YLE: Suomen Pen: Maan sananvapaudessa parannettavaa

Lausunnossaan Suomen Pen kiittää ihmisoikeuspoliittista selontekoa sananvapauden ja eri kansanryhmiin kohdistuvan vihapuheen suhteen käsittelemisestä. Järjestö kuitenkin pitää ongelmallisena esimerkiksi uskonnollisille johtajille annettuja oikeuksia rajoittaa julkista keskustelua.

YLE:
Suomen Pen: Maan sananvapaudessa parannettavaa
10.3.2009

Suomen Pen:
Lausunto valtioneuvoston ihmisoikeuspoliittisesta selonteosta
10.3.2009

Ihmisoikeusliitto:
Lausunto ihmisoikeuspoliittisesta selonteosta (pdf)
16.3.2009

Suomen Pen kiittää mahdollisuudesta esittää kantansa ihmisoikeuspoliittisen selonteon valmistelussa ja on tyytyväinen, että sivistykselliset perusoikeudet mainitaan Suomen ihmisoikeuspolitiikan painopistealueena.

Samoin Suomen Pen on tyytyväinen, että selonteossa nostetaan esiin ajankohtainen ja globaali kysymys sananvapauden ja eri kansanryhmiin kohdistuvan vihapuheen estämisen suhteesta. Internetissä levitetään materiaalia joka täyttää kansanryhmää vastaan kiihottamisen tunnusmerkistön. Suomessa erityisesti joistakin maista tuleviin maahanmuuttajiin kohdistuu organisoitua vihanlietsontaa.

Sananvapauden ja taiteenvapauden kannalta huolestuttava kehityssuunta on, että ääriryhmien harjoittamaa kiihotusta verukkeena käyttäen on ryhdytty vaatimaan periaatteellisesti merkittäviä rajoituksia ilmaisunvapauteen. Islamilaisten maiden järjestö OIC on vaatinut mm. YK:ssa islamin uskon pilkkaamisen kieltämistä kansainvälisillä sopimuksilla. Tavoiteltava päämäärä eri uskontojen ja maailmankatsomusten vuoropuhelusta on käännetty sananvapauden rajoittamisperusteeksi niin löyhin perustein, että se antaisi hallituksille ja uskonnollisille johtajille käytännössä vapaat kädet päättää minkälainen julkinen keskustelu on sallittua.

Suomen ja EU:n on pidettävä kiinni lähtökohdasta, että kulttuurisiin ja uskonnollisiin perinteisiin vetoamista ei voi hyväksyä perusteeksi ihmisoikeusloukkauksille.

Ilmaisunvapauden suhteen ollaan veitsenterällä. Tarjolla on kehityssuunta, jota perustellusti voidaan kutsua Guantánamo-vaihtoehdoksi. Hyväksyttävän päämäärän, kuten terrorismin tai rasistisen vihanlietsonnan torjunnan, varjolla rapautetaan avoimen yhteiskunnan keskeisiä perusoikeuksia, niitä nimenomaisia oikeuksia, joita väitetään puolustettavan. Kansainvälinen Pen on jo pitkään arvostellut tapaa, jolla terrorismin vastaisen sodan käsitteen varjolla syyllistytään sananvapaus- ja muihin ihmisoikeusloukkauksiin ympäri maailman.

Suomen Pen on tyytyväinen, että ihmisoikeuspoliittisessa selonteossa käsitellään sekä kansallista ja kansainvälistä ulottuvuutta. Jotta Suomi voisi uskottavasti puolustaa ihmisoikeuksia kansainvälisissä yhteyksissä, on oman tontin oltava kunnossa.

Valitettavasti nimenomaan sananvapauden suhteen Suomen tilanne ei ole paras mahdollinen. Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on viiden vuoden aikana antanut Suomelle viisi langettavaa tuomiota sananvapaustapauksissa ja uusia juttuja on vireillä. Eduskunnan perustuslakivaliokunta on todennut, että edellisestä ihmisoikeusselonteosta puuttui katsaus sananvapaudesta.

Ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisujen perusteella on havaittavissa, että suomalaiset tuomioistuimet painottavat perusoikeuspunninnassa toistuvasti yksityiselämän suojaa sananvapauden kustannuksella, mitä Pen pitää arveluttavana kehityssuuntana.

Kansainvälinen uskottavuus ihmisoikeuksien saralla riippuu myös johtavien poliitikkojen toiminnasta. Jokainen voi tahollaan miettiä, minkälaisia ajatuksia mieleen tulisi jos lukisi lehdestä, että naapurimaamme Venäjän poliittiseen johtoon kuuluva henkilö, sanotaan vaikka pääministeri, on haastanut oikeuteen ihmisen joka on kiusallisella tavalla sivunnut johtavan poliitikon elämää kirjassaan. Ja että tämä henkilö ja kustantaja myös tuomitaan, eikä tässä nähdä periaatteellisesti tärkeää sananvapausongelmaa.

Toinen ajankohtainen kehityssuunta on taloudellisten intressien vaikutus sekä sananvapauteen että yksityisyydensuojaan. Vaikka globaalisti ilmaisunvapauden suurin uhka on epädemokraattisten hallitusten toiminta sananvapauden rajoittamiseksi, ei voida unohtaa globaalien suuryritysten taloudellisten etujen luomaa painetta yksityisyyden suojaan ja sananvapauteen. Etenkin Suomen kaltaisessa pienessä maassa tämä ongelma on ajankohtainen.

Myös lapsipornon torjunta mainitaan selontekoluonnoksessa yhtenä sanavapauskysymyksenä. Vaarana on sama kehityskulku kuin rasistisen kiihotuksen suhteen. Sinänsä tavoiteltavan päämäärän, lapsipornon torjunnan, varjolla toteutetaan pitkälle meneviä ilmaisunvapauden rajoituksia. Ajankohtainen esimerkki on kuvataitelija Ulla Karttusen saama tuomio sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan lasta esittävän kuvan levittämisestä. Taiteilija itse on ihmetellyt mikseivät viranomaiset keskity taistelemaan internetin lapsipornoteollisuutta vastaan, vaan kuluttavat vähiä voimavaroja taiteilijaan, joka teoksellaan kritisoi internetin lapsipornoa. Suomen Pen ihmettelee samaa.

Huolestuttavaa Karttusen tuomiossa on se, että sen mukaan journalistilla ja tutkijalla olisi laajemmat oikeudet kuvamateriaalin käsittelemiseen kuin taiteilijalla. Suomen perustuslain taiteenvapauden turvaava säännös (16.3 §) on erittäin huonosti tunnettu ja jäänyt unohduksiin perusoikeusjuridiikassa, kuten Karttusen tuomion perustelut osoittavat. Tuomiossa ei pohdittu asianmukaisesti taiteenvapautta perus- ja ihmisoikeusnäkökulmasta. Myöskään ihmisoikeuspoliittisen selonteon luonnoksessa ei taiteenvapautta käsitellä, mitä Pen pitää valitettavana.

Suomen Pen toivoo, että ihmisoikeuspoliittiseen selontekoon kirjataan oma osionsa taiteenvapaudesta. Taiteenvapaus on perusoikeus joka liittyy yleiseen ilmaisunvapauteen, mutta on siitä erillinen kokonaisuutensa, mikä juontuu taiteellisen toiminnan erityislaadusta.

Jarkko Tontti