Yle: Suomi karkotti viime vuonna poikkeuksellisen paljon ulkomaalaisia – taustalla olemattoman neuvostoliittolaisen ammattikoulun tapaus

Yle: Suomi karkotti viime vuonna poikkeuksellisen paljon ulkomaalaisia – taustalla olemattoman neuvostoliittolaisen ammattikoulun tapaus 11.2.2020

Oleskelulupiin erikoistuneen asianajajan mielestä Suomi karkottaa ulkomaalaisia paljon herkemmin kuin ennen.

Suomesta karkotettavien ulkomaalaisten määrä kääntyi viime vuonna jyrkkään nousuun.

Maahanmuuttovirasto päätti karkottaa viime vuonna yhteensä 1 963 Suomessa oleskeluluvan turvin ollutta ulkomaalaista. Karkottamisten määrä on kasvanut vuosi vuodelta, kun maassa olevien ulkomaalaisten määrä on kasvanut. Viime vuonna nähty lähes 80 prosentin kasvu oli kuitenkin harvinaisen selvä.

Ilmiöön löytyy yksi, kenties yllättävä syy: Migri karkotti viime vuonna peräti 331 uzbekkia. Heistä suurin osa oli maassa väärennettyjen koulutustodistusten turvin olleita rakennustyöläisiä.

Yle toi uzbekkien tapauksen julkisuuteen heinäkuussa. Olemattoman neuvostoliittolaisen ammattikoulun myöntämät todistukset olivat menneet viranomaisten seulan läpi ja asia purkautui vasta, kun joku ilmiantoi huijauksen.

Koska uzbekeilla ei ollut laillista perustetta työluvalle, heidät karkotettiin luvattoman oleskelun vuoksi. Yli 300 uzbekin karkottaminen on poikkeuksellinen tapaus, kun ottaa huomioon, miten vähän heidän maanmiehiään on Suomessa.

Asianajaja: Suomen linja on koventunut selvästi
Kasvu selittyy myös sillä, että Migri on valvonut Suomessa oleskelevia ulkomaalaisia aiempaa tarkemmin, aivan kuten edellinen hallitus toivoi. Tätä kautta on paljastunut esimerkiksi avioliiton perusteella oleskelleita ulkomaalaisia, jotka ovat eronneet, muuttaneet maasta tai joiden on epäilty elävän lumeavioliitossa.

– Tarkistamme itse väestötiedoista, onko asiakas edelleen avioliitossa vai ei. Lumeavioliitoista meille tulee esimerkiksi naapureilta jonkin verran ilmiantoja, Maahanmuuttoviraston tulosalueen johtaja Olli Koskipirtti sanoo.

Avioliiton päättymisen lisäksi myös esimerkiksi työttömäksi joutuminen, opintojen keskeytyminen tai rikoksiin syyllistyminen voi aiheuttaa sen, että Migri ei myönnä uutta oleskelulupaa.

Ulkomaalaisasioihin erikoistuneen asianajajan Ville Punton mielestä Suomen linja oleskeluluvissa on tiukentunut selvästi sen jälkeen, kun jatkolupien käsittely siirtyi poliisilta Migrille vuonna 2017. Se näkyy esimerkiksi siinä, miten tarkasti maassa olevan tuloja katsotaan.

– Poliisille riitti, kunhan henkilö ei ollut ihan sosiaaliturvan varassa, Punto sanoo.

Nyt hänellä on asiakkaita, jotka ovat joutumassa karkotetuksi pelkän työttömyyspäivärahan nostamisen vuoksi, vaikka joku perheenjäsen olisi yrittäjänä tai muuten töissä. Tällaisia valituksia on Punton mukaan nytkin vireillä useissa hallinto-oikeuksissa.

– Siellä on lapsiperheitä, joilla on Suomessa syntyneitä tai peruskoulun Suomessa aloittaneita lapsia. He ovat täysin integroituneet ja puhuvat suomea, mutta tulojen perusteella katsotaan, että heidän on lähdettävä maasta.

Migrin mukaan jatkolupaharkintaan kuuluu toimeentulon selvittäminen. Jos perhe on suuri, yhden perheenjäsenen yritystoiminta ei välttämättä turvaa koko perheen toimeentuloa.

Poliisilla ja Migrillä eri linjat rikoksiin syyllistyneiden karkotuksista
Myös maahanmuuttajien rikosperusteiset karkottamiset lisääntyivät viime vuonna selvästi. Niitä tehtiin 234 kappaletta eli noin kolmannes enemmän kuin vuotta aiemmin.

Rikoksiin syyllistyneen ulkomaalaisen karkottamista esittää tavallisesti poliisi. Karkotuspäätöksen tekee Migri. Poliisi tekee karkotusesityksen puhtaasti rikosten pohjalta, mutta Migrissä selvitetään myös asiakkaan muu tilanne.

– Me harkitsemme myös asiakkaan maahan jäämistä puoltavia asioita, kuten kuinka pitkään hän on oleskellut täällä, onko hänellä perhesiteitä tänne, opiskeleeko hän, onko hän töissä, kuinka nuorena hän on tullut ja millainen tilanne on kotimaassa, tulosalueen johtaja Olli Koskipirtti luettelee.

Kahden viime vuoden aikana noin puolet puolet poliisin karkotusesityksistä on mennyt läpi Migrissä. Tiukka linja on tietoinen päätös, sanoo poliisitarkastaja Mia Poutanen Poliisihallituksesta.

– Olemme jo vuosia painottaneet, että poliisi tekee karkotusesityksiä matalalla kynnyksellä. Sillä tavalla pystymme ehkäisemään uusintarikollisuutta, hän sanoo.

Poliisi esittää oleskeluluvalla Suomessa olevan karkottamista lähes aina, kun tämä syyllistyy rikokseen, jonka enimmäisrangaistus on vuosi vankeutta tai enemmän. Sellaisia rikoksia ovat esimerkiksi varkaus, huumausainerikos ja seksuaalinen hyväksikäyttö. Henkilön ei tarvitse saada vuoden vankeusrangaistusta – riittää, että sellainen olisi lain mukaan mahdollinen.

Migrissä on kuitenkin katsottu, että karkottamiseen vaaditaan käytännössä rikoksen törkeä tekomuoto.

– Jos on ollut pitkään Suomessa ja syyllistynyt ainoastaan perusmuotoisiin rikoksiin, päädymme aika usein siihen, ettei häntä karkoteta, Koskipirtti sanoo.

Karkotettava ei häviä maasta saman tien
Kun ulkomaalainen karkotetaan, hän ei suinkaan poistu Suomesta saman tien. Hänellä on 30 päivää aikaa valittaa päätöksestä. Tämän jälkeen asia menee hallinto-oikeuteen, joka antaa ratkaisun yleensä noin vuoden kuluttua karkottamispäätöksestä.

Valitusaikana ehtii tapahtua paljon. Moni ulkomaalainen työllistyy uudelleen, menee naimisiin tai löytää jonkin muun uuden perusteen oleskeluluvalle. Migrin Koskipirtin arvion mukaan joitakin kymmeniä prosentteja karkotuspäätöksistä kumotaan, kun asiakkaan tilanne muuttuu valitusaikana.

Jos karkottaminen perustuu rikokseen, maasta poistaminen tapahtuu nopeammin. Poliisi saa poistaa rikokseen syyllistyneen ulkomaalaisen maasta kuukausi sen jälkeen kun karkottamispäätös on saatu tiedoksi, vaikka asiakas olisi valittanut.