HS: Suomi lähetti miehen Irakiin kuolemaan, ja nyt turvapaikanhakijoita pyydetään poikkeuksellisesti uusimaan turvapaikkahakemuksensa

Helsingin Sanomat: Suomi lähetti miehen Irakiin kuolemaan, ja nyt turvapaikanhakijoita pyydetään poikkeuksellisesti uusimaan turvapaikkahakemuksensa 19.2.2020

Maahanmuuttovirasto (Migri) arvioi 319 turvapaikanhakijan päätökset uudelleen sen jälkeen, kun Euroopan ihmisoikeustuomioistuin katsoi Suomen rikkoneen ihmisoikeussopimusta. Migri on kehottanut kymmentä turvapaikanhakijaa hakemaan turvapaikkaa uudelleen.

MAAHANMUUTTOVIRASTO (Migri) on kehottanut kymmentä turvapaikanhakijaa hakemaan turvapaikkaa uudelleen. Poikkeukselliset pyynnöt johtuivat siitä, että Suomi sai marraskuussa langettavan tuomion Euroopan ihmisoikeustuomioistuimesta (EIT).

EIT:n mukaan Suomi oli rikkonut Euroopan ihmisoikeussopimusta palauttamalla joulukuussa 2017 Irakiin turvapaikanhakijan, johon kohdistui todellinen hengenvaara. Mies tapettiin kolme viikkoa paluun jälkeen.

Suomen katsottiin loukanneen sopimuksen ydinartikloja eli toista ja kolmatta artiklaa. Toisessa artiklassa turvataan jokaisen oikeus elämään, ja kolmas artikla kieltää kidutuksen ja epäinhimillisen kohtelun.

Päätöksen jälkeen Migri aloitti suururakan varmistaakseen, että vastaavanlaisia virheitä ei ole muissa päätöksissä. Se on nyt arvioinut 319 lainvoimaista turvapaikkapäätöstä. Niissä turvapaikkahakemus oli hylätty ja hakijaa uhkasi maastapoistaminen.

”Selvityksellä halusimme varmistaa, että mahdolliset vastaavat tapaukset on tunnistettu, eikä maasta poistamista odottavien joukossa ole hakijoita, joiden osalta on syytä epäillä riskiä palautuskiellon loukkaamisesta”, sanoo turvapaikkayksikön johtaja Antti Lehtinen.

Palautuskielto tarkoittaa ehdotonta kieltoa palauttaa ketään maahan, jossa hänen henkensä voi olla vaarassa tai jossa hän voi joutua kidutuksen tai epäinhimillisen kohtelun kohteeksi.

MIGRIN SELVITYKSEN perusteella 97 prosenttia tapauksista oli käsitelty EIT:n edellyttämällä tavalla. Kymmenessä päätöksessä ilmeni kuitenkin merkityksellisiä puutteita, Migri kertoo.

Näitä kymmentä ihmistä kehotettiin tekemään uusi turvapaikkahakemus.

He olivat kotoisin Irakista, Afganistanista, Somaliasta sekä Kongon demokraattisesta tasavallasta. Heistä neljä on naisia ja kuusi miehiä.

Heitä koskevat päätökset oli tehty pääosin vuosina 2016 ja 2017, mutta päätöksissä huomattiin nyt erilaisia laatuongelmia.

Osa ongelmista koski hakijan tulevien riskien arviointia siinä tapauksessa, että hänet palautetaan kotimaahansa.

”Riskiarviointi on vaikein osa turvapaikkaprosessia”, Lehtinen luonnehtii.

PÄÄTÖKSISSÄ ei esimerkiksi otettu huomioon, että hakijoiden turvallisuus voi olla kotimaassa vaarassa sen takia, että heille on jo kasaantunut aiempia oikeudenloukkauksia.

Näin oli myös tapahtunut EIT:n tutkimassa irakilaismiehen tapauksessa: häneen oli muun muassa kohdistunut kaksi murhayritystä. Migri ja sittemmin hallinto-oikeus katsoivat, että murhayritykset heijastivat lähinnä Irakin yleistä turvallisuustilannetta eivätkä osoittaneet, että juuri kyseinen mies olisi ollut vaarassa.

Lehtinen toteaakin, että turvapaikkapäätöksessä on otettava huomioon se, että vaikka yksi asia ei välttämättä aiheuttaisi riskiä, niiden kasaantuminen voi aiheuttaa.

Migrin selvityksen mukaan joissakin päätöksissä ei ollut tutkittu riittävän huolellisesti sitä, johtuivatko aiemmat oikeudenloukkaukset hakijasta itsestään vai yleisestä turvallisuustilanteesta.

Joissakin tapauksissa hakija oli itse tehnyt uuden hakemuksen, mutta Migri oli jättänyt sen tutkimatta, vaikka hakija olisi pitänyt kutsua uuteen turvapaikkapuhutteluun uusien perusteiden selvittämiseksi.

Uudet hakemukset pystytään käsittelemään lain edellyttämässä puolessa vuodessa, Lehtinen arvioi. Sen nopeampaa käsittelyä hän ei lupaa, sillä Migri on edelleen ruuhkaantunut.

”Ohituskaistaa ei ole tarjolla”, Lehtinen toteaa.

Lehtinen ei itse halua antaa arvosanaa Migrin toiminnalle.

”On muiden tehtävä arvioida, kuinka hyvä tulos on, että 97 prosenttia päätöksistä oli käsitelty EIT:n edellyttämällä tavalla. Itse toki olisin ollut tyytyväisin siihen, ettei olisi ollut ollenkaan puutteita.”

Lehtinen huomauttaa, että Migrin päätösten laatuongelmat havaittiin jo vuonna 2017. Tämän jälkeen koulutusta lisättiin ja laadunvalvontaa alettiin kehittää.

Nyt havaitut ongelmalliset päätökset tehtiin ennen tätä ajankohtaa.

MIGRI korostaa, että uuden turvapaikkahakemuksen tekeminen ei vielä tarkoita, että hakijalle myönnetään oleskelulupa. Uusi hakemus käsitellään kuitenkin EIT:n päätöksen edellyttämällä tavalla ja kansainvälisen suojelun myöntämisen edellytykset arvioidaan uudelleen.

Kun Migri arvioi tapauksia, se kävi läpi kaiken tarvittavan materiaalin tapauksesta riippuen.

”Tarkastuksessa havaitut ongelmat tutkittiin tarkasti. Emme keskittyneet vain EIT:n päätöksen kannalta identtisiin tapauksiin, vaan uusintahakemuskehotukset lähetettiin hakijoille, joiden päätöksessä oli merkityksellisiä puutteita”, Lehtinen kertoo Migrin tiedotteessa.

EIT:N langettava päätös otettiin marraskuussa vastaan järkyttyneinä niin Migrissä kuin asiaa käsitelleissä tuomioistuimissa.

Silloin oikeus- ja maatietoyksikön johtaja Tirsa Forsell kertoi Helsingin Sanomille, että Migri tekee kaikkensa, jotta tapaus ei toistu.

”Tämä on erittäin vakava asia ja olemme luonnollisesti tapauksesta erittäin pahoillamme”, Forsell sanoi.

Migri teki jo tuoreeltaan arvion siitä, missä virhe oli tapahtunut. Migri epäonnistui riskianalyysin tekemisessä, Forssell sanoi. Migri ei riittävästi ottanut huomioon sitä, että mies oli jo ennen pakoaan Irakista joutunut kahden murhayrityksen kohteeksi.

Myös irakilaismiehen palautuksen sinetöinyt korkein hallinto-oikeus (KHO) oli järkyttynyt tapauksesta.

”On tapahtunut se, mitä ei pitäisi tapahtua. EIT on nyt antanut tuomionsa, ja meidän asiamme on analysoida se tarkasti ja ottaa opiksi”, sanoi KHO:n presidentti Kari Kuusiniemi.

Irakilaismiehen tapaus ei päässyt KHO:n käsittelyyn, sillä sille ei myönnetty valituslupaa.