HS: Nuoria turvapaikanhakijoita sijoitetaan kansanopistoihin

Suomeen yksin saapuneita alaikäisiä turvapaikanhakijoita on alettu sijoittaa kansanopistoihin. Opistojen asuntolat helpottavat kuntien sijoituspaikkapulaa ja samalla opistot pääsevät paikkaamaan vajaakäyttöään. Toistaiseksi kymmenessä Suomen 90 kansanopistosta koulutetaan 145 nuorta arkielämän taidoissa. Jatkossa toiminnan odotetaan laajenevan suurimpaan osaan kansanopistoista.

Helsingin Sanomat:
Nuoria turvapaikanhakijoita sijoitetaan kansanopistoihin
Tietokulma: Valtaosa Irakista, Somaliasta ja Afganistanista
1.3.2009

MTV3:
Turvapaikanhakijat tuovat uutta työtä kansanopistoille
1.3.2009

Aamulehti/STT:
Nuoria turvapaikanhakijoita sijoitetaan kansanopistoihin
1.3.2009

Uusi Suomi/STT:
Turvapaikanhakijat tuovat uutta työtä kansanopistoille
1.3.2009

Nutukka-projektin sivut

Helsingin Sanomat:

Suomeen yksin saapuneita nuoria turvapaikanhakijoita on alettu kouluttaa kansanopistoissa. Opistojen asuntolat tarjoavat samalla uuden lisän turvapaikanhakijoiden sijoittamiseen, ja vastineeksi monet opistot pääsevät paikkaamaan vajaakäyttöään.

Kansanopistoyhdistyksen koordinaattorin Leena Teinilän mukaan kokeiluun osallistuu kymmenen opistoa, ja niissä on aloittanut opiskelunsa lähes 150 nuorta.

Oululaisen Pohjola-opiston luokalla opiskelevat nuoret 16–17-vuotiaat turvapaikanhakijat ovat motivoituneita. Muutamia kuukausia opiskelleet nuoret puhuvat jo sujuvaa suomea.

"Tunneilla puhutaan pelkästään suomea. Epäselvät sanat sanon myös englanniksi, jolloin englantia osaavat tulkkaavat ne kavereilleen", kertoo opettaja Erja Stolt Oulun Seudun Setlementin Pohjola-opistosta.

Kaikki oppilaat eivät puhu englantia, mutta kyse ei ole kielitaidottomista nuorista. Afrikan maista tulleet osaavat yleisesti ranskaa, Aasian suunnalta saapuneet taas persiaa.

"Aluksi olemme keskittyneet pelkästään suomen kielen ja kulttuurin opetteluun. Lukujärjestykseen kuuluu myös matematiikkaa ja tietojenkäsittelyä", Stolt kertoo.

Yhteiskuntaan sopeutumista pyritään edistämään myös harrastusten kautta. Pojat pelaavat koripalloa ja jalkapalloa paikallisissa joukkueissa. Opiston tarjoamiin harrastevaihtoehtoihin kuuluu kokkaus, valokuvaus ja musiikki.

Nuoret tutustuvat myös työelämään viikon kestävässä harjoittelussa.

"Minun äitini ja isäni eivät ole täällä, joten haluan pitää huolta muiden vanhemmista. Tulevaisuudessa aion opiskella lähihoitajaksi ja menen harjoitteluun vanhainkotiin", Kamerunista tullut Joice kertoo.

Osalla nuorista on jo hyvinkin selvät tulevaisuudensuunnitelmat.

"Haen poliisikouluun ehkä jo ensi vuonna, jos olen oppinut kielen tarpeeksi hyvin", kertoo Guineasta kotoisin oleva Kambi.

Tietokulma:

- Suomessa on 90 kansanopistoa, joista 10:ssä on aloitettu nuorten turvapaikanhakijoiden koulutus.

- Mukana ovat Itä-Karjalan kansanopisto Punkaharjulla, Kiteen evankelinen opisto, Alkio-opisto Korpilahdella, Otavan opisto Mikkelissä, Luovin kansanopisto Sastamalassa, Raudaskylän opisto Ylivieskassa, Lieksan kristillinen opisto, Pohjola-opisto Oulussa, Seurakunta-opisto Järvenpäässä ja Turun kristillinen opisto.

- Opistoihin on sijoitettu 145 nuorta, jotka ovat 16–17-vuotiaita.

- Nuorista turvapaikanhakijoista valtaosa tulee Irakista, Somaliasta ja Afganistanista.

--------------

MTV3:

Kansanopistot on valjastettu kouluttamaan Suomeen yksin saapuneita nuoria turvapaikanhakijoita. Kokeilun tavoitteena on helpottaa niiden nuorten kotouttamista, jotka ovat ohittaneet oppivelvollisuusiän.

Opistojen sisäoppilaitosmalli tarjoaa samalla uusia sijoituspaikkoja turvapaikanhakijoille, ja vastineeksi monet opistot pääsevät paikkaamaan vajaakäyttöään.

Nutukka 2 -hankkeessa on mukana kymmenen kansanopistoa. Niissä on aloittanut opiskelunsa 145 nuorta.

Kevätlukukauden jatkuva kokeilu muuttunee syksyllä pysyväksi järjestelmäksi ja mahdollisesti myös laajenee. Alustavan kiinnostuksensa maahanmuuttajanuorten kouluttamiseen on ilmaissut jo nelisenkymmentä opistoa.

- Kohderyhmänä ovat 16-17-vuotiaat turvapaikanhakijat. Kohdennus johtuu siitä, että Suomessa oppivelvollisuusiän jälkeen nuoret uhkaavat pudota monista koulutusmahdollisuuksista, kertoo Oulun vastaanottokeskuksen johtaja Katja Kolehmainen.

Oulun vastaanottokeskus koordinoi kokeilua yhdessä Suomen kansanopistoyhdistyksen kanssa.

Tulijat tarvitsevat tukea

Kolehmaisen mukaan nyt etsitään tosissaan keinoja, joilla näiden nuorten kotouttamista voidaan helpottaa jo siinä vaiheessa, kun he vielä odottavat päätöstä turvapaikasta.

Maahanmuuttoviranomaisia Nutukka kiinnostaa myös siksi, että opistojen asuntolat tarjoavat uusia sijoituspaikkoja. Viime vuonna lähes 700 alle 18-vuotiasta nuorta haki Suomesta turvapaikkaa. Heistä valtaosa osuu kansanopistomallin ikäraamiin. Tänä vuonna tulijoiden määrän ennustetaan vain kasvavan.

Hyötyjiä ovat myös kansanopistot.

- Varmasti tämä on hyvä lisä opistoille senkin takia, että joissain opistoissa linjoja on jäänyt vajaaksi. On hyvä, että tulee korvaavaa toimintaa, sanoo koordinaattori Leena Teinilä Kansanopistoyhdistyksestä.

Opistoille turvapaikanhakijat tuovat uusia haasteita. Räätälöity opetus sisältää kieliopintojen ohella muun muassa yhteiskuntatietoa, kulttuuria sekä paljon arjen ja käden taitoja.

Tämä on opistoille tuttua, mutta maahanmuuttajanuoren koulutuksen, vapaa-ajan ja asumisen kokonaisuus vaatii myös tukihenkilöitä etenkin, kun monet nuoret ovat pahoin traumatisoituneita. Avuksi onkin pestattu sosiaalialan ammattilaisia, ohjaajia ja jopa seikkailukouluttajia.

Kokemukset myönteisiä

Vaikka kokeilu on tuore, ovat ensiviestit myönteisiä. Kokemusta on saatu viime vuonna päättyneestä Nutukka ykkösestä, jossa noin 90 nuorta maahanmuuttajaa opiskeli kolmessa kansanopistossa. Teinilän mukaan heistä suurin osa on hakeutunut ammatilliseen koulutukseen.

Eritoten pienillä opistopaikkakunnilla kunnat ovat ottaneet asian omakseen. Esimerkiksi Kitee on luvannut sijoituspaikan kaikille opistoon saapuneille turvapaikanhakijoille, jos he vain saavat oleskeluluvan.

Opistoon lähtijät valikoidaan paljolti kiinnostuksen perusteella.

- Haluamme sijoittaa opistoihin nuoria, jotka ovat motivoituneita opiskelemaan ja halukkaita lähtemään. Pakkosijoitusta emme harrasta. Se ei olisi kenenkään etu, Kolehmainen korostaa.

Vahva kriteeri on myös oleskeluluvan todennäköisyys, vaikka virallisesti vastaanottokeskukset eivät voi sitä arvioida. Valintalistan kärkeen eivät nouse ne nuoret, joiden turvapaikkahakemus on ilmeisen perusteeton. Esimerkiksi jos turvapaikkaa on ensin haettu jostain toisesta EU-maasta, viedään käsittely siellä päätökseen.