lähtevät siitä, että on tärkeintä etsiä ratkaisuja maahanmuuttoon liittyviin haasteisiin.
Yhteiskunta voi tukea maahanmuuttajien kotoutumista tai tehdä sen vaikeaksi. Uskon, että sellainen Suomi, jonka elämään on helppo päästä kiinni somalialaisella tai venäläisellä taustalla, pitää huolta myös omistaan.
Euroopan maiden koulutusjärjestelmien vertailu osoittaa, että politiikka vaikuttaa kotoutumiseen merkittävästi. Turkkilaisten maahanmuuttajien lapsista on korkeakoulutuksessa Saksassa 7 %, Sveitsissä 10 %, Itävallassa 11 %, mutta Hollannissa 27 %, Ruotsissa 50 % ja Ranskassa 53 %. Avoin, yhtenäinen koulutusjärjestelmä tukee myös maahanmuuttajien koulutusta.
Yleisesti maahanmuuttajataustaisista oppilaista voidaan sanoa:
- Maahanmuuttajaväestön määrällä ei ole vaikutusta suoriutumiseen.
- Oppimismotivaatio on kantaväestöä parempi.
- Toinen sukupolvi suoriutuu opinnoistaan ensimmäistä paremmin.
- Kielenopetuksen tuki kaventaa suorituseroa suhteessa kantaväestöön.
Suomessa myös maahanmuuttajaoppilaat suoriutuivat PISA-tutkimuksessa paremmin kuin OECD-maissa keskimäärin. Koulujärjestelmämme pystyy kotouttamaan maahanmuuttajia, koska se on hyvä koulujärjestelmä. Me voisimme kuitenkin onnistua vielä paremmin.
Kotimaisten kielten opetusta on tuettava. Tarvitaan päteviä suomi/ruotsi toisena kielenä opettajia ja hyviä oppimateriaaleja. Jokaisen Suomeen muuttavan on saatava kielikoulutusta mahdollisimman nopeasti. Kielen oppiminen on oikeus, mutta se on myös velvollisuus. Maahanmuuttokriitikot puhuvat ihmisistä, jotka eivät haluakaan sopeutua. Taitaa kuitenkin olla paljon enemmän niitä ihmisiä, jotka eivät pääse kielenopetukseen. Mutta kyllä kielen oppimiseen voidaan mielestäni myös velvoittaa.
Hyvä valtuuskunta,
Suomalaisilla on myös maahanmuuttajiin liittyviä pelkoja ja huonoja kokemuksia. Maahanmuuttajista puhuminen ainoastaan voimavarana tai suomalaisen kulttuurin ei tunnista näitä kokemuksia. Jos kuittaamme huolet rasismiksi, onko ihme, jos rasistit pystyvät vetoamaan huolestuneisiin.
Vanhempi saattaa huolehtia, saako hänen lapsensa hyvää perusopetusta luokassa, jossa enemmistö puhuu huonoa suomea. Se on oikeutettu huoli, johon Vihreillä on vastauksia:
Sosiaalisesti sekoittava asuntopolitiikka ja maahanmuuttaja-alueiden syntymisen ehkäiseminen.
Erityistuki sellaisille kouluille, joissa tarvitaan pienempiä opetusryhmiä.
Entä pystyvätkö niin sanotut "maahanmuuttokriitikot" maltilliseen keskusteluun? He vakuuttelevat kovasti etteivät ole rasisteja. Samaa on vakuuttanut myös Timo Soini. Luotan hänen sanaansa. Heidän selkänsä takaa tuntuu kuitenkin pursuavan vihaa. Tyyli on selkeä, lainaan:
"valkoiset yhteiskunnat tuhoavat faktisesti itsensä ottamalla runsaamminlisääntyviä ja matalaälyisempiä kehitysmaalaisa tänne. [..] Kova rasismi voi enää pelastaa Suomen."
Kyllä ilman oikeuden päätöstä pystyy erottamaan asiallisen maahanmuuttokritiikin tällaisesta avoimesta rasismista. Myös maahanmuuttokriitikoiden on tehtävä selväksi, ettei rasismia ja vihan lietsontaa hyväksytä.
Jos Timo Soini on todella kiinnostunut asiallisesta maahanmuuttopoliittisesta keskustelusta, ilmoitan omalta osaltani olevani siihen koska tahansa valmis.
Hyvä valtuuskunta,
Kotouttamispolitiikan on perustuttava vahvoille yhteisille arvoille: demokratian, ihmisoikeuksien ja yhdenvertaisuuden kunnioittamiselle. Suomen lainsäädäntö perustuu näihin periaatteisiin ja lakeja on kaikkien Suomessa asuvien noudatettava. Poikkeuksia ei myönnetä kulttuurin vetoamalla.
Suomalaisella yhteiskunnalla on oltava välineet ja tahtoa puuttua naisten sukupuolielinten silpomisen ja kunniaväkivallan tapaisiin julmuuksiin. Kysyisin maahanmuuttokriittisten piirien ehdotuksia, miten parannetaan monien musliminaisten- ja tyttöjen huonoa asemaa? Itse ehdotan tyttöjen ja naisten voimauttamista ja viranomaisten kouluttamista tunnistamaan nämä ilmiöt.
Pitäisikö meidän puhua vähemmän monikulttuurisuudesta ja suvaitsevaisuudesta? Keskitytään enemmän niihin arkisiin ja käytännöllisiin asioihin, joita esimerkiksi Varissuon normaalikoulussa ratkotaan.
Joidenkin asuinalueiden muuttuminen erittäin maahanmuuttajavaltaisiksi ei ole hyvää kehitystä. On vaikea oppia hyvää suomea tai ruotsia, jos ympärillä puhutaan korkeintaan huonoa suomea. Yleensä keskittyminen johtuu halpojen vuokra-asuntojen keskittymisestä. Riippumatta maahanmuuttajien määrästä, sellainen ei ole hyvää asuntopolitiikkaa. Kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja pitää rakentaa kaikille alueille. Se on paras tapa pitää väestörakenne monipuolisena.
Vihreiden on oltava parempia lähiöpolitiikassa. Huolet asuinympäristön turvallisuuden heikentymisestä on otettava vakavasti. Pelkästään kunnossapidon, siisteyden ja valaistuksen parantamisella voidaan puuttua pelon maantieteeseen, jota syntyy pimeistä, syrjäisistä paikoista ja epäsiisteydestä.
Arkipäiväinen kulttuurien kohtaaminen ja törmääminen tapahtuu yleensä asumisessa. Ainakin väärinkäsityksiä ja maahanmuuttajien epätietoisuutta suomalaisen asumisen tavoista voidaan ratkoa melko helposti. Esimerkiksi Vantaalla on käytössä sosiaalisen isännöinnin ja asumisneuvonnan käytäntöjä, joilla sovitellaan riitoja ja autetaan asumisen arjessa. Työ ei tietenkään rajoitu vain maahanmuuttajiin.
Jos olemme ylpeitä suomalaisesta yhteiskunnasta, sen pyrkimyksestä tasa-arvoon, yrittäjyydestä, luonnosta ja arjesta, pystymme myös huolehtimaan siitä että tänne tulleet maahanmuuttajat pärjäävät tässä maassa.
MTV3: Metsälän säilöönottoyksikön valvonta lainvastaista
MTV3:
Metsälän säilöönottoyksikön valvonta lainvastaista
2.3.2009
Helsingin Sanomat/STT:
Metsälän vastaanottokeskuksen valvonta on järjestetty lainvastaisesti
2.3.2009
YLE Uutiset:
"Säilöönottoyksikön valvonta on hoidettu vastoin lakia"
2.3.2009
Metsälän vastaanottokeskuksen valvonta Helsingissä saa ankaria moitteita eduskunnan apulaisoikeusasiamieheltä.
Apulaisoikeusasiamies Jukka Lindstedt katsoo, että säilöönottoyksikön nykyinen valvonta on järjestetty lainvastaisesti, koska se siirretty suurelta osin yksityisen vartiointiliikkeen tehtäväksi.
Säilöön otettujen ulkomaalaisten kohtelusta annetun lain mukaan valvontahenkilöstön on oltava virkasuhteista.
- Meidän tulee tietenkin reagoida oikeusasiamiehen kannaottoon, kertoo Metsälän vastaanottokeskuksen johtaja Pekka Nuutinen.
Vastaanottokeskuksen valvonnasta vastaavat Palmian turvapalvelun 25 työntekijää. Palmia on Helsingin kaupungin liikelaitos.
- Tutkimme eri vaihtoehdot. Uudenmaan TE-keskus raportoi muutosehdotukset oikeusasiamiehelle huhtikuun loppuun mennessä, Nuutinen sanoo.
Apulaisoikeusasiamies otti valvonnan lainmukaisuuden tutkittavakseen omana aloitteenaan yksikköön vuonna 2006 tekemänsä tarkastuksen jälkeen.
- Säilössä pitäminen ja siihen liittyvä valvonta ovat merkittävää julkisen vallan käyttöä. Perustuslain mukaan tällaisia tehtäviä voidaan antaa vain viranomaiselle, Lindstedt painottaa ratkaisussaan.
sunnuntai 1. maaliskuuta 2009
Perussuomalaiset Nuoret: Ulkomaalaiskeskustelussa haisee pelinpolitiikka
Kevätkokouksensa julkilausumassa Perussuomalaiset Nuoret syyttävät kolmea suurinta puoluetta puheiden ja tekojen ristiriidasta. Satunnaisissa lausunnoissa puolueet kritisoivat maahanmuuttopolitiikkaa ja haluavat siitä keskustelua. Toisaalta ne paheksuivat perussuomalaisia populismista ja rasismista uutta ulkomaalaislakia vastaan äänestämisen jälkeen.
Perussuomalaiset Nuoret:
Ulkomaalaiskeskustelussa haisee pelinpolitiikka
1.3.2009
Uusi ulkomaalaislaki on herättänyt viime aikoina runsaasti tunteita ja keskustelua. Perussuomalaisten Nuorten mielestä ulkomaalaislaista ja maahanmuutosta on keskusteltava ennen kaikkea järkiperustein.
Entinen sisäministeri Kari Rajamäki (sd.), nykyinen valtionvarainministeri Jyrki Katainen (kok.) ja eduskuntaryhmän pj. Timo Kalli (kesk.) ovat viime päivinä jokainen esittäneet joko kritiikkiä harjoitettua maahanmuuttopolitiikkaa kohtaan tai ilmaisseet sen, että maahanmuutosta on voitava keskustella kriittisesti. Nämä ovat Perussuomalaisten Nuorten mielestä tervetulleita keskustelunavauksia.
Kuitenkin vain Perussuomalaisten kansanedustajat äänestivät uutta ulkomaalaislakia vastaan. Julkisuudessa Perussuomalaisten ulkomaalaislain vastustamista on haukuttu halvaksi populismiksi ja rasismiksi.
Valtapuolueiden maahanmuuttopolitiikkaa kohtaan esittämä kritiikki on positiivista, mutta se on vain näennäistä. Me Perussuomalaiset Nuoret paheksumme kaksilla korteilla pelaamista, koska todellisuudessa valtapuolueet vain yrittävät satunnaisilla lausunnoillaan hakea irtopisteitä kansalta, joka selvästi on Perussuomalaisten linjoilla maahanmuuttoasioissa.
Kansanedustajan tehtävä on edustaa äänestäjiensä mielipidettä lainsäädäntötyössään, sillä pelkillä lausunnoilla ei ole arvoa. Jos kansanedustajien teot ja puheet ovat ristiriidassa, on se omiaan heikentämään kansalaisten luottamusta poliittiseen järjestelmäämme.
Perussuomalaiset eivät halua rapauttaa kansanvaltaa, joten meidän edustajamme eduskunnassa toimivat, kuten puhuvat. Toivomme tälle edustajiemme suoraselkäiselle ja rehelliselle toiminnalle lisää kansan tukea, koska näyttää siltä, että vain Perussuomalaiset haluavat jättää tuleville sukupolville perinnöksi suomalaisen rehellisyyden.
Perussuomalaiset Nuoret:
Ulkomaalaiskeskustelussa haisee pelinpolitiikka
1.3.2009
Uusi ulkomaalaislaki on herättänyt viime aikoina runsaasti tunteita ja keskustelua. Perussuomalaisten Nuorten mielestä ulkomaalaislaista ja maahanmuutosta on keskusteltava ennen kaikkea järkiperustein.
Entinen sisäministeri Kari Rajamäki (sd.), nykyinen valtionvarainministeri Jyrki Katainen (kok.) ja eduskuntaryhmän pj. Timo Kalli (kesk.) ovat viime päivinä jokainen esittäneet joko kritiikkiä harjoitettua maahanmuuttopolitiikkaa kohtaan tai ilmaisseet sen, että maahanmuutosta on voitava keskustella kriittisesti. Nämä ovat Perussuomalaisten Nuorten mielestä tervetulleita keskustelunavauksia.
Kuitenkin vain Perussuomalaisten kansanedustajat äänestivät uutta ulkomaalaislakia vastaan. Julkisuudessa Perussuomalaisten ulkomaalaislain vastustamista on haukuttu halvaksi populismiksi ja rasismiksi.
Valtapuolueiden maahanmuuttopolitiikkaa kohtaan esittämä kritiikki on positiivista, mutta se on vain näennäistä. Me Perussuomalaiset Nuoret paheksumme kaksilla korteilla pelaamista, koska todellisuudessa valtapuolueet vain yrittävät satunnaisilla lausunnoillaan hakea irtopisteitä kansalta, joka selvästi on Perussuomalaisten linjoilla maahanmuuttoasioissa.
Kansanedustajan tehtävä on edustaa äänestäjiensä mielipidettä lainsäädäntötyössään, sillä pelkillä lausunnoilla ei ole arvoa. Jos kansanedustajien teot ja puheet ovat ristiriidassa, on se omiaan heikentämään kansalaisten luottamusta poliittiseen järjestelmäämme.
Perussuomalaiset eivät halua rapauttaa kansanvaltaa, joten meidän edustajamme eduskunnassa toimivat, kuten puhuvat. Toivomme tälle edustajiemme suoraselkäiselle ja rehelliselle toiminnalle lisää kansan tukea, koska näyttää siltä, että vain Perussuomalaiset haluavat jättää tuleville sukupolville perinnöksi suomalaisen rehellisyyden.
Vihreiden puoluesihteeri: "Pidä Timo homma kurissa. Ja valitse ehdokkaasi tarkoin."
Vihreiden puoluevaltuuskunnan kokouksessa vihreiden puoluesihteeri Panu Laturi otti kantaa maahanmuuttopolitiikkaan. Laturi tyrmäsi väitteet maahanmuuton hallitsemattomuudesta, eikä hyväksy rajoituksia työperäiseen maahanmuuttoon. Timo Soinia Laturi kehotti pitämään rasismin pois perussuomalaisista ja valitsemaan tarkoin ehdokkaansa.
Puoluesihteeri Panu Laturin puheenvuoro valtuuskunnassa
28.2.2009
[...]
Eduskuntaryhmämme puheenjohtaja Anni puuttui omassa puheenvuorossaan tärkeään asiaan. Kysymykseen maahanmuutosta. Maahanmuutto on välttämätöntä Suomelle ja tarvitsemme työperäistä maahanmuuttoa. Ei pelkästään täyttämään työvoimakapeikkoja, mutta myös vahvistamaan osaamistamme ja luomaan uusia innovaatioita ja uudenlaista ajattelua, josta voivat kummuta tulevaisuuden uudet suuret ideat.
En pysty jakamaan Timo Kallin huolta ”käsiinräjähtäneestä maahanmuutosta”, ja haluaisin tietää missä tätä Suomessa tapahtuu. En myöskään pysty jakamaan ministeri Väyrysen ajatuksia.
(Lainaus verkkolehti Apila)
”- Ajatukseni on, että olisi järkevämpää edesauttaa sitä, että sellainen työ, jolle Suomessa ei ole tekijöitä, siirtyisi muualle. Eli ettemme tietoisesti ryhtyisi edistämään laajamittaista työperäistä maahanmuuttoa, sillä siihen liittyy omia ongelmia”.
Haluaisin kysyä onko keskustapuolueen kanta se, että mummot ja vaarit viedään Keminmaalta hoitoon esimerkiksi Filippiineille. Tai työvoimapulan takia Keminmaan kuuluisa tanssipaikka siirretään Rio De Janeiroon.
Lopuksi haluan toivottaa voimia Timo Soinille siinä, että hän pystyy pitämään rasismin poissa perussuomalaisista. Uskon, ja toivon että Timo on tässä tosissaan. Pidä Timo homma kurissa. Ja valitse ehdokkaasi tarkoin.
Puoluesihteeri Panu Laturin puheenvuoro valtuuskunnassa
28.2.2009
[...]
Eduskuntaryhmämme puheenjohtaja Anni puuttui omassa puheenvuorossaan tärkeään asiaan. Kysymykseen maahanmuutosta. Maahanmuutto on välttämätöntä Suomelle ja tarvitsemme työperäistä maahanmuuttoa. Ei pelkästään täyttämään työvoimakapeikkoja, mutta myös vahvistamaan osaamistamme ja luomaan uusia innovaatioita ja uudenlaista ajattelua, josta voivat kummuta tulevaisuuden uudet suuret ideat.
En pysty jakamaan Timo Kallin huolta ”käsiinräjähtäneestä maahanmuutosta”, ja haluaisin tietää missä tätä Suomessa tapahtuu. En myöskään pysty jakamaan ministeri Väyrysen ajatuksia.
(Lainaus verkkolehti Apila)
”- Ajatukseni on, että olisi järkevämpää edesauttaa sitä, että sellainen työ, jolle Suomessa ei ole tekijöitä, siirtyisi muualle. Eli ettemme tietoisesti ryhtyisi edistämään laajamittaista työperäistä maahanmuuttoa, sillä siihen liittyy omia ongelmia”.
Haluaisin kysyä onko keskustapuolueen kanta se, että mummot ja vaarit viedään Keminmaalta hoitoon esimerkiksi Filippiineille. Tai työvoimapulan takia Keminmaan kuuluisa tanssipaikka siirretään Rio De Janeiroon.
Lopuksi haluan toivottaa voimia Timo Soinille siinä, että hän pystyy pitämään rasismin poissa perussuomalaisista. Uskon, ja toivon että Timo on tässä tosissaan. Pidä Timo homma kurissa. Ja valitse ehdokkaasi tarkoin.
Ilkka: Keskustelun opettelua
Ilkka-lehden kolumnissa päätoimittaja Matti Kalliokoski pitää Jussi Halla-ahon politiikkaan tuloa demokratian kannalta myönteisenä asiana. Valtuutetun ja kansanedustajan kannanottoja arvioidaan julkisesti ja kriittisesti osana muuta poliittista keskustelua, toisin kuin yksittäisen blogikirjoittajan. Pitkän vaikenemisen jälkeen perinteiset poliitikot joutuvat opettelemaan alkeista lähtien kuinka maahanmuutosta puhutaan.
Ilkka:
Keskustelun opettelua
1.3.2009
Nykyään ei ole muotia sanoa, että tohtori Jussi Halla-ahon tulo politiikkaan olisi hyvä asia.
Olen kuitenkin sitä mieltä. Suomalaisen demokratian kannalta se on myönteinen askel.
Olen parin vuoden ajan seurannut Halla-ahon blogikirjoituksia ja niiden ympärillä pyörinyttä keskustelua internetin keskustelupalstoilla. Siellä on vallinnut toinen todellisuus kuin julkisessa keskustelussa.
Halla-aho osaa kielitieteen tohtorina pelata sanojen piilomerkityksillä ja mielleyhtymillä. Välillä hän on nokkela, välillä ärsyttävä, välillä suoraan sanoen älyllisesti epärehellinen.
Hän kuitenkin puhuu asiasta, joka näkyy ihmisten arjessa, eli maahanmuutosta.
Perinteiset poliitikot eivät ole löytäneet kieltä, jolla voisi puhua. Siksi he ovat vaienneet.
Tarkoitus on ollut hyvä. Kun puhutaan ihmisten samanlaisuudesta ja erilaisuudesta, ruokitaan helposti myös synkkiä voimia.
Suomeen ei ole haluttu avoimesti ulkomaalaisvastaista puoluetta. Siksi suomalaisuuden muuttumisesta on puhuttu kapulakielellä. Eduskunnassa on puhuttu poliittisesti korrektisti, mutta äänestysprosentti on laskenut.
On mahdollista kuvitella salaliittoteoriaa, jossa puolueet ovat yhdessä hyväksyneet alemmat äänestysprosentit ulkomaalaisvastaisuuden poissaolon hintana.
* * *
Nyt pyörä pyörii toiseen suuntaan. Maahanmuutto on noussut politiikan aiheeksi. Se voi katkaista äänestysprosenttien laskun.
Tarkkaan ottaen äänestysaktiivisuus hypähti jo 2003 vaaleissa hetkeksi ylöspäin. Nousu oli melko tarkkaan yhtä suuri kuin Tony Halmeen (ps.) äänimäärä.
Halmeen poliittinen ura mureni hänen omiin tragedioihinsa, mutta Halla-ahon ja tämän opetuslapsien kohdalla tilanne on toinen. Heillä riittää henkistä kapasiteettia. Perustelut osataan.
Tähän asti Halla-aho on voinut esittää väitteitään yksittäisenä nettikeskustelijana. Nyt helsinkiläisenä kaupunginvaltuutettuna hän väistämättä altistuu julkiselle keskustelulle.
Vielä valtuutettuna hän kuitenkin pystyy elämään kaksoiselämää. Luottamustehtävässä käytös ja puheenvuorot ovat hillittyjä. Varsinaiset rajoja koettelevat väitteet voi esittää verkossa.
Eduskuntaan noustessaan Halla-aho on kuitenkin täysipäiväisesti osa julkista poliittista keskustelua. Silloin hän testaa muita ja häntä testataan koko ajan.
Sellainen on tervettä poliittista keskustelua. Se vahvistaa demokratiaa.
* * *
Maaltapako oli suuri yhteiskunnallinen kysymys, joka oli SMP:n ensimmäisen aallon takana. Ympäristötietoisuuden lisääntyminen synnytti vihreän liikkeen.
Kansallisten rajojen liukeneminen on tämän ajan suuri muutos. Muuttoliike on yksi osa sitä.
Jos maahanmuuttokysymyksen ympärille kertynyt poliittinen voima kanavoituu yhdelle puolueelle, tuloksena voi olla kymmenen prosentin puolue. Se on Suomen mittakaavassa paljon.
Osa kannatuksesta tulisi nukkuvilta äänestäjiltä, mutta osa olisi pois muilta puolueilta. Siksi kiusaus flirttailla protestihengen kanssa on suuri.
Perinteiset poliitikot yrittävät vähitellen opetella, miten maahanmuutosta puhutaan. Pitäisi tuntea asia sekä erottaa periaatteet ja populismi toisistaan.
Keskustan ryhmäjohtaja Timo Kalli osoitti esimerkillään, että keskustelua maahanmuutosta ei vielä osata. Asioiden sekoittaminen ja hämärät viittaukset sallitaan protestipoliitikoille mutta ei vastuun paikalla oleville.
Ilkka:
Keskustelun opettelua
1.3.2009
Nykyään ei ole muotia sanoa, että tohtori Jussi Halla-ahon tulo politiikkaan olisi hyvä asia.
Olen kuitenkin sitä mieltä. Suomalaisen demokratian kannalta se on myönteinen askel.
Olen parin vuoden ajan seurannut Halla-ahon blogikirjoituksia ja niiden ympärillä pyörinyttä keskustelua internetin keskustelupalstoilla. Siellä on vallinnut toinen todellisuus kuin julkisessa keskustelussa.
Halla-aho osaa kielitieteen tohtorina pelata sanojen piilomerkityksillä ja mielleyhtymillä. Välillä hän on nokkela, välillä ärsyttävä, välillä suoraan sanoen älyllisesti epärehellinen.
Hän kuitenkin puhuu asiasta, joka näkyy ihmisten arjessa, eli maahanmuutosta.
Perinteiset poliitikot eivät ole löytäneet kieltä, jolla voisi puhua. Siksi he ovat vaienneet.
Tarkoitus on ollut hyvä. Kun puhutaan ihmisten samanlaisuudesta ja erilaisuudesta, ruokitaan helposti myös synkkiä voimia.
Suomeen ei ole haluttu avoimesti ulkomaalaisvastaista puoluetta. Siksi suomalaisuuden muuttumisesta on puhuttu kapulakielellä. Eduskunnassa on puhuttu poliittisesti korrektisti, mutta äänestysprosentti on laskenut.
On mahdollista kuvitella salaliittoteoriaa, jossa puolueet ovat yhdessä hyväksyneet alemmat äänestysprosentit ulkomaalaisvastaisuuden poissaolon hintana.
* * *
Nyt pyörä pyörii toiseen suuntaan. Maahanmuutto on noussut politiikan aiheeksi. Se voi katkaista äänestysprosenttien laskun.
Tarkkaan ottaen äänestysaktiivisuus hypähti jo 2003 vaaleissa hetkeksi ylöspäin. Nousu oli melko tarkkaan yhtä suuri kuin Tony Halmeen (ps.) äänimäärä.
Halmeen poliittinen ura mureni hänen omiin tragedioihinsa, mutta Halla-ahon ja tämän opetuslapsien kohdalla tilanne on toinen. Heillä riittää henkistä kapasiteettia. Perustelut osataan.
Tähän asti Halla-aho on voinut esittää väitteitään yksittäisenä nettikeskustelijana. Nyt helsinkiläisenä kaupunginvaltuutettuna hän väistämättä altistuu julkiselle keskustelulle.
Vielä valtuutettuna hän kuitenkin pystyy elämään kaksoiselämää. Luottamustehtävässä käytös ja puheenvuorot ovat hillittyjä. Varsinaiset rajoja koettelevat väitteet voi esittää verkossa.
Eduskuntaan noustessaan Halla-aho on kuitenkin täysipäiväisesti osa julkista poliittista keskustelua. Silloin hän testaa muita ja häntä testataan koko ajan.
Sellainen on tervettä poliittista keskustelua. Se vahvistaa demokratiaa.
* * *
Maaltapako oli suuri yhteiskunnallinen kysymys, joka oli SMP:n ensimmäisen aallon takana. Ympäristötietoisuuden lisääntyminen synnytti vihreän liikkeen.
Kansallisten rajojen liukeneminen on tämän ajan suuri muutos. Muuttoliike on yksi osa sitä.
Jos maahanmuuttokysymyksen ympärille kertynyt poliittinen voima kanavoituu yhdelle puolueelle, tuloksena voi olla kymmenen prosentin puolue. Se on Suomen mittakaavassa paljon.
Osa kannatuksesta tulisi nukkuvilta äänestäjiltä, mutta osa olisi pois muilta puolueilta. Siksi kiusaus flirttailla protestihengen kanssa on suuri.
Perinteiset poliitikot yrittävät vähitellen opetella, miten maahanmuutosta puhutaan. Pitäisi tuntea asia sekä erottaa periaatteet ja populismi toisistaan.
Keskustan ryhmäjohtaja Timo Kalli osoitti esimerkillään, että keskustelua maahanmuutosta ei vielä osata. Asioiden sekoittaminen ja hämärät viittaukset sallitaan protestipoliitikoille mutta ei vastuun paikalla oleville.
HS: Nuoria turvapaikanhakijoita sijoitetaan kansanopistoihin
Suomeen yksin saapuneita alaikäisiä turvapaikanhakijoita on alettu sijoittaa kansanopistoihin. Opistojen asuntolat helpottavat kuntien sijoituspaikkapulaa ja samalla opistot pääsevät paikkaamaan vajaakäyttöään. Toistaiseksi kymmenessä Suomen 90 kansanopistosta koulutetaan 145 nuorta arkielämän taidoissa. Jatkossa toiminnan odotetaan laajenevan suurimpaan osaan kansanopistoista.
Helsingin Sanomat:
Nuoria turvapaikanhakijoita sijoitetaan kansanopistoihin
Tietokulma: Valtaosa Irakista, Somaliasta ja Afganistanista
1.3.2009
MTV3:
Turvapaikanhakijat tuovat uutta työtä kansanopistoille
1.3.2009
Aamulehti/STT:
Nuoria turvapaikanhakijoita sijoitetaan kansanopistoihin
1.3.2009
Uusi Suomi/STT:
Turvapaikanhakijat tuovat uutta työtä kansanopistoille
1.3.2009
Nutukka-projektin sivut
Helsingin Sanomat:
Suomeen yksin saapuneita nuoria turvapaikanhakijoita on alettu kouluttaa kansanopistoissa. Opistojen asuntolat tarjoavat samalla uuden lisän turvapaikanhakijoiden sijoittamiseen, ja vastineeksi monet opistot pääsevät paikkaamaan vajaakäyttöään.
Kansanopistoyhdistyksen koordinaattorin Leena Teinilän mukaan kokeiluun osallistuu kymmenen opistoa, ja niissä on aloittanut opiskelunsa lähes 150 nuorta.
Oululaisen Pohjola-opiston luokalla opiskelevat nuoret 16–17-vuotiaat turvapaikanhakijat ovat motivoituneita. Muutamia kuukausia opiskelleet nuoret puhuvat jo sujuvaa suomea.
"Tunneilla puhutaan pelkästään suomea. Epäselvät sanat sanon myös englanniksi, jolloin englantia osaavat tulkkaavat ne kavereilleen", kertoo opettaja Erja Stolt Oulun Seudun Setlementin Pohjola-opistosta.
Kaikki oppilaat eivät puhu englantia, mutta kyse ei ole kielitaidottomista nuorista. Afrikan maista tulleet osaavat yleisesti ranskaa, Aasian suunnalta saapuneet taas persiaa.
"Aluksi olemme keskittyneet pelkästään suomen kielen ja kulttuurin opetteluun. Lukujärjestykseen kuuluu myös matematiikkaa ja tietojenkäsittelyä", Stolt kertoo.
Yhteiskuntaan sopeutumista pyritään edistämään myös harrastusten kautta. Pojat pelaavat koripalloa ja jalkapalloa paikallisissa joukkueissa. Opiston tarjoamiin harrastevaihtoehtoihin kuuluu kokkaus, valokuvaus ja musiikki.
Nuoret tutustuvat myös työelämään viikon kestävässä harjoittelussa.
"Minun äitini ja isäni eivät ole täällä, joten haluan pitää huolta muiden vanhemmista. Tulevaisuudessa aion opiskella lähihoitajaksi ja menen harjoitteluun vanhainkotiin", Kamerunista tullut Joice kertoo.
Osalla nuorista on jo hyvinkin selvät tulevaisuudensuunnitelmat.
"Haen poliisikouluun ehkä jo ensi vuonna, jos olen oppinut kielen tarpeeksi hyvin", kertoo Guineasta kotoisin oleva Kambi.
Tietokulma:
- Suomessa on 90 kansanopistoa, joista 10:ssä on aloitettu nuorten turvapaikanhakijoiden koulutus.
- Mukana ovat Itä-Karjalan kansanopisto Punkaharjulla, Kiteen evankelinen opisto, Alkio-opisto Korpilahdella, Otavan opisto Mikkelissä, Luovin kansanopisto Sastamalassa, Raudaskylän opisto Ylivieskassa, Lieksan kristillinen opisto, Pohjola-opisto Oulussa, Seurakunta-opisto Järvenpäässä ja Turun kristillinen opisto.
- Opistoihin on sijoitettu 145 nuorta, jotka ovat 16–17-vuotiaita.
- Nuorista turvapaikanhakijoista valtaosa tulee Irakista, Somaliasta ja Afganistanista.
--------------
MTV3:
Kansanopistot on valjastettu kouluttamaan Suomeen yksin saapuneita nuoria turvapaikanhakijoita. Kokeilun tavoitteena on helpottaa niiden nuorten kotouttamista, jotka ovat ohittaneet oppivelvollisuusiän.
Opistojen sisäoppilaitosmalli tarjoaa samalla uusia sijoituspaikkoja turvapaikanhakijoille, ja vastineeksi monet opistot pääsevät paikkaamaan vajaakäyttöään.
Nutukka 2 -hankkeessa on mukana kymmenen kansanopistoa. Niissä on aloittanut opiskelunsa 145 nuorta.
Kevätlukukauden jatkuva kokeilu muuttunee syksyllä pysyväksi järjestelmäksi ja mahdollisesti myös laajenee. Alustavan kiinnostuksensa maahanmuuttajanuorten kouluttamiseen on ilmaissut jo nelisenkymmentä opistoa.
- Kohderyhmänä ovat 16-17-vuotiaat turvapaikanhakijat. Kohdennus johtuu siitä, että Suomessa oppivelvollisuusiän jälkeen nuoret uhkaavat pudota monista koulutusmahdollisuuksista, kertoo Oulun vastaanottokeskuksen johtaja Katja Kolehmainen.
Oulun vastaanottokeskus koordinoi kokeilua yhdessä Suomen kansanopistoyhdistyksen kanssa.
Tulijat tarvitsevat tukea
Kolehmaisen mukaan nyt etsitään tosissaan keinoja, joilla näiden nuorten kotouttamista voidaan helpottaa jo siinä vaiheessa, kun he vielä odottavat päätöstä turvapaikasta.
Maahanmuuttoviranomaisia Nutukka kiinnostaa myös siksi, että opistojen asuntolat tarjoavat uusia sijoituspaikkoja. Viime vuonna lähes 700 alle 18-vuotiasta nuorta haki Suomesta turvapaikkaa. Heistä valtaosa osuu kansanopistomallin ikäraamiin. Tänä vuonna tulijoiden määrän ennustetaan vain kasvavan.
Hyötyjiä ovat myös kansanopistot.
- Varmasti tämä on hyvä lisä opistoille senkin takia, että joissain opistoissa linjoja on jäänyt vajaaksi. On hyvä, että tulee korvaavaa toimintaa, sanoo koordinaattori Leena Teinilä Kansanopistoyhdistyksestä.
Opistoille turvapaikanhakijat tuovat uusia haasteita. Räätälöity opetus sisältää kieliopintojen ohella muun muassa yhteiskuntatietoa, kulttuuria sekä paljon arjen ja käden taitoja.
Tämä on opistoille tuttua, mutta maahanmuuttajanuoren koulutuksen, vapaa-ajan ja asumisen kokonaisuus vaatii myös tukihenkilöitä etenkin, kun monet nuoret ovat pahoin traumatisoituneita. Avuksi onkin pestattu sosiaalialan ammattilaisia, ohjaajia ja jopa seikkailukouluttajia.
Kokemukset myönteisiä
Vaikka kokeilu on tuore, ovat ensiviestit myönteisiä. Kokemusta on saatu viime vuonna päättyneestä Nutukka ykkösestä, jossa noin 90 nuorta maahanmuuttajaa opiskeli kolmessa kansanopistossa. Teinilän mukaan heistä suurin osa on hakeutunut ammatilliseen koulutukseen.
Eritoten pienillä opistopaikkakunnilla kunnat ovat ottaneet asian omakseen. Esimerkiksi Kitee on luvannut sijoituspaikan kaikille opistoon saapuneille turvapaikanhakijoille, jos he vain saavat oleskeluluvan.
Opistoon lähtijät valikoidaan paljolti kiinnostuksen perusteella.
- Haluamme sijoittaa opistoihin nuoria, jotka ovat motivoituneita opiskelemaan ja halukkaita lähtemään. Pakkosijoitusta emme harrasta. Se ei olisi kenenkään etu, Kolehmainen korostaa.
Vahva kriteeri on myös oleskeluluvan todennäköisyys, vaikka virallisesti vastaanottokeskukset eivät voi sitä arvioida. Valintalistan kärkeen eivät nouse ne nuoret, joiden turvapaikkahakemus on ilmeisen perusteeton. Esimerkiksi jos turvapaikkaa on ensin haettu jostain toisesta EU-maasta, viedään käsittely siellä päätökseen.
Helsingin Sanomat:
Nuoria turvapaikanhakijoita sijoitetaan kansanopistoihin
Tietokulma: Valtaosa Irakista, Somaliasta ja Afganistanista
1.3.2009
MTV3:
Turvapaikanhakijat tuovat uutta työtä kansanopistoille
1.3.2009
Aamulehti/STT:
Nuoria turvapaikanhakijoita sijoitetaan kansanopistoihin
1.3.2009
Uusi Suomi/STT:
Turvapaikanhakijat tuovat uutta työtä kansanopistoille
1.3.2009
Nutukka-projektin sivut
Helsingin Sanomat:
Suomeen yksin saapuneita nuoria turvapaikanhakijoita on alettu kouluttaa kansanopistoissa. Opistojen asuntolat tarjoavat samalla uuden lisän turvapaikanhakijoiden sijoittamiseen, ja vastineeksi monet opistot pääsevät paikkaamaan vajaakäyttöään.
Kansanopistoyhdistyksen koordinaattorin Leena Teinilän mukaan kokeiluun osallistuu kymmenen opistoa, ja niissä on aloittanut opiskelunsa lähes 150 nuorta.
Oululaisen Pohjola-opiston luokalla opiskelevat nuoret 16–17-vuotiaat turvapaikanhakijat ovat motivoituneita. Muutamia kuukausia opiskelleet nuoret puhuvat jo sujuvaa suomea.
"Tunneilla puhutaan pelkästään suomea. Epäselvät sanat sanon myös englanniksi, jolloin englantia osaavat tulkkaavat ne kavereilleen", kertoo opettaja Erja Stolt Oulun Seudun Setlementin Pohjola-opistosta.
Kaikki oppilaat eivät puhu englantia, mutta kyse ei ole kielitaidottomista nuorista. Afrikan maista tulleet osaavat yleisesti ranskaa, Aasian suunnalta saapuneet taas persiaa.
"Aluksi olemme keskittyneet pelkästään suomen kielen ja kulttuurin opetteluun. Lukujärjestykseen kuuluu myös matematiikkaa ja tietojenkäsittelyä", Stolt kertoo.
Yhteiskuntaan sopeutumista pyritään edistämään myös harrastusten kautta. Pojat pelaavat koripalloa ja jalkapalloa paikallisissa joukkueissa. Opiston tarjoamiin harrastevaihtoehtoihin kuuluu kokkaus, valokuvaus ja musiikki.
Nuoret tutustuvat myös työelämään viikon kestävässä harjoittelussa.
"Minun äitini ja isäni eivät ole täällä, joten haluan pitää huolta muiden vanhemmista. Tulevaisuudessa aion opiskella lähihoitajaksi ja menen harjoitteluun vanhainkotiin", Kamerunista tullut Joice kertoo.
Osalla nuorista on jo hyvinkin selvät tulevaisuudensuunnitelmat.
"Haen poliisikouluun ehkä jo ensi vuonna, jos olen oppinut kielen tarpeeksi hyvin", kertoo Guineasta kotoisin oleva Kambi.
Tietokulma:
- Suomessa on 90 kansanopistoa, joista 10:ssä on aloitettu nuorten turvapaikanhakijoiden koulutus.
- Mukana ovat Itä-Karjalan kansanopisto Punkaharjulla, Kiteen evankelinen opisto, Alkio-opisto Korpilahdella, Otavan opisto Mikkelissä, Luovin kansanopisto Sastamalassa, Raudaskylän opisto Ylivieskassa, Lieksan kristillinen opisto, Pohjola-opisto Oulussa, Seurakunta-opisto Järvenpäässä ja Turun kristillinen opisto.
- Opistoihin on sijoitettu 145 nuorta, jotka ovat 16–17-vuotiaita.
- Nuorista turvapaikanhakijoista valtaosa tulee Irakista, Somaliasta ja Afganistanista.
--------------
MTV3:
Kansanopistot on valjastettu kouluttamaan Suomeen yksin saapuneita nuoria turvapaikanhakijoita. Kokeilun tavoitteena on helpottaa niiden nuorten kotouttamista, jotka ovat ohittaneet oppivelvollisuusiän.
Opistojen sisäoppilaitosmalli tarjoaa samalla uusia sijoituspaikkoja turvapaikanhakijoille, ja vastineeksi monet opistot pääsevät paikkaamaan vajaakäyttöään.
Nutukka 2 -hankkeessa on mukana kymmenen kansanopistoa. Niissä on aloittanut opiskelunsa 145 nuorta.
Kevätlukukauden jatkuva kokeilu muuttunee syksyllä pysyväksi järjestelmäksi ja mahdollisesti myös laajenee. Alustavan kiinnostuksensa maahanmuuttajanuorten kouluttamiseen on ilmaissut jo nelisenkymmentä opistoa.
- Kohderyhmänä ovat 16-17-vuotiaat turvapaikanhakijat. Kohdennus johtuu siitä, että Suomessa oppivelvollisuusiän jälkeen nuoret uhkaavat pudota monista koulutusmahdollisuuksista, kertoo Oulun vastaanottokeskuksen johtaja Katja Kolehmainen.
Oulun vastaanottokeskus koordinoi kokeilua yhdessä Suomen kansanopistoyhdistyksen kanssa.
Tulijat tarvitsevat tukea
Kolehmaisen mukaan nyt etsitään tosissaan keinoja, joilla näiden nuorten kotouttamista voidaan helpottaa jo siinä vaiheessa, kun he vielä odottavat päätöstä turvapaikasta.
Maahanmuuttoviranomaisia Nutukka kiinnostaa myös siksi, että opistojen asuntolat tarjoavat uusia sijoituspaikkoja. Viime vuonna lähes 700 alle 18-vuotiasta nuorta haki Suomesta turvapaikkaa. Heistä valtaosa osuu kansanopistomallin ikäraamiin. Tänä vuonna tulijoiden määrän ennustetaan vain kasvavan.
Hyötyjiä ovat myös kansanopistot.
- Varmasti tämä on hyvä lisä opistoille senkin takia, että joissain opistoissa linjoja on jäänyt vajaaksi. On hyvä, että tulee korvaavaa toimintaa, sanoo koordinaattori Leena Teinilä Kansanopistoyhdistyksestä.
Opistoille turvapaikanhakijat tuovat uusia haasteita. Räätälöity opetus sisältää kieliopintojen ohella muun muassa yhteiskuntatietoa, kulttuuria sekä paljon arjen ja käden taitoja.
Tämä on opistoille tuttua, mutta maahanmuuttajanuoren koulutuksen, vapaa-ajan ja asumisen kokonaisuus vaatii myös tukihenkilöitä etenkin, kun monet nuoret ovat pahoin traumatisoituneita. Avuksi onkin pestattu sosiaalialan ammattilaisia, ohjaajia ja jopa seikkailukouluttajia.
Kokemukset myönteisiä
Vaikka kokeilu on tuore, ovat ensiviestit myönteisiä. Kokemusta on saatu viime vuonna päättyneestä Nutukka ykkösestä, jossa noin 90 nuorta maahanmuuttajaa opiskeli kolmessa kansanopistossa. Teinilän mukaan heistä suurin osa on hakeutunut ammatilliseen koulutukseen.
Eritoten pienillä opistopaikkakunnilla kunnat ovat ottaneet asian omakseen. Esimerkiksi Kitee on luvannut sijoituspaikan kaikille opistoon saapuneille turvapaikanhakijoille, jos he vain saavat oleskeluluvan.
Opistoon lähtijät valikoidaan paljolti kiinnostuksen perusteella.
- Haluamme sijoittaa opistoihin nuoria, jotka ovat motivoituneita opiskelemaan ja halukkaita lähtemään. Pakkosijoitusta emme harrasta. Se ei olisi kenenkään etu, Kolehmainen korostaa.
Vahva kriteeri on myös oleskeluluvan todennäköisyys, vaikka virallisesti vastaanottokeskukset eivät voi sitä arvioida. Valintalistan kärkeen eivät nouse ne nuoret, joiden turvapaikkahakemus on ilmeisen perusteeton. Esimerkiksi jos turvapaikkaa on ensin haettu jostain toisesta EU-maasta, viedään käsittely siellä päätökseen.
TS: Kunniaväkivallan uhka koskee Suomessa tuhansia naisia
Turun Sanomat:
Kunniaväkivallan uhka koskee Suomessa tuhansia naisia
Häpeällä piestyt
1.3.2009
Naisjärjestöissä epäillään kunniamurhia tapahtuneen täälläkin
Tuhannet tytöt ja naiset Suomessa elävät kunniaväkivallan uhan alla. Näin arvioi Turun Naiskeskuksen toiminnanjohtaja Raija Ala-Lipasti, joka on ollut piilottamassa pariakymmentä kunniaväkivallan uhria hurjistuneilta suvun jäseniltä.
Kunniaväkivalta on perheen tai suvun piirissä tapahtuvaa, kunnianormien puolustamiseen liittyvää väkivaltaa. Turussa sitä esiintyy etenkin Irakista, Iranista, Afganistanista, kurdialueilta, Pohjois-Afrikasta ja Somaliasta tulleiden maahanmuuttajien keskuudessa.
Kyse on kulttuureista, joissa nainen on alistettu eikä lähisuhdeväkivalta ole rikos. Kunnia-ajattelu kiertyy Ala-Lipastin mukaan seksin ympärille. Väkivaltakierteen voi käynnistää pakkoavioliitosta kieltäytyminen, suhde väärää uskoa tai kansalaisuutta edustavaan, avioeroaikeet, seksuaalisen väkivallan kohteeksi joutuminen, sopimattomaksi katsottu käytös tai joskus perätönkin huhu sellaisesta. Poikiakin vainotaan, etenkin homoseksuaalisuuden takia.
Ala-Lipastin mukaan suurimman ja kasvavan avunhakijoiden joukon Turussa muodostavat nuoret tytöt. Toinen ryhmä on avioeroa haluavat musliminaiset. Ala-Lipasti on lisäksi auttanut lähtömaassa ilmenneen kunniaväkivallan uhan takia Suomesta turvapaikkaa hakeneita.
Tabu-luonteen takia ilmiön laajuudesta Suomessa ei ole tarkkaa kuvaa. Ruotsissa yli 1 500 nuoren arvioitiin vuonna 2003 joutuneen kunniaan liittyvän väkivallan kohteeksi.
Poliisin tietojen mukaan Suomessa ei ole tehty kunniamurhia, mutta Ala-Lipasti epäilee vahvasti totuuden olevan toinen. Hän on lisäksi tavannut Turussa tyttöjä, jotka ovat perheen halveksunnan vuoksi yrittäneet itsemurhaa.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
Tekstit
