Iltalehti: Ministeri Ohisalo IL:lle – tämä kaikki Kreikasta haettavista pakolaislapsista voidaan nyt kertoa

Iltalehti: Ministeri Ohisalo IL:lle – tämä kaikki Kreikasta haettavista pakolaislapsista voidaan nyt kertoa 14.2.2020

Keskustelu al-Holin vankileirien lapsista ja naisista on laantunut. Ainakin hetkeksi. Nyt kohistaan siitä, että Suomi on valmistellut perheettömien alaikäisten vastaanottamista Kreikan pakolaisleireiltä. Sisäministeri Maria Ohisalo (vihr) kertoi tiistaina Ylelle, että sisäministeriö on valmistellut asiaa.

Ylitäysillä leireillä olevia lapsia pitäisi Ohisalon mukaan auttaa mahdollisimman paljon ja hyvinvointivaltiona Suomella on siihen mahdollisuuden lisäksi velvollisuus. Hän on toivonut hallituksen tekevän päätöksen mahdollisimman pian. Määrää ei ole linjattu, mutta Ohisalon mukaan olisi perusteetonta, jos se olisi nolla.

Hallituskumppani keskusta ei ole ollut Ohisalon ilmoituksesta lainkaan innoissaan. Puolustusministeri Antti Kaikkosen (kesk) mukaan asia tuli yllätyksenä. Vihreiden eduskuntaryhmän puheenjohtajan Emma Karin mukaan asiasta on puhuttu hallituksen iltakouluissa kyllä.

Iltalehti haastatteli Maria Ohisaloa Kreikasta mahdollisesti haettavista lapsista. Tämän kaiken ministeri voi kertoa tässä vaiheessa.

Sisäministeri Maria Ohisalo, mitä perheettömät lapset tarkoittavat? Koskeeko se vain orpolapsia vai kenties lapsia, joilla on vanhempia tai muuta perhettä lähtömaissa?

Tässä kohtaa ei kannata spekuloida sitä, keitä lapset ovat. Kyse on nyt siitä, että Kreikka on esittänyt Suomelle pyynnön jo viime syksynä Suomen ollessa EU:n puheenjohtajamaa. Hallitus on silloin tätä asiaa käsitellyt ja pyytänyt sisäministeriötä asiaa valmistelemaan. Sisäministeriön toimialaan kuuluu se, että käymme läpi tällaiset pyynnöt ja miten niihin voi vastata. Se työ on tehty ja nyt asia on keskusteltava yhdessä hallituksen kanssa. Tässä vaiheessa ei ole minun tehtävä ottaa kantaa siihen, että keitä lapset ovat. Tietysti siellä on yli 5000 alaikäistä ja osa yksinään tulleita, osa orpoja, osa sodassa vanhempansa menettäneitä. Tämä keskustelu käydään myöhemmin.

Voiko lasten iästä sanoa mitään? Onko esimerkiksi 17-vuotias lapsi?

Meillä on tietysti ihan kansainväliset sopimukset, jotka kertovat, kuka on lapsi. Suomi tekee itse päätökset siitä, keitä otetaan vastaan, jos otetaan vastaan. Keskustelu on vielä kesken.

(YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksen 1. artiklan mukaisesti lapsella tarkoitetaan jokaista alle 18-vuotiasta henkilöä. Toim. huom.)

Onko määristä puhuttu mitään? Puhutaanko kymmenistä vai sadoista?

Ei ole linjattu määristä tässä kohtaa. Me olemme selvittäneet valmiutta, mikä sisäasiainhallinnolla on tässä kysymyksessä. Sinänsähän tuossa Juha Sipilän (kesk) hallituskaudella vajaat 2000 ihmistä on tällä tavalla sisäisin siirroin otettu Euroopan unionin sisältä tänne. Ja nämä ihmisethän tulevat siis turvapaikkaprosessiin siinä missä jos ihminen tulee tänne rajalle ja hakee turvapaikkaa. Sinänsä Suomi on tehnyt tätä aiemmin. Meillä on prosessit ja tiedämme, kuinka tämä homma hoidetaan.

Onko mahdollista, että näitä lapsia käytetään niin sanottuina ”ankkurilapsina” ja lähtömaasta tulee sukulaisia perässä?

Jos katsoo lukuja maahanmuuttoon liittyen, olemme tulleet sellaisiin tasoihin ensimmäisissä turvapaikkahakemuksissa, jotka ovat olleet jo ennen vuotta 2015 olleiden perusvuosien tasoa alempana. Eli meille on tullut nyt vähän yli pari tuhatta uutta turvapaikkahakemusta vuosina 2018 ja 2019. Määrät ovat laskeneet aika paljon. Toivoisin, että katsotaan kokonaiskuvaa.

(Maahanmuuttovirasto Migri kertoo, että ulkomaalaislain lähtökohta on, että oleskelulupa perhesiteen perusteella myönnetään vain Suomessa asuvan henkilön ydinperheen jäsenelle. Se tarkoittaa puoliso- ja avopuolisoasioiden lisäksi alaikäisiä lapsia ja heidän huoltajiaan. Olipa Suomessa asuva henkilö sitten huoltaja tai alaikäinen lapsi. Kuluneen 12 kuukauden aikana alaikäisen ulkomaisen lapsen huoltajille on haettuja ensimmäisiä oleskelulupia perheperustein on alle sata. Toim. Huom.)

Onko tietoa, mistä maista mahdollisesti nämä kyseiset lapset mahdollisesti olisivat?

Mediassa on ollut uutisia, mistä maista siellä on ihmisiä. Heitä on laidasta laitaan, mutta kyllähän Syyrian sota on ihmisiä Syyriasta ajanut liikkeelle. Afganistanissa on erittäin vaikeat olot monessa paikassa. Nämä ovat kaksi maata, jotka ovat mediassa nousseet esille. On toki myös muita maita. Tämäkin on osa sitä keskustelua, jota hallitus käy.

Monet mahdollisesti kokevat eurokriisin jälkeen, että Suomi on auttanut Kreikkaa ihan riittävästi. Miten kommentoitte?

Voin sanoa sen, että Suomi oli Euroopan unionin puheenjohtajamaa viimeiset puoli vuotta. Osana sitä yksi iso tavoitteemme oli edistää yhteistä eurooppalaista turvapaikkapolitiikkaa. Me kävimme hyviä tulevaisuusorientoituneita keskusteluja jäsenvaltioiden kesken ja yritimme löytää lisää luottamusta. Kysymykset pitää ratkaista isosti porukkana. Toisaalta on niin, että osa ihmisistä on saattanut olla leireillä pitkään. Vaikka politiikka ei ole täysin valmista ja kunnossa, täytyy miettiä, mikä on avun tarve ja miten siihen kaikki jäsenvaltiot voivat omalta osaltaan vaikuttaa. Euroopan unionissa ollaan yhdessä ja yhdessä yritetään löytää myös ratkaisut. Kreikka on esittänyt pyynnön myös muille jäsenvaltioille. Ranskahan on jo päättänyt toimia. Myös Saksassa osa osavaltioista on päättänyt vastaanottaa lapsia.

Sanoitte Ylen A-studiossa, että silläkin on painoarvo, että Suomi on EU:n ulkorajavaltio. Mitä tarkoitatte? Onko Venäjällä mahdollisesti joku merkitys?

Siinä missä moni muukin valtio on EU:n ulkorajavaltio ja Välimerellä niitä on monta, joissa on painetta. Kreikkahan ei suinkaan ole ainoa. Jos käännämme ikuisesti selkämme ulkorajavaltioille, tietysti voi ajatella, miten Suomeen suhtaudutaan ulkorajavaltiona. Yhteistyön nimissä kannattaa aina miettiä omaakin tilannetta.