Helsingin Sanomat/STT: Pitäisikö Suomen ottaa siirtolaisia Välimeren pelastusaluksilta? Näin puolueet vastaavat 6.5.2019
SIIRTOLAISIA kuljettaneet alukset ovat joutuneet ajelehtimaan Välimerellä jopa useita päiviä sen jälkeen kun Italia sulki niiltä viime vuonna satamansa. Vapaaehtoiset EU-maat ovat auttaneet alukset satamiin lupaamalla ottaa turvapaikanhakijoita vastaan.
STT kysyi kahdeksalta puolueelta, pitäisikö myös Suomen osallistua EU:ssa tällaisiin väliaikaisiin hätäjärjestelyihin.
Kaikki isoimmat puolueet suhtautuvat ajatukseen kriittisesti: Sdp, perussuomalaiset, kokoomus, keskusta sekä kristillisdemokraatit. Niiden mielestä huomio pitäisi kiinnittää isoon kuvaan eli koko turvapaikkajärjestelmän uudistamiseen.
Valmiimpia auttamaan ovat sen sijaan vihreät, vasemmistoliitto ja Rkp.
Sdp:n mielestä tilapäiset järjestelyt, ”jotka ovat omiaan mahdollistamaan jäsenmaiden vastuun pakoilun”, eivät ole hyvä ajatus.
”Hätäratkaisuihin mukaan lähteminen pitää ratkaista aina tapauskohtaisesti”, puolue kuitenkin lisää.
Keskusta olisi valmis väliaikaiseen järjestelyyn, jos siten päästään kohti yhteistä turvapaikkajärjestelmää. Yksittäisten maiden pyyntöihin myös keskusta vastaisi kieltävästi.
Tähän asti pyynnöt ovat tulleet nimenomaan yksittäisiltä laivoilta ja jäsenmailta.
Samaan aikaan EU:ssa viritellään keskustelua siitä, pitäisikö väliaikaisesta järjestelystä tehdä hallitumpi. Puheenjohtajamaa Romanian odotetaan antavan lähiaikoina ehdotuksensa siitä, miten Välimereltä pelastettuja ihmisiä voitaisiin jakaa vapaaehtoisten EU-maiden kesken.
PIAN PÄÄTTYVÄ EU-vaalikausi tullaan muistamaan siitä, miten vuonna 2015 Eurooppaan saapui yli miljoona siirtolaista.
Sittemmin maahanmuutto on rauhoittunut huomattavasti. Taustalla on Turkin kanssa tehty sopimus, minkä lisäksi Italia on neuvotellut EU-maiden silmien alla oman kiistellyn sopimuksensa Libyan kanssa.
YK:n pakolaisjärjestön mukaan Välimeren maihin on tullut tänä vuonna enää noin 20000 siirtolaista, joista valtaosa on tullut Kreikkaan ja Espanjaan. Italiaan on alkuvuoden aikana tullut vain 720 ihmistä.
Suomalaispuolueet ovat hyvin samaa mieltä siitä, että EU:n kannattaa jatkaa yhteisen turvapaikkajärjestelmän uudistamista, vaikka se onkin vaikeaa.
Tätä mieltä ovat kaikki kyselyyn haastatellut puolueet: Sdp, perussuomalaiset, kokoomus, keskusta, vihreät, vasemmistoliitto, kristillisdemokraatit ja Rkp.
Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho sanoo, että ”yhteinen turvapaikkajärjestelmä on Euroopan etu”. Puolueen mielestä ulkorajojen valvontaa on tehostettava, ja ihmisiä on käännytettävä tarvittaessa jo ulkorajoilla.
Kokoomuksen mielestä turvapaikka pitäisi hakea heti EU:n rajalle saavuttaessa. EU-maat ottaisivat turvapaikanhakijat vastaan kiintiöpakolaisina joko rajalta tai suoraan pakolaisleireiltä.
”Näin voidaan varmistaa avun kohdistuminen hädänalaisimmille, ja taakan jakamisesta voitaisiin sopia oikeudenmukaisesti maiden välillä”, kokoomuksesta pohditaan.
SDP:n mielestä EU:n pitäisi myös kohdentaa kehitysyhteistyötä siten, että sillä puututtaisiin pakolaisuuden syihin.
VASTUUN jakaminen on ollut vaikein kysymys, kun EU-maat ovat yrittäneet sopia turvapaikkajärjestelmän uudistamisesta.
Maat eivät ole päässeet sopuun siitä, miten ne auttaisivat toisiaan, jos yhteen maahan tulisi taas erittäin paljon siirtolaisia. Siirretäänkö turvapaikanhakijoita EU:n sisällä ja kelpaako raha avuksi, ovat olleet herkkiä kysymyksiä.
Isommista puolueista SDP, kokoomus ja keskusta hyväksyvät vastuunjakamisen EU:n sisällä.
Kokoomuksen mielestä maat voisivat antaa ensin viranomais- ja humanitaarista apua. Viimeisenä keinona olisi jakaa turvapaikanhakijoita jäsenmaiden kesken. Mekanismin olisi kokoomuksen mielestä oltava kaikille pakollinen.
”Suomen, jolla on 1300 kilometriä EU:n ulkorajaa vartioitavanaan, on viisasta edistää EU-tason ratkaisua”, kokoomus perustelee.
Keskustan mielestä on realismia, että mekanismi tulee perustumaan vapaaehtoisuuteen. Myös se muistuttaa, että Suomi voi jonain päivänä itse tarvita apua.
Perussuomalaisten mielestä vastuunjakaminen ei sen sijaan onnistu.
”(Kaikki) maat eivät niihin osallistu, ja toisaalta tulijat ovat hyvin valikoivia sen suhteen, mihin jäsenmaahan he haluavat mennä”, Halla-aho perustelee.