Iltalehti: Osa kielteisen päätöksen saaneista turvapaikanhakijoista voi saada työluvan "jonon ohi" – hallitus selvittää lisää helpotuksia

Iltalehti: Osa kielteisen päätöksen saaneista turvapaikanhakijoista voi saada työluvan "jonon ohi" – hallitus selvittää lisää helpotuksia 17.2.2020

Poliittista päätöstä mahdollisista lain muutoksista ei ole saatu toistaiseksi tehtyä.

Hallitus linjasi hallitusohjelmassaan, että se ”kehittää lainsäädäntöä ja soveltamiskäytäntöä sen edistämiseksi, että työllistyneet kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneet voivat nykyistä joustavammin saada oleskeluluvan työn perusteella.”

Sisäministeri Maria Ohisalon (vihr) mukaan tarkempia keinoja selvitetään parhaillaan sisäministeriössä.

– Tämänhetkisessä käytännössä on edelleen ongelmia joissain tilanteissa ja näihin etsimme ratkaisuja. Tavoitteena on löytää yhteiskunnan ja yksilön kannalta järkeviä, osallisuutta ja työntekoa edistäviä ratkaisuja, Ohisalo kertoo sähköpostitse Iltalehdelle.

Maahanmuuttovirasto (Migri) on lisännyt jo aiemmin joustoa kielteisen päätöksen saaneiden turvapaikanhakijoiden työlupien saantiin. Joustavammat käytännöt ovat olleet Migrillä ja poliisilla käytössä ainakin vuodesta 2018 alkaen.

Migrillä on nyt käytäntö, jossa kielteisen päätöksen saaneelle turvapaikanhakijalle voidaan myöntää työntekijän oleskelulupa, mikäli hän on esittänyt Suomen viranomaisille aidon kansallisen passin ja hänellä on myönteinen TE-toimiston osapäätös.

Myönteinen osapäätös edellyttää muun muassa sitä, että työehdot ovat lainmukaiset ja saatavuusharkinta on tehty. Saatavuusharkinnassa arvioidaan, onko avoinna olevaan työpaikkaan kohtuullisessa ajassa saatavissa sopivaa työvoimaa EU- tai ETA-alueelta.

Jos passi on vanhentunut, eikä hakija ole voinut hankkia uutta kotimaan passia, Migri myöntää muukalaispassin rajoitetuksi ajaksi. Muukalaispassilla henkilö voi matkustaa lähimpään oman maan edustustoon hankkimaan uuden passin.

Henkilö ei ole saanut myöskään syyllistyä rikoksiin Suomessa eli oleskeluluvan yleisten edellytysten tulee täyttyä, kertoo tulosalueen johtaja Anna Hyppönen Migristä.

Jokaista tapausta ei ”jonon ohi”

Poliisi ja Migri tekevät yhteistyötä siinä, ettei työntekijän oleskelulupaa hakeneita, kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneita poistettaisi maasta ennen päätöksentekoa.

– Poliisi varmistaa ennen henkilön mahdollista maasta poistamista Migriltä, onko henkilöllä työperusteinen oleskelulupahakemus vireillä ja jos on, poliisi odottaa lopputulosta ennen maastapoistamista, kertoo sisäministeriön maahanmuutto-osaston ylijohtaja Jorma Vuorio.

Työperusteisissa oleskeluluvissa on nyt melko pitkät käsittelyajat. Työntekijän oleskeluluvan keskimääräinen kokonaiskäsittelyaika (edustusto, TE-toimisto ja Migri) on yli 6,5 kuukautta, josta Migrin osuus on reilut kolme kuukautta.

– Välttämättä ei pystytä aina jokaista tapausta kiirehtimään ja ottamaan niin sanotusti jonon ohi. Silloin käytännössä voi tapahtua, että työnteko pitää lopettaa ja sen saa aloittaa uudelleen, kun työntekijän oleskelulupa on myönnetty, Hyppönen kertoo.

– Kun poliisi ottaa yhteyttä ja lähtee valmistelemaan henkilön maastapoistamista, kyllä me pyrimme silloin tekemään päätöksen sillä tavalla, että asia olisi selvä siinä vaiheessa, Hyppönen jatkaa.

Ohisalo: Kytkeytyy syrjäytymisen ehkäisemiseen

Viime vuonna Migri myönsi kielteisen päätöksen saaneille turvapaikanhakijoille 237 työntekijän oleskelulupaa. Kielteisiä päätöksiä tehtiin 359, ja niissä kielteinen osapäätös oli syynä 260 tapauksessa.

Ministeri Ohisalon mukaan mahdolliset joustavoittamiskeinot ja lainsäädäntötarpeet selviävät sisäministeriössä käynnissä olevan selvityksen yhteydessä.

– Hallitusohjelmakirjauksen toteuttamisen edellyttämät toimet selvitetään mahdollisimman pian ja pannaan toimeen tämän hallituskauden aikana, Ohisalo sanoo.

Sisäministeri pitää ratkaisujen löytämistä tärkeänä.

– Kysymys kytkeytyy laajemmin syrjäytymisen ja varjoyhteiskunnan synnyn ehkäisemiseen.

Poliittista linjausta ei saatu

Turvapaikanhakijoilla on oikeus työskennellä Suomessa oleskelulupahakemuksensa käsittelyaikana.

Oikeus tehdä töitä Suomessa alkaa kolme kuukautta hakemuksen jättämisen jälkeen, jos hakijalla on tarvittavat asiakirjat kunnossa. Jos asiakirjoja ei ole, työt voi aloittaa kuuden kuukauden kuluttua hakemuksen jättämisestä.

Kesäkuussa 2019 astui voimaan lakimuutos, jonka myötä kielteisen päätöksen saaneen turvapaikanhakijan työnteko-oikeus lakkaa entistä aikaisemmin.

Nykyisin kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneen työnteko-oikeus päättyy päätöksen tultua täytäntöönpanokelpoiseksi eli kun turvapaikanhakija voidaan laillisesti poistaa maasta.

Ennen muutosta työnteko-oikeus päättyi vasta päätöksen tultua lainvoimaiseksi. Vuorion mukaan poliittista linjausta kyseisen lain mahdollisista muutoksista ei ole toistaiseksi saatu.

Sisäministeri Ohisalo muistuttaa, että lakimuutos on Juha Sipilän hallituksen (kesk) tekemä.

– Kysymys kesällä voimaantulleesta lakimuutoksesta käsitellään osana laajempaa kokonaisuutta, jossa selvitetään, miten kyseessä olevaa hallitusohjelmakirjausta parhaiten toteutettaisiin.

Oppositiopuolue perussuomalaiset on vastustanut kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden työperusteisten oleskelulupien saamisen helpottamista. Myös kokoomus on tuonut esille huolta siitä, että kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden joustavammat työluvat voisivat vaarantaa kielteisen turvapaikkapäätöksen merkityksen.

Ohisalo on aiemmin todennut, ettei nyt ole tarkoitus luoda mitään kiertoväylää järjestelmään.

– On kaikkien etu, että jos on kotiuduttu, tänne voidaan jäädä. Kun on kuullut esimerkiksi yrittäjiltä, miten heille on työllistynyt paljon ihmisiä, jotka ovat saaneet jossakin kohtaa kielteisen päätöksen, mutta ovat oppineet kieltä ja tulleet veronmaksajiksi ja luoneet ympärilleen sosiaalisia yhteisöjä, niin lienee tarkoituksenmukaista miettiä, voivatko nämä ihmiset saada oleskeluluvan tai työluvan työn perusteella, Ohisalo totesi syyskuussa IS:lle.