Yle: Maailman kriisit näkyvät vastaanottokeskuksissa – moni turvapaikanhakija heikossa kunnossa

Yle: Maailman kriisit näkyvät vastaanottokeskuksissa – moni turvapaikanhakija heikossa kunnossa 12.5.2015

Vielä viime vuonna turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksia lopetettiin. Nyt tulijoita on taas niin paljon, että vastaanottokeskuksissa kaikki paikat ovat tarpeen. Esimerkiksi Lammilla vastaanottokeskuksen paikkamäärää lisättiin helmikuussa. Ukrainan ja Syyrian kriisit ovat osaltaan lisänneet Suomeen pyrkivien ihmisten määrää.

Hämeenlinnan Lammin vastaanottokeskuksen arki on vilkasta. Ihmisiä tulee ja menee, kuvailee Lammin vastaanottokeskuksen johtaja Minna Jussila.

Toimintaa Lammilla vilkastuttaa se, että sinne on majoitettu myös sellaisia Suomeen tulleita henkilöitä, joita ei ole vielä ehditty puhuttaa.

– Lammi on erinomainen paikka eteläisen sijaintinsa vuoksi. Matka täältä puhutteluihin Helsinkiin on helpompi hoitaa kuin kauempana Suomessa olevista vastaanottokeskuksista. Me pystymme lähettämään ihmisiä päiväseltään käymään Helsingissä, kertoo Jussila.

Vaikka turvapaikkaa hakevien määrä on kasvanut, hakemusten käsittely on nopeutunut.

– Päätökset tulevat nopeasti. Keskimääräinen turvapaikkahakemuksen käsittelyaika on noin 150 vuorokautta. Se on paljon nopeammin kuin vielä muutama vuosi sitten.

Tulijoiden määrää on vaikea arvioida ennakkoon

Esimerkisi Punkalaitumen vastaanottokeskus lopetettiin viime vuonna. Sen jälkeen tulijoiden määrä on lisääntynyt. Lammin vastaanottokeskuksen paikkamäärää nostettiinkin helmikuussa 25 paikalla 150 paikkaan.

– Kaikkia keskuksia ja paikkoja todellakin tarvitaan kovasti. Tilanne voi muuttua nopeasti. Kun puoli vuotta sitten lopeteltiin keskuksia, nyt keskusten kapasiteettia kasvatetaan. Se on hyvin tyypillistä, kun ihmisten määrää ei osata arvioida, eikä pystytä sanomaan, kuinka paljon heitä tulee. Meidän on reagoitava tilanteen mukaan, huomauttaa Jussila.

– Suurimmat hakijaryhmät tulevat edelleen Irakista, Somaliasta ja Afganistanista, mutta myös Ukrainan ja Syyrian kriisit vaikuttavat jonkin verran.

Tarttuvien tautien leviäminen halutaan estää

Turvapaikkaa hakeneet joutuvat Suomessa puhutteluihin, joissa selvitetään, mistä ja miksi he ovat tänne tulleet. Myös heidän terveydentilansa tutkitaan.

– Monet turvapaikanhakijat ovat fyysisesti niin heikossa kunnossa, että he tarvitsevat lääkinnällistä hoitoa. Samalla varmistetaan, etteivät tulijat levitä esimerkiksi tuberkuloosia tai tarttuvia veritauteja. Myös psykososiaalista tukea tarvitaan usein.

Maahanmuuttoviraston tehtävä on selvittää Suomeen tulleen ihmisen oikeus turvapaikkaan. Turvapaikan saajien osuus on lopulta aika pieni, kertoo Lammin vastaanottokeskuksen johtaja Minna Jussila.

– Muut voivat saada luvan toissijaisen suojelun, inhimillisten syiden tai muiden seikkojen perusteella. Kokonaisuudessaan noin 55 prosenttia saa kielteisen päätöksen. Erilaisten valitusprosessien kautta heistä osa jää Suomeen, kun näitä lupia tarkennetaan.

– Suomessa on hyvin oikeusvarmat prosessit. Jo tehty päätös muuttuu valituselimissä vain harvoin, jollei ihminen pysty toimittamaan jotakin uutta dokumenttia tai todistusaineistoa.

Kielteisen päätöksen saaneita odottaa pois passitus Suomesta.

– Schengen-maista tai EU:n alueelta tulevat palautetaan siihen maahan, missä he ovat ilmoittautuneet alkuperäiseksi turvapaikanhakijaksi. Jonkin verran käännytetään myös omaan kotimaahan, Jussila kertoo.