HS: Suomi vai Ruotsi – kumpi on parempi maa turvapaikanhakijalle?

Helsingin Sanomat: Suomi vai Ruotsi – kumpi on parempi maa turvapaikanhakijalle? 10.7.2015

Ennusteen mukaan Suomesta hakee turvapaikkaa tänä vuonna poikkeuksellisen moni: 6 000–8 000. Ruotsiin suuntaa kuitenkin kymmenkertainen määrä.

Turvapaikanhakijoita tulee tänä vuonna Suomeen poikkeuksellisen paljon. Kun koko viime vuonna turvapaikkaa haki kaikkiaan 3 651 ihmistä, tänä vuonna heitä oli jo kesäkuun lopulla arvion mukaan 2 770.

"On siis odotettavissa, että tänä vuonna hakijamäärä kasvaa merkittävästi. Arviot vaihtelevat 6 000–8 000 välillä", sanoo Maahanmuuttoviraston vastaanottoyksikön johtaja Jorma Kuuluvainen.

Suomi houkuttaa kuitenkin pakolaisia ja turvapaikanhakijoita tunnetusti vähemmän kuin Ruotsi, jossa tänä vuonna turvapaikkahakemuksia on jo jätetty liki 30 000. Maahanmuuttoviranomaiset arvioivat saavansa vuoden 2015 loppuun mennessä 80 000 hakemusta.

Se on kutakuinkin saman verran kuin viime vuonna eli 81 300.

Nopea johtopäätös voisi olla, että hakijat pitävät elämää Ruotsissa parempana. Toki moni valitsee naapurimaan, koska siellä on jo valmiiksi ystäviä, sukulaisia ja maahanmuuttajayhteisöjä.

Mutta kysytään syitä ruotsalaisilta itseltään. Soitetaan paikalliseen maahanmuuttovirastoon.

Sieltä vastaa Migrationsverketin tiedottaja Pierre Karatzian.

"Ruotsilla on hyvä maine maailmalla pakolaisasioissa. Sana on kulkenut, että pidämme huolta ihmisistä", sanoo Karatzian.

Varmastikin juuri niin, mutta onko kohtelun ero niin suuri, että Ruotsiin hakeutuu yli kymmenkertainen määrä turvapaikanhakijoita Suomeen verrattuna.

Vai olisiko Suomessa sittenkin parempi olla? Otetaan selvää.

Seuraavassa esitetään pieni vertailu turvapaikanhakijoiden saamista eduista ja tulevaisuuden näkymistä Suomessa ja Ruotsissa.

Yllätyksenä voi tulla se, että Suomi maksaa turvapaikanhakijalle enemmän rahaa, ja asuntokin järjestyy helpommin.

Mutta lopulta tulevaisuuden kannalta ratkaisevaa on työllistyminen. Onko ulkomaalaistaustaisten työttömyys suurempaa Ruotsissa vai Suomessa?

Asuminen

Suomi: Aluksi turvapaikanhakija sijoitetaan niin sanottuun transit-keskukseen, jossa on laitostyyppistä yhteisasumista. Perheet ovat kuitenkin yhdessä.

Maahanmuuttoviraston puhuttelun jälkeen hakijat siirretään odotusajan keskuksiin odottamaan päätöstä. Ne ovat yleensä kerrostaloasuntoja. Kaksioissa asuu neljä henkeä ja kolmioissa kuusi. Perheillä on oma asunto.

"Toistaiseksi kerrostaloasuntoja on saatu varsin hyvin vastaanottokeskuskäyttöön", kertoo Kuuluvainen.

Ruotsi: Hakijamäärän takia Ruotsi joutuu turvautumaan huomattavan paljon väliaikaiseen majoitukseen esimerkiksi hostelleissa, leirikeskuksissa ja vastaavissa tiloissa. Niissä asuu 15 700 ihmistä. Kerrostalohuoneistoihin on majoitettu 28 660 hakijaa.

"Väliaikaisen majoituksen löytäminen ei ole vaikeaa, mutta kerrostalohuoneistojen on. Teemme koko ajan töitä löytääksemme niitä. Kukaan ei kuitenkaan ole joutunut kadulle", sanoo Karatzian.

Tämän lisäksi 28 800 on löytänyt asunnon omin päin ja maksaa asumiskulunsa itse.

Raha

Suomi, ilman aterioita: Yksinäiselle aikuiselle tai yksinhuoltajalle maksetaan noin 79 euroa viikossa, jos vastaanottokeskus ei tarjoa aterioita. Pariskunnan osapuolet ja heidän kanssaan samassa taloudessa asuvat aikuiset, esimerkiksi aikuiset lapset, saavat 67 euroa viikossa henkeä kohden. Lapsi saa ilman aterioita noin 50 euroa viikossa.

Suomi, kun ateriat tarjotaan: Yksittäisen aikuisen saama summa on noin 23 euroa viikossa. Pariskunnan osapuolille maksetaan 19 euroa. Lapsi saa noin 15 euroa.

Ruotsi, ilman aterioita: Mikäli hakija joutuu hankkimaan ruoan itse, yksittäiselle aikuiselle maksetaan viikossa 497 kruunua (53 e) ja yhdessä asuvalle 427 kruunua (46 e). Lapsi, joka on 0–3-vuotias, saa 259 kruunua (28 e), 4–7-vuotias 301 kruunua (32 e) ja 11–17-vuotias 350 kruunua (37 e).

Ruotsi, kun ateriat tarjotaan: Aikuinen saa viikossa 168 kruunua (18 e) ja alle 18-vuotias lapsi 84 kruunua (9 e). Yhdessä toisen kanssa asuvalle aikuiselle annetaan ruoan ohella 133 kruunua (14 e).

Koulutus

Suomi: Kouluikäiset lapset saavat perusopetusta sijaintikunnan koulussa. Aluksi lapsi sijoitetaan valmentavaan ryhmään, josta siirrytään normaaliin luokkaan.

Aikuiset saavat suomen kielen opetusta ja jonkin verran muuta tietoa sopeuttamista varten, esimerkiksi tietoa suomalaisesta yhteiskunnasta.

Ruotsi: Turvapaikkaa hakevat lapset käyvät koulua normaalisti myös Ruotsissa. Aikuisten kieli- ja sopeuttamiskoulutus on ollut vapaaehtoisjärjestöjen ja pakolaisille asuntoja ja ruokaa tarjoavien yritysten varassa. Migrationverketillä on kuitenkin meneillään pilottihanke koulutuksen järjestämiseksi.

Terveydenhuolto

Suomi: Kaikille turvapaikanhakijoille tehdään terveystarkastus. Aikuinen saa ensiapuluontoista ja välttämätöntä hoitoa. Lapset saavat samanlaisen terveydenhuollon kuin kantaväestöön kuuluvat lapset.

Ruotsi: Turvapaikanhakijoiden terveydenhuolto vastaa Ruotsissa Suomen järjestelmää.

Työllistyminen

Suomi: Eurostatin tilaston mukaan Suomessa asuvista ulkomaalaisista oli tämän vuoden ensimmäisellä vuosineljänneksellä työttöminä 22,0 prosenttia.

Ruotsi: Saman tilaston mukaan Ruotsissa asuvien ulkomaalaisten työttömyysprosentti oli 22,7.

Suurta eroa ei siis ole, mutta tilaston perusteella ulkomaalaisen työllistyminen on Suomessa hiuksenhienosti helpompaa.