Yle: Yli 6 800 ulkomaalaistaustaista kertoi hyvinvoinnistaan Suomessa – Tutkimuspäällikkö: "Yksinäisyyden kokeminen on jopa lisääntynyt" 11.2.2020
Syrjintää on THL:n tuoreen kyselytutkimuksen mukaan vuoden aikana kokenut reilusti yli kolmannes.
Suomessa asuvista ulkomaalaistaustaisista miehistä 40 prosenttia ja naisista 37 prosenttia on kokenut syrjintää viimeisen vuoden aikana, selviää Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n tuoreesta tutkimuksesta.
Myös ulkomaalaistaustaisten kokema yksinäisyys on tutkimuksen mukaan yleisempää kuin koko väestöllä. Tämä nousee THL:n tutkimuspäällikön Hannamaria Kuusion mukaan tutkimuksesta vahvasti esille.
– Jos verrataan vuonna 2014 tehtyyn tutkimukseen, niin yksinäisyyden kokeminen on jopa lisääntynyt, Kuusio sanoo.
THL selvitti Suomessa asuvien ulkomaalaistaustaisten terveyttä ja hyvinvointia vuosina 2018–2019. Laajaan kyselytutkimukseen vastasi 6 836 henkilöä, jotka edustavat lähes 200:a eri kieltä ja noin 120 eri kansallisuutta.
Tutkimuksen mukaan etenkin Lähi-idästä ja Pohjois-Afrikasta Suomeen muuttaneille henkilöille näyttäisi kasautuvan muita enemmän terveyteen ja hyvinvointiin liittyviä ongelmia, kuten yksinäisyyttä tai masennusta. Näiltä alueilta tulevat kokivat myös elämänlaatunsa koko väestöä huonommaksi.
Kuusion mukaan yksi syy voi olla se, että Lähi-idästä ja Pohjois-Afrikasta muutetaan Suomeen useimmiten pakolaisuuden vuoksi: takana voi olla raskas matka kotimaasta tai asumista pakolaisleireillä.
Hankaluuksia päästä lääkärille
Tutkimuksesta selviää, että moni ulkomaalaistaustainen pitää terveyspalvelujen saatavuutta riittämättömänä. Näin kokee ulkomaalaistaustaisista selvästi useampi koko väestöön verrattuna.
Sujuvasti ajan lääkärille oli saanut reilusti alle puolet vastanneista.
Nyt julkaistussa tutkimuksessa ei selvitetty syytä asiaan, mutta Kuusio arvelee, että tietämättömyydellä voi olla iso merkitys.
– Varsinkin maahantulon alkuvaiheessa olisi tärkeää, että tietoa Suomen palveluista olisi tarjolla tulijan omalla äidinkielellä. Tällöin tieto omaksutaan helpommin, Kuusio toteaa.
Vähiten lääkärissä käyvät Venäjältä ja entisestä Neuvostoliitosta, Virosta ja Aasiasta Suomeen muuttaneet. Kokonaisuudessaankin ulkomaalaistaustaiset käyttävät muuta väestöä hieman vähemmän terveyspalveluja.
– Lisäksi moni ulkomaalaistaustainen hakeutuu mieluummin julkisen puolen terveyskeskukseen eikä yksityiselle lääkärille tai työterveyshuoltoon, vaikka kävisikin töissä.
Tutkimus osoitti myös hyviä asioita
THL:n selvitys on toistaiseksi laajin Suomessa asuville ulkomaalaistaustaisille osoitettu kyselytutkimus.
Tutkimuspäällikkö Hannamaria Kuusion mukaan tutkimukset tulokset eivät ole pelkästään kielteisiä, vaan niistä on nähtävissä myös paljon hyvää.
Tutkimuksen perusteella ulkomaalaistaustaiset henkilöt käyttävät vähemmän ja harvemmin alkoholia ja pitkäaikaissairauksiakin raportoitiin vähemmän kuin koko väestöllä.
– Suurimmalla osalla on ystäviä ja he pitävät yhteyttä läheisiinsä. Lisäksi moni kertoi saavansa apua tarvittaessa, Kuusio kertoo.
Enemmistö tutkimukseen vastanneista arvioi olevansa täysin työkykyinen.
Tosin tutkimuksen mukaan ulkomaalaistaustaiset naiset harrastavat vapaa-ajan liikuntaa koko väestöä harvemmin ja miehet tupakoivat koko väestöä yleisemmin.