Ilta-Sanomat: Työryhmä vaatii tiukkoja toimia vihapuheen kitkemiseksi – ehdottaa sukupuolen lisäämistä rikoslain pykäliin

Ilta-Sanomat: Työryhmä vaatii tiukkoja toimia vihapuheen kitkemiseksi – ehdottaa sukupuolen lisäämistä rikoslain pykäliin 17.5.2019
Oikeusministeriön tiedote: Työryhmä toivoo seuraavalta hallitukselta linjauksia vihapuheen kitkemiseksi
Vihapuhetyöryhmä: Sanat ovat tekoja: Vihapuheen ja nettikiusaamisen vastaisten toimien tehostaminen

Raportin mukaan vihapuhe on niin vakava ongelma, että se edellyttää hallitusohjelman tasoisia linjauksia.

Vihapuheen vähentämistä selvittäneen työryhmän ehdotukset on julkaistu.

Sisäministeriön, oikeusministeriön sekä opetus- ja kulttuuriministeriön asettaman työryhmän tehtävänä oli laatia ehdotuksia rikoslailla rangaistavan vihapuheen ja lailla kielletyn häirinnän tehokkaammaksi kitkemiseksi.

Asiantuntijaryhmää johtamaan valittiin marraskuussa entinen arkkipiispa Kari Mäkinen.

– On käynyt selväksi, että kyse on enemmästä ja muusta kuin keskustelukulttuurin hyvistä ja huonoista tavoista. Vihapuhe kumpuaa sosiaalisesta, yhteiskunnallisesta ja kulttuurisesta todellisuudesta jossa elämme, Mäkinen kirjoittaa raportissa.

Mäkisen mukaan vihapuhe liittyy etenkin internetiin ja sosiaaliseen mediaan.

Raportin mukaan vihapuhe on niin vakava ongelma, että se edellyttää hallitusohjelman tasoisia linjauksia.

Suositus 1: Vihapuheen vastaisen toimenpideohjelman laatiminen

Työryhmän johtopäätöksen mukaan Suomessa tehdään vihapuheen vastaista työtä, mutta se on varsin hajanaista ja koordinoimatonta.

Työ perustuu paljon yksittäisiin hankkeisiin, eikä se ole työryhmän mukaan riittävästi resurssoitua, tavoitteellista ja pitkäjänteistä. Lisäksi vihapuheen määrä kasvaa, ja se saa uusia muotoja ja kohderyhmiä.

Myöskään lainsäädäntö Suomessa ei vastaa nykyistä tilannetta.

Työryhmä esittää, että valtioneuvosto päättää vihapuheen vastaisen toimintaohjelman laatimisesta.

Suositus 2: Osaamiskeskuksen perustaminen, tutkimuksen ja tiedon lisääminen sekä tietoon perustuvan johtamisen vahvistaminen

Osaamiskeskuksen tehtävänä olisi kerätä ja analysoida laajasti tietoa vihapuheesta, syrjinnästä, rasismista, viharikoksista ja muista vihateoista politiikkojen, raporttien ja toimenpiteiden laatimisen tueksi.

Tietoa tarvitaan muun muassa vihapuheen syistä, tuottajista ja vaikutuksista.

Suositus 3: Lainsäädännön kehittäminen

Työryhmä esittää, että oikeusministeriö arvioi, pitääkö sananvapauteen liittyvät viharikokset säätää virallisen syytteen alaisiksi tilanteissa, joissa henkilö joutuu vihapuheen kohteeksi virkatoimiensa, työtehtäviensä tai luottamustehtäviensä hoitamisen vuoksi.

Työryhmä esittää myös, että rangaistuksen koventamisperustetta koskevaan lainkohtaan sekä kansanryhmää vastaan kiihottamisen tunnusmerkistöön lisätään maininta sukupuolesta.

Oikeus- ja sisäministeriön tulisi arvioida tarvetta kehittää rikosoikeudellista suojaa maalittamiseen puuttumiseksi.

Suositus 4: Verkkoalustojen vastuun lisääminen

Verkkoalustojen vastuuta torjua vihapuhetta tulisi työryhmän mukaan lisätä lainsäädännön keinoin.

Ryhmän mielestä tulisi arvioida, voitaisiinko verkkoalustoja velvoittaa poistamaan selkeästi rangaistavaa verkkosisältöä.

Lisäksi tulisi arvioida, onko syytä edellyttää, että verkkoalustojen käyttöehdoissa kielletään laittoman ja rangaistavan vihapuheen levittämistä palvelussa ja että verkkoalustat seuraavat nimettömien tilien käyttöä.

Suositus 5: Median mahdollisuuksien edistäminen

Median ymmärrystä tulisi lisätä siitä, millaiset mekanismit median toiminnassa voivat olla omiaan lisäämään vahingollisen vihapuheen näkyvyyttä yhteiskunnassa tai miten vastuullisetkin mediat saattavat jopa levittää vihapuhetta.

Tämä voidaan toteuttaa esimerkiksi lisäämällä tutkimusta ja koulutusta aiheesta.

Lisäksi nuorten suosimia blogeja, videoblogeja ja podcasteja voitaisiin tukea vastuullisen journalismin julkaisemisessa.

Suositus 6: Vihapuheen uhrien tuen parantaminen

Vihapuheen uhrit ovat raportin mukaan varsin erilaisessa asemassa riippuen esimerkiksi siitä, millaiset tukiverkostot heillä on ja miten he osaavat hakea apua tilanteessa.

Raportin mukaan vihapuheen uhrien asemasta, tarjolla olevista tukipalveluista, mahdollisista puutteista sekä kehittämistarpeista kootaan tietoa.

Työryhmä esittää, että oikeusprosessin vaiheista tulisi lisätä tietoa ja kehittää mahdollisuus seurata rikosjutun etenemistä sähköisesti.

Lisäksi tietoisuutta mahdollisuuksista ilmoittaa vihapuheesta verkkoalustojen ylläpitäjille ja viranomaisille tulisi lisätä.

Suositus 7: Varmistetaan, että työnantajan tai toimeksiantajan vastuu toteutuu silloin, kun työntekijä on vihapuheen tai vihakampanjan kohteena

Työryhmä esittää, että viranomaiset toteuttavat yhdessä elinkeinoelämän järjestöjen kanssa työnantajille ja toimeksiantajille suunnatun kampanjan siitä, miten tulee toimia tilanteessa, jossa työntekijä joutuu vihapuheen, vihapuhekampanjan tai maalittamisen kohteeksi.

Suositus 8: Lisätään tietoa ja koulutusta vihapuheesta sekä sananvapaudesta ja sen rajoista

Suosituksen mukaan viranomaisia tulisi kouluttaa vihapuheesta, viharikoksista, syrjinnästä, häirinnästä, vähemmistöryhmiin kuuluvien oikeuksista sekä sananvapaudesta ja sen rajoista.

Lisäksi poliisien, syyttäjien ja tuomareiden tietoa viharikoksista tulisi lisätä, mukaan lukien koventamisperusteen käytöstä.

Suositus 9: Medialukutaidon vahvistaminen

Työryhmä esittää monivuotisen ohjelman toteuttamista, joka tähtää lasten, oppilaiden ja aikuisten vahvempaan ja monipuolisempaan digitaitojen sekä moni- ja medialukutaitojen osaamiseen.

Raportissa todetaan, että aikuisten medialukutaidot ovat keskeisessä asemassa, sillä heidän asenteensa ja toimintatapansa siirtyvät usein lapsille.

Työryhmä esittää samalla, että kutsuntojen yhteydessä annetaan tietoa vihapuheesta ja sananvapaudesta ja sen rajoista.

Suositus 10: Vahvistetaan uskontoon kohdistuvan ja uskontoon perustuvan vihapuheen torjuntaa

Uskontoon kohdistuvaa ja uskontoon perustuvaa vihapuheen torjuntaa tulisi vahvistaa sekä lisätä uskontolukutaitoa ja uskontojen vuoropuhelua.

Tämä toteutettaisiin yhdessä kirkkojen ja muiden uskonnollisten yhteisöjen kanssa.

Suositus 11: Lisätään opettajien ja koulun henkilökunnan valmiuksia puuttua vihapuheeseen ja nettikiusaamiseen

Opettajien medialukutaitoon liittyvää perus- ja täydennyskoulutusta vahvistetaan raportissa.

Lisäksi menettelyjä ja ohjeistusta tulisi selkeyttää, jotta vihapuheeseen ja nettikiusaamiseen voitaisiin puuttua tehokkaammin.

Työryhmän mukaan selkeät menettelyt ja ennakoitava toiminta lisäävät lasten ja nuorten luottamusta siihen, että aikuiset puuttuvat vihapuheeseen ja nettikiusaamiseen.

Suositus 12: Poliittisen vihapuheen ennaltaehkäisy

Työryhmä esittää, että poliittiset puolueet ohjelmissaan sitoutuvat vihapuheen vastaisiin toimiin.

Lisäksi työryhmä esittää, että eduskuntapuolueet vahvistavat rasismin vastaisessa peruskirjassa mainittuja toimia.

Puolueiden tulisi laatia vaalikampanjoitaan varten eettiset ohjeet, joiden tulisi sisältää häirinnän ja vihapuheen vastaiset toimintaohjeet.

_____________________________

Oikeusministeriön tiedote: Työryhmä toivoo seuraavalta hallitukselta linjauksia vihapuheen kitkemiseksi

Vihapuhe on niin vakava ongelma, että se edellyttää hallitustasoisia linjauksia. Asiaa pohtinut työryhmä esittää muun muassa vihapuheen vastaisen toimintaohjelman laatimista, osaamiskeskuksen perustamista sekä muutoksia lainsäädäntöön. Vihapuhe on tuhoisaa uhrin lisäksi koko demokraattiselle yhteiskunnalle, oikeusvaltiolle ja sananvapaudelle.

- Vihapuhe kumpuaa siitä sosiaalisesta, yhteiskunnallisesta ja kulttuurisesta todellisuudesta, jossa elämme. Se on kiinnittynyt käytettävissä oleviin välineisiin, etenkin internetiin ja sosiaaliseen mediaan. Viime kädessä vihapuheeseen puuttumisessa on kyse ihmisarvon puolustamisesta, sanoo työryhmän puheenjohtaja, emeritusarkkipiispa Kari Mäkinen.

Sisäministeriön, oikeusministeriön ja opetus- ja kulttuuriministeriön asettamaan riippumattomaan asiantuntijatyöryhmään kuuluivat edustajat mm. Valtakunnansyyttäjänvirastosta, Julkisen sanan neuvostosta, Helsingin poliisilaitokselta, Etnisten suhteiden neuvottelukunnasta ja Suomen nuorisovaltuustojen liitosta. Työryhmän työhön osallistui myös tutkijoita.

Vihapuheen määrä kasvaa koko ajan, mutta vihapuheen vastainen työ on hajanaista
Työryhmän keskeinen johtopäätös on, että vihapuheen vastaista työtä tehdään, mutta se on varsin hajanaista ja koordinoimatonta. Työ perustuu enimmäkseen yksittäisiin hankkeisiin, ja se ei ole systemaattista vaan projektiluontoista. Vihapuheen määrä kasvaa koko ajan, ja se saa uusia muotoja ja kohderyhmiä. Uhrin mahdollisuus saada apua vaihtelee paljon riippuen tapauksesta. Myöskään lainsäädäntö ei vastaa nykyistä tilannetta.

Vihapuheella tarkoitetaan tässä yhteydessä kaikkia sellaisia ilmaisumuotoja, jotka levittävät, lietsovat, edistävät tai oikeuttavat etnistä vihaa, ulkomaalaisvastaisuutta, antisemitismiä tai muuta vihaa, joka pohjautuu suvaitsemattomuuteen. Vihapuheeseen liittyvät myös muut vaikuttamiskeinot, kuten disinformaatio ja valeuutiset. Työryhmä on myös käsitellyt maalittamista, jossa suuri joukko ihmisiä, yleensä sosiaalisessa mediassa, ottaa yhden henkilön kohteekseen ja kohdistaa tähän vihapuhetta.

Osaamiskeskus keräämään ja analysoimaan tietoa vihapuheesta
Työryhmä esittää, että valtioneuvosto päättäisi vihapuheen vastaisen toimintaohjelman laatimisesta. Lisäksi tarvitaan vihapuheen vastainen osaamiskeskus, jonka tehtävänä olisi kerätä ja analysoida tietoa vihapuheesta, syrjinnästä, rasismista, viharikoksista ja muista vihateoista politiikkojen, raporttien ja toimenpiteiden laatimisen tueksi.

Keskus tuottaisi selvityksiä ajankohtaisista ja tärkeistä teemoista ja seuraisi kansainvälistä kehitystä. Se myös koordinoisi ja seuraisi viranomaisten ja kansalaisyhteiskunnan toimia vihapuheen torjumiseksi. Tietoa vihapuheesta tulisi kerätä myös alueellisesti, ja viranomaisten tulisi hyödyntää sitä alueellisten ja paikallisten toimenpiteiden suunnittelussa.

Laajempi syyteoikeus parantaisi vihapuheen uhrien oikeusturvaa
Kansallisessa lainsäädännössä ei ole määritelty rikosta, jonka rikosnimike olisi "vihapuhe". Tästä huolimatta vihapuhe on rikos silloin, kun se täyttää jonkin rikoksen tunnusmerkistön. Yleisin tällainen rikos on kiihottaminen kansanryhmää vastaan. Vaikka vihapuhe ei täyttäisi rikoksen tunnusmerkistöä, se voi silti olla kiellettyä yhdenvertaisuuslain tai tasa-arvolain mukaisena häirintänä.

Työryhmä katsoo, että sananvapauteen liittyvät viharikokset tulisi säätää virallisen syytteen alaisiksi ainakin niissä tilanteissa, joissa henkilö joutuu vihapuheen kohteeksi virkatoimiensa, työtehtäviensä tai luottamustehtäviensä hoitamisen vuoksi. Tällöin niiden eteenpäin vieminen rikosprosessissa ei edellyttäisi asianomistajan rangaistusvaatimusta.

Myös maalittamiseen tulisi voida puuttua nykyistä tehokkaammin ainakin niiden osalta, jotka joutuvat vihapuheen kohteeksi ammattinsa tai tiettyyn vähemmistöön kuulumisen vuoksi. Työryhmä esittää, että oikeusministeriö ja sisäministeriö arvioivat tarvetta ja mahdollisuuksia kehittää lainsäädäntöä maalittamiseen puuttumiseksi.

Kouluille ohjeistus miten vihapuheeseen puututaan
Kouluilla ja muilla nuorten kanssa toimivilla viranomaisilla tulisi olla ohjeistus siitä, miten netin vihapuheeseen puututaan. Opetushallitus laatii parhaillaan kiusaamisen vastaisen työn opasta oppilaitoksille, joka sisältää myös verkossa tapahtuvan kiusaamisen ehkäisyn. Opas jalkautetaan osana opettajien täydennyskoulutusta. Työryhmä esittää, että menettelyjä ja ohjeistusta selkeytetään vihapuheeseen ja nettikiusaamiseen puuttumiseksi. Selkeät ohjeet ja ennakoitava toiminta lisäävät lasten ja nuorten luottamusta siihen, että aikuiset puuttuvat vihapuheeseen ja nettikiusaamiseen.