Aamulehti: Sano haitta, se hyödyttää

Aamulehti, pääkirjoitus: Sano haitta, se hyödyttää 23.9.2018

Pääkirjoitus: Sanojen valinta on vallankäyttöä ja vaikuttamista varsinkin mielikuviin. Etenkin poliitikkojen kannattaa miettiä sanojaan jo ennen sanomista.

Sanat ovat kiehtovia. Sanoilla hallitaan maailmaa. Sanoja sopivasti muokkaamalla voi vaikuttaa melko salakavalastikin ihmisten mielipiteisiin ja tuntemuksiin.

Eduskunnassa käytiin alkuviikosta jokseenkin vaisua keskustelua valtion vuoden 2019 tulo- ja menoarviosta. Puolueryhmien puheenvuoroista oli tunnistettavissa lähinnä ensi kevään vaaliteemojen valmistelua.

Vihreät puhuivat ilmastonmuutoksesta, vasemmisto tuloeroista ja perussuomalaiset maahanmuutosta.

Kuitenkin perussuomalaisten ryhmäpuheenvuoron pitäneen kansanedustaja Ville Tavion terminologiasta oli huomattavissa yksi mielenkiintoinen ja toistaiseksi harvoin käytetty uudissana:

"Haittamaahanmuutto".

Tarkasti ottaen Tavio sanoin näin:

"Suomesta tulee tehdä vähiten houkutteleva Pohjoismaa haittamaahanmuutolle."

Yhteen lauseeseen mahtuu parhaillaan monta mielenkiintoista taustaolettamaa. Siksi arvioimme nyt tuota yhtä lausetta ja yksittäistä sanaa semanttisen piilovaikuttamisen näkökulmasta.

Jos Suomesta halutaan vähiten houkutteleva, ollaan ilmeisestikin tyytyväisiä, jos muut ja etenkin Ruotsi ovat houkuttelevia. Tämä tuntuu lyövän korville sitä ystävyyden ja yhteistyön henkeä, jota perussuomalaiset on puolueena virittänyt naapurimaassa juuri kohtuulliseen vaalimenestykseen yltäneen ruotsidemokraattien kanssa.

Ja kun sanotaan, että "Suomesta tulee tehdä", liittyy siihen taka-ajatus, jonka mukaan juuri nyt Suomi ei ole pohjoismaisessa vertailussa vähiten houkutteleva, vaikka tilastojen perusteella olisi helppo päätellä näin – ehkä Islannin kokoisella poikkeuksella.

Mielenkiintoisin on kuitenkin sana "haittamaahanmuutto".

Myönteisintä ilmaisun lanseeraamisessa on se, että sanavalinnasta päätelleen perussuomalaisten mielestä olemassa on myös hyötymaahanmuuttoa. Tosin joku jo päätteli, että ps-väen mielestä hyötymaahanmuuttoa on se, kun maahanmuuttaja siirtyy Suomesta johonkin toiseen maahan.

Hyötymaahanmuuttoa on varmaankin se, joka pitää julkisen liikenteen pyörät pyörimässä etenkin pääkaupunkiseudulla. Varmaan myös työpaikan lattiat siistivä maahanmuutto on monen mielestä hyödyllistä. Joissain tapauksissa vanhusten vaippoja vaihtava ja jopa noutopitsat kotiovelle kuljettava maahanmuuttokin kelpaa.

Lisäksi on kuitenkin olemassa ainakin koodaavaa, kalkuloivaa ja monella tavalla innovoivaa maahanmuuttoa. Tässä kohdassa monelle on jo vaikeampi kategorisoida: hyötyä vai haittaa?

Ja jos maahanmuutto on luokiteltavissa haitta- ja hyötyosiin, niin ovatko myös muut yhteiskunnan ilmiöt käsiteltävissä samoin keinoin?

Onko olemassa haittatyöllistymistä ja hyötytyöllistymistä? Onko hyötyoppimista ja haittaoppimista?

Vaarallisinta on – vakavasti ottaen – se, että "haittamaahanmuutosta" keskustelemisen jatkona saatetaan kohta puhua "haittamaahanmuuttajista", mistä on sitten vain pieni henkinen hyppäys "haittaihmisiin".

Niin, "ihmisroskahan" on keksitty paikallispolitiikan sanastoon jo kahdesti, eikä siihen ole perussuomalaisia tarvittu.

Miettikäämme ennen kuin sanomme.