Yle: Afgaaniturvapaikanhakijoita tulee Ranskaan Suomesta – "Täällä minua kuunnellaan, Suomessa ei edes yritetty auttaa", kertoo 19-vuotias Rahimi

Yle: Afgaaniturvapaikanhakijoita tulee Ranskaan Suomesta – "Täällä minua kuunnellaan, Suomessa ei edes yritetty auttaa", kertoo 19-vuotias Rahimi 17.2.2020

Ranskaan on tullut viime vuonna satoja Suomesta kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneita Afganistanin kansalaisia, kirjoittaa toimittajamme Pariisista.

Pariisia kiertävän kehätien kupeeseen on pystytetty satoja erivärisiä telttoja. Mutaisten asumusten ympärillä istuskelee nuoria miehiä pienissä ryhmissä. Maassa vilahtaa rotta ja leirinuotioista kohoava savu leijailee useiden korttelien päähän.

Pariisin pohjoispuolella sijaitsevassa Porte d’Aubervilliersin telttakylässä asuu paljon kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneita Irakin ja Afganistanin kansalaisia. Monet heistä ovat tulleet Pariisiin Suomesta, Ruotsista tai Saksasta.

Yksi leirin asukkaista oli 19-vuotias Ehsan Rahimi, joka tuli Ranskaan Suomesta viime syksynä. Hän kertoo asuneensa teltassa kaksi kuukautta.

– Elämä leirissä oli todella ankeaa ja turvatonta. Minulla oli nukkuessa jatkuvasti kylmä ja oloni oli turvaton, sillä leirin liepeillä käytiin paljon huumekauppaa, Rahimi sanoo.

Karut olot vaativat veronsa ja nuori afgaanimies sairastui lopulta kovaan kuumeeseen. Leirissä kierrelleet ranskalaiset vapaaehtoistyöntekijät huomasivat onneksi huonon tilanteen ja järjestivät Rahimin perhemajoitukseen. Ehsan Rahimi kiittelee vuolaasti epävirallista isäntäperhettään, jonka luona hän asuu nyt toisen nuoren afgaanin kanssa.

– Ei kukaan pakene huvikseen Eurooppaan ja jätä perhettään asuakseen moisissa oloissa Pariisin kaduilla. Tietenkin minä toivoisin, että voisin palata Afganistaniin. Siellä ei ole kuitenkaan turvallista kenelläkään, ei etenkään minulla, Rahimi toteaa.

Hazara Rahimi pakeni etnistä vainoa
Rahimi pakeni Afganistanista 15-vuotiaana yksin Ruotsiin. Rahimi kertoo kuuluvansa etniseen Hazara-vähemmistöön ja olevansa ateisti. Hazarat kuuluvat Afganistanin syrjittyyn vähemmistöön ja uskonnottomuudesta voi joutua hengenvaaraan.

Rahimi opetteli kuitenkin Ruotsin kielen ja pääsi opiskelemaan lukion ohessa tietotekniikkaa.

Nuori poika kaipasi kovasti vanhempiaan, jotka jäivät Iraniin.

– Minua kohdeltiin Ruotsissa 15-vuotiaana kuten aikuista, vaikka olin vasta ihan lapsi. En osannut pitää kuulusteluissa lainkaan puoliani, hän muistelee.

Ehsan Rahimi haaveili IT-insinöörin ammatista ja olisi halunnut jatkaa opintojaan, mutta kertoo saaneensa Ruotsista kymmenen kielteistä turvapaikkapäätöstä.

"Suomessa minua ei yritetty auttaa"
Välttääkseen palautuksen Afganistaniin Rahimi lähti vuonna 2019 rajan yli Suomeen ja asui puolisen vuotta vastaanottokeskuksessa Oulussa. Suomen viranomaiset halusivat kuitenkin palauttaa Rahimin takaisin Ruotsiin. Niin kutsutun Dublin-menettelyn mukaisesti turvapaikanhakija voidaan palauttaa siihen maahan, johon hänet on ensimmäisenä rekisteröity.

Rahimi tutustui Oulussa muihin turvapaikanhakijoihin ja kuuli monien afgaanien lähteneen Suomesta Ranskaan. Sieltä olisi kuulemma paremmat mahdollisuudet saada turvapaikka. Ehsan Rahimi päätti hänkin lähteä kohti Pariisia.

– Tunnen Dublin-säännöksen hyvin. Täällä minua kuitenkin kuunnellaan ja tilanteeseeni perehdytään, kun taas Suomessa minua ei edes yritetty auttaa, Rahimi toteaa.

Dublin-menettely estää Rahimia kuitenkin hakemasta heti Ranskasta turvapaikkaa. Siitä syystä Pariisin kaduille on kohonnut viime vuosina turvapaikanhakijoiden telttakyliä. Ranskaan jonkun toisen Euroopan maan kautta tulleet siirtolaiset saattavat asua niissä useita kuukausia.

Ranskalaiset uskovat Afganistanin olevan vaarallinen
Rahimi sanoo olevansa uupunut, mutta on tulevaisuuden suhteen ensimmäistä kertaa pitkään aikaan toiveikas.

– Suomessa tai Ruotsissa en olisi ikinä joutunut nukkumaan teltassa, mutta Ranskan viranomaiset tuntuvat kuitenkin ymmärtäväisemmiltä. He myöntävät, että Afganistanissa on vaarallista ja uskovat meitä. He tajuavat, ettei tämä ole mitään peliä tai leikkiä, Rahimi sanoo.

Turvapaikan saaminen on hyvinkin mahdollista, sillä Ranska tulkitsee Afganistanin turvallisuustilannetta eri tavalla kuin Suomi tai Ruotsi. 80–90 prosenttia afgaaneista on saanut Ranskasta viime vuosina turvapaikan.

– Ranska soveltaa Afganistaniin yleisesti toissijaisen suojelun periaatetta. Sotatoimien uhan tulkitaan siis kohdistuvan myös siviiliväestöön. Joitain yksittäisiä alueita saatetaan pitää hieman vakaampina, mutta Kabulin huono tilanne estää palautukset käytännössä joka paikkaan, turvapaikanhakijoita avustavan Cimad-järjestön asiantuntija Gérard Sadik sanoo.

Sadikin mukaan suurin osa Ranskaan tulevista Afganistanin kansalaisista on hakenut ensin turvapaikkaa Saksasta, Suomesta tai Ruotsista. He päätyvät kuitenkin Dublin-prosessin rauettua hakemaan turvapaikkaa Ranskasta.

– Ranskalla on joka tapauksessa suuria vaikeuksia toteuttaa Dublin-siirtoja. Käsittely on huonosti organisoitua, joissain tapauksissa kenties tahallisen hitaasti organisoitua, Sadik sanoo.

Ranska ei juurikaan tee Dublin-palautuksia
Vuonna 2019 Ranska pyrki palauttamaan Suomeen Dublin-asetuksen perusteella 322 ihmistä. Siirto kuitenkin toteutui vain noin viidessätoista prosentissa näistä tapauksista. Palautettavien joukossa oli kolmetoista Afganistanin kansalaista.

Muutamat ranskalaistuomarit ovat viime vuosina jopa estäneet turvapaikanhakijoiden palauttamisen Ranskasta Suomeen, jos heitä on uhannut palauttaminen Suomesta edelleen Afganistaniin. Kyse on ollut yksittäistapauksista, jotka ovat kuitenkin herättäneet julkisuudessa paljon huomiota. Voit lukea tapauksista lisää tästä jutusta.

Ranska on viime vuosina kiristänyt maahanmuuttopolitiikkaansa ja pyrkinyt myös tehostamaan Dublin-palautusten täytäntöönpanoa. Virallinen järjestelmä on kuitenkin pahasti kuormittunut, sillä Ranskaan tulevien turvapaikanhakijoiden määrä on kasvanut viime vuosina selvästi.

Telttaleirit ovat tulleet jäädäkseen
Vastaanottokeskuksissa ei tällä hetkellä riitä kaikille tulijoille majapaikkoja. Kaikki eivät niihin tosin edes halua, sillä he välttelevät mieluummin viranomaisia.

Siirtolaisten telttaleirit vaikuttavat siis tulleen Pariisin kaduille jäädäkseen. Välillä niitä puretaan ja sitten taas pystytetään – koko ajan hieman kauemmas Pariisin keskustasta.

Nyt helmikuun alussa viranomaiset ovat purkaneet myös Pariisin pohjoispuolella sijainneen Porte d’Aubervilliersin leirin. Sen asukkaat eivät ole kuitenkaan lähteneet Ranskasta mihinkään.