Iltalehti: Turvapaikanhakija kääntyi kristityksi ja kertoi siitä Afganistaniin – sitten KHO kumosi Migrin ja hallinto-oikeuden kielteisen päätöksen vainon perusteella

Iltalehti: Turvapaikanhakija kääntyi kristityksi ja kertoi siitä Afganistaniin – sitten KHO kumosi Migrin ja hallinto-oikeuden kielteisen päätöksen vainon perusteella 4.5.2019
Iltalehti: Kirkkoherrat iloitsevat KHO:n päätöksestä kristinuskoon kääntyneen turvapaikanhakijan tapauksessa: ”Uskoa on hankala mitata” 5.5.2019
Iltalehti: Pääkirjoitus: KHO:n ennakkopäätös kristityksi kääntyneen turvapaikanhakijan asiassa herättää kysymyksiä

Korkeimman hallinto-oikeuden (KHO) ennakkopäätös merkitsee sitä, että jatkossa kristityksi kääntynyt turvapaikanhakija voi parantaa mahdollisuuksiaan saada turvapaikka, kun tieto kääntymisestä saatetaan lähtömaahan.

Mies tuli Suomeen Afganistanista ja haki turvapaikkaa. Prosessin aikana hän kääntyi kristityksi ja meni naimisiin kristityn naisen kanssa. Vainon peruste syntyi siis henkilön kotimaastaan lähdön jälkeen. Kyseessä on siis niin sanottu sur place -tilanne.

Maahanmuuttoviraston (Migri) kielteisen turvapaikkapäätöksen jälkeen turvapaikanhakija ilmoitti kääntymisestään Afganistanissa olevalle perheelleen. Tämä ilmoitus puolestaan lisäsi vainon vaaraa.

Helsingin hallinto-oikeus (HAO) oli Migrin linjoilla, mutta KHO päätti, että Migrin ja hallinto-oikeuden päätökset maasta poistamisesta on kumottava, koska mies voisi joutua kotimaassaan vainotuksi uskontonsa takia.

Kyseessä on merkittävä ja kauaskantoinen turvapaikkapoliittinen linjaus. Erityisesti Afganistanista tulleet turvapaikanhakijat ovat kääntyneet joukolla kristityiksi, ja KHO:n päätös on ennakkopäätös. Ennakkopäätökset ohjaavat hallinto- ja oikeuskäytäntöä.

Iltalehti kertoo nyt, miten kaikki tapahtui.

Migri: Ei oikeutta turvapaikkaan

Migri päätti lokakuussa 2016 hylätä Suomessa kristityksi kääntyneen afganistanilaisen turvapaikanhakijan turvapaikkaa ja oleskelulupaa koskevan hakemuksen ja käännyttää hänet Afganistaniin.

Mies valitti asiasta Helsingin hallinto-oikeuteen (HAO). Hallinto-oikeus hylkäsi elokuussa 2017 valittajan valituksen Migrin päätöksestä.

Sitten afganistanilainen valitti asiasta korkeimpaan hallinto-oikeuteen.

Nyt KHO on antanut päätöksensä.

Korkein hallinto-oikeus vaatii, että Helsingin hallinto-oikeuden ja Maahanmuuttoviraston päätökset on kumottava ja asia on palautettava Migriin uudelleen käsiteltäväksi.

Tapauksen tekee kiinnostavaksi se, että afganistanilaismies muutti kertomustaan prosessin aikana, kääntyi kristityksi ja meni naimisiin Suomessa. Toisin kuin Migri ja hallinto-oikeus, KHO katsoi, että kyseessä ei ollut valekääntyminen turvapaikan saamiseksi.

KHO teki jo joulukuussa 2017 välipäätöksen, jolla se kielsi maasta poistamisen täytäntöönpanon, kunnes valituslupahakemus on ratkaistu tai asiassa toisin määrätään.

Viime syyskuussa Migri myönsi valittajalle oleskeluluvan Suomen kansalaisen puolisona.

Näin tarina muuttui

Tapauksen keskeinen ratkaisuaineisto perustuu hakijan suullisesti kertomaan ja sen uskottavuuden arviointiin.

Migri päätyi turvapaikkapuhuttelun perusteella 2016 siihen, ettei valittajan kristinuskoon kääntymiseen liity vakaumuksellisuutta tai hengellisyyttä. Migri ei hyväksynyt tosiseikkana sitä, että hakija olisi vakaumuksellinen kristitty.

Migri lausui: ”Kertomasi mukaan et ole kertonut perheellesi kääntyneesi kristityksi. Näin ollen ei voida katsoa, että väitetty kääntymisesi olisi kotimaassasi yleisessä tiedossa ja siten voisi asettaa sinut varaan riippumatta todellisesta vakaumuksestasi.”

Mutta sitten mies kertoi kääntymisestään Afganistanissa olevalle perheelleen.

Helsingin hallinto-oikeuden (HAO) suullisessa käsittelyssä afganistanilaismies kertoi soittaneensa kasteen jälkeen innoissaan vanhemmilleen Afganistaniin ja kertoneensa isälleen kääntymisestään kristinuskoon. Isä oli hermostunut ja sanonut, ettei valittaja ole enää hänen poikansa. Lisäksi valittaja kertoi, että ”jos hän joutuisi palaamaan Afganistaniin, kaikki tietäisivät hänen uskonnostaan ja hänet tapettaisiin.”

Käytännössä siis vanhemmille annettu ilmoitus kääntymisestä kristinuskoon Suomessa lisäsi vainon vaaraa.

HAO:n mukaan ”valittaja on uskottavasti kertonut siitä, että hän on kertonut isälleen kääntymisestään. Hallinto-oikeus katsoo kuitenkin, ettei asiassa ole tullut ilmi, että valittajan perhe uhkaisi valittajaa kääntymisen johdosta, vaikka isä on kertonut tuntevansa häpeää valittajan vuoksi.”

HAO piti epätodennäköisenä, että isä olisi saattanut tiedon kääntymisestä muiden kyläläisten tietoon.

– Lisäksi se, että tieto valittajan kääntymisestä olisi mennyt muiden turvapaikanhakijoiden kautta valittajan kotialueelle, perustuu kokonaan toisen käden tietoon ja valittajan omaan olettamukseen. Valittaja ei ole väittänyt tunteneensa niitä turvapaikanhakijoita, joiden kautta tieto olisi mennyt hänen kotialueelleen aikaisemmin, vaan ainoastaan todennut heidän olevan kotoisin samasta maakunnasta, HAO:n päätöksessä todetaan.

HAO:n mukaan näihin seikkoihin nähden se ei voi vakuuttua siitä, että ”valittajan kääntyminen olisi yleisesti tiedossa valittajan kotialueella tai että valittajan perhe uhkaisi valittajaa kääntymisen johdosta. Myöskään se seikka, että valittajan kääntymisestä on kirjoitettu suomalaisessa sanomalehdessä ja internetissä, ei anna aihetta arvioida toisin asiaa.”

HAO piti epäuskottavaa, että valittajan vakaumus edellyttäisi kristinuskon harjoittamista tunnustuksellisesti tai muutoin huomiota herättävällä tavalla hänen kotimaassansa.

– Asiassa saadun selvityksen perusteella ei myöskään voi vakuuttua siitä, että tieto valittajan kastamisesta kristinuskoon ja toiminnasta kristinuskon parissa olisi mennyt viranomaisten tai muiden tahojen tietoon Afganistanissa. Edellä todettu huomioon ottaen valittaja ei ole tehnyt todennäköiseksi, että hänellä olisi kristinuskoon kääntymisen vuoksi perustellusti aihetta pelätä joutuvansa vainotuksi tai muuten todelliseen vaaraan kärsiä vakavaa haittaa.

HAO: "Huomiota herättävän paljon kääntymistä kristinuskoon”

Migrin tavoin HAO piti kristityksi kääntymistä vain keinona saada turvapaikka Suomesta.

HAO linjasi, että ”pelkästään muodollisen kasteen ottaminen ei lähtökohtaisesti ole riittävä selvitys aidosta kristinuskoon kääntymisestä. Asiassa on arvioitava valittajan motivaatiota kristinuskoon kääntymiseen ja mitä vaikutuksia kääntymisellä on ollut hänen elämäänsä. Valittajan motivaation arvioimisen tärkeyttä korostaa se, että Afganistanista kotoisin olevien turvapaikanhakijoiden kohdalla on tapahtunut huomiota herättävän paljon kääntymistä kristinuskoon.”

Lisäksi HAO totesi muun muassa, että ”valittajan kertomuksen perusteella on välittynyt kuva siitä, että hän on osallistunut tilaisuuksiin osaltaan niiden yhteisöllisen, välittävän ja hyvän ilmapiirin vuoksi. Tilaisuuksiin osallistuminen ei myöskään itsessään osoita aitoa kristinuskoon kääntymistä tilanteessa, jossa valittaja on kääntynyt kristinuskoon turvapaikkaa haettuaan ja turvapaikkaa koskevan asian käsittely on edelleen kesken.”

HAO päätti, että ”valittaja ei ole tehnyt todennäköiseksi, että hänellä olisi ulkomaalaislain 87 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla perustellusti aihetta pelätä joutuvansa vainotuksi kotimaassaan, eikä asiassa ole ilmennyt sellaisia seikkoja, joiden vuoksi olisi merkittäviä perusteita uskoa valittajan joutuvan kotimaassaan todelliseen vaaraan kärsiä vakavaa haittaa ulkomaalaislain 88 §:n 1 momentin 1 tai 2 kohdassa tarkoitetulla tavalla.”

KHO otti toisen kannan

Korkeimpaan hallinto-oikeuteen tekemässään valituksessa valittaja totesi, että turvapaikkahakemusta ei tule hylätä sillä perusteella, että turvapaikan hakija ei suoriudu uskonnollisten kokemustensa sanallisesta kuvaamisesta erityisen hyvin.

– Valittajan mukaan hän ei ole saanut oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä, koska hallinto-oikeuden päätöksen perusteluista ilmenee ennakkoasenne, jonka mukaan valittajan kertomus kristinuskoon kääntymisestä on lähtökohtaisesti epäuskottava sillä perusteella, että afganistanilaisten turvapaikanhakijoiden keskuudessa on ollut paljon käännynnäisiä.

– Valittajan kääntyminen ei liity hänen turvapaikka-asiaansa, afganistanilaismiehen valituksessa todetaan.

Päätöksessään KHO totesi olevan ”riidatonta”, että valittajan kääntyminen kristinuskoon on hänen perheensä tiedossa.

– Tämä on johtanut perhepiirissä häpeään sekä yhteydenpidon katkeamiseen valittajan ja perheen välillä. Valittaja on korkeimmalle hallinto-oikeudelle kertonut perheen merkittävästä asemasta kotiseudulla ja vahvasta uskonnollisesta taustasta. Tällaisessa perheessä perheenjäsenen kristityksi kääntymiseen voidaan olettaa suhtauduttavan jyrkemmin kääntymisen syvällisyydestä tai aitoudesta riippumatta, KHO:n päätöksessä linjataan.

KHO:n mukaan kristityksi kääntymisen myöhäinen esittämisajankohta sinänsä heikentää kertomuksen uskottavuutta, mutta ”vakavien oikeudenloukkausten uhkaa valittajan perheen taholta ei tästä huolimatta voida sulkea pois etenkään, kun otetaan huomioon, että valittaja on sittemmin Suomessa solminut kristillisen avioliiton vakaumuksellisen kristityn kanssa,” KHO lausuu päätöksessään.

”Kun lisäksi otetaan huomioon edellä selostettu maatieto (kristityiksi kääntyneisiin suhtaudutaan vihamielisesti) sekä valittajan kertomus kokonaisuudessaan, korkein hallinto-oikeus ei voi myöskään vakuuttua siitä, että valittajan kristinuskoon kääntyminen ei olisi mennyt laajempaan tietoon hänen kotialueellaan,” päätös jatkuu.

KHO:n mukaan HAO:n ja Migrin päätökset on kumottava ja asia on palautettava Maahanmuuttovirastolle uudelleen käsiteltäväksi.

KHO:n mukaan se ei ”ensi asteena arvioi, olisiko valittajalla hänen henkilökohtaiset olosuhteensa huomioon ottaen mahdollisuus ulkomaalaislain 88 e §:ssä tarkoitettuun sisäiseen pakoon.”

Pallo takaisin Migrille

Migrin turvapaikkayksikön johtaja Esko Repo kommentoi Iltalehdelle, miten asian käsittely Migrissä nyt etenee.

– Eli tässä on nyt fakta, että hakija kotipaikkakunnallaan joutuu vainotuksi. Nyt tulee selvittää, onko hakijan mahdollista (turvallista, laillista ja kohtuullista) palata ja asua jollain muulla alueella Afganistanissa, Repo sanoo.

Revon mukaan tässä harkinnassa Migri soveltaa KHO:n linjauksia sisäisen paon mahdollisuuksista Afganistanissa.

Revon mukaan sisäinen pako on mahdollista Kabuliin paitsi haavoittuvassa asemassa olevien osalta. Näitä ovat esimerkiksi naiset, lapset, lapsiperheet ja sairaat.

– Toki tapauskohtaisesti harkiten. Esimerkiksi terveille, yksinäisille, nuorille miehille sisäinen pako voi olla mahdollista. Ja hakijaa kuullaan.

KHO antoi ennakkopäätöksensä 6. helmikuuta. Asian ratkaisivat oikeusneuvokset Anne E. Niemi, Hannu Ranta, Petri Helander, Tuomas Kuokkanen ja Jaakko Autio. Asian esittelijänä oli Petri Leinonen.