Ilkka: Maahanmuuttajat ovat tyytyväisiä Etelä-Pohjanmaan terveyspalveluihin

Ilkka: Maahanmuuttajat ovat tyytyväisiä Etelä-Pohjanmaan terveyspalveluihin 19.1.2010

Maahanmuuttajat ovat tyytyväisiä terveyspalveluihin Seinäjoella ja laajemminkin Etelä-Pohjanmaalla. Siihen johtopäätökseen tuli Siirtolaisuusinstituutin tutkija Anne Häkkinen. Hänen tutkimuksensa julkaistiin eilen kirjana.

Häkkisen kyselyyn osallistuneista maahanmuuttajista 88 prosenttia piti hoidon tasoa hyvänä tai erinomaisena. Peräti 98 prosentin mielestä hoitokokemus oli miellyttävä tai erittäin miellyttävä.

Ongelmia aiheutti yhteisen kielen löytäminen. Neljäsosa koki jonkinasteisia kommunikaatio-ongelmia hoitotyöntekijöiden kanssa. Osittain kyse oli samasta kuin kantaväestöllä: lääkäreiden käyttämää sanastoa on vaikea ymmärtää.

Rasismi kuuluu kerrotuissa vitseissä

Samassa tutkimuksessa kartoitettiin myös hoitotyöntekijöiden kokemuksia. Seinäjoen seudun terveysyhtymä ja Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri olivat valinneet haastateltaviksi vieraskielisen asiakaskunnan kanssa työskennelleitä.

Työntekijöistä kolmasosa oli tunnistanut omassa työyhteisössään stereotyyppisiä käsityksiä tai puhetapoja ja asenteita, jotka olivat rasistisia ja syrjiviä. Ne kohdistuivat erityisesti suomalaisiin romaneihin, mutta myös maahanmuuttajiin. Rasistiset asenteet ilmenivät esimerkiksi vitseissä.

Kaksi viidestä työntekijästä oli pohtinut omia kulttuurisia lähtökohtiaan. Vain noin puolet piti tärkeänä asiakkaan kulttuurin huomioimista hoitotilanteessa.

Maahan tulevat ovat terveitä

Seinäjokelainen peruspalveluministeri Paula Risikko (kok.) ei alkuperäisestä suunnitelmasta poiketen päässyt kirjan julkistamistilaisuuteen, mutta siellä luettiin hänen valmis puheensa.

Risikko huomautti, että kansainvälisen tutkimuksen mukaan maahan muuttaneiden fyysinen terveys on yleensä aluksi parempi kuin kantaväestön.

Asumisajan pidentyessä maahanmuuttajien terveys kuitenkin heikkenee. He käyttävät terveyspalveluja vähemmän kuin kantaväestö. Perusterveydenhuollon käyttö on kahdeksan prosenttia ja erikoissairaanhoidon käyttö peräti 27 prosenttia vähäisempää kuin kantaväestöllä.

Opasteita tarvitaan useammilla kielillä

Risikko otti esille asioita, joihin tulisi puuttua, mikäli Seinäjoesta halutaan kehittää vetovoimainen alue maahanmuuttajille.

-Siinä tapauksessa terveydenhuollon kielipalvelut pitää ehdottomasti saada monipuolisemmiksi ja paremmiksi.

-Opasteet tulisi laatia myös ruotsiksi, englanniksi ja mahdollisesti venäjäksi. Myös kirjalliset hoito-ohjeet ja palvelun yleisesitteitä kannattaisi kääntää useammalle kielelle.

Siirtolaisuusinstituutin tuore johtaja Ismo Söderling totesi, että maahanmuuttajat täytyy ottaa huomioon koko hoitoketjussa.

-Jos ensihoitaja ambulanssissa ei ymmärrä monikulttuurisuuden problematiikkaa, homma on menetetty.

Toisaalta hän korosti, että kieleen ja kulttuuriin liittyvistä haasteista huolimatta ei voi olla erikseen maahanmuuttajien ja kantaväestön terveydenhuoltoa.

-Jos se toimii meille hyvin, toimii se myös maahanmuuttajille.