HS: Hallitus vahvistaa: Suomi on päättänyt hakea 175 turvapaikanhakijaa Välimeren pakolaisleireiltä

Helsingin Sanomat: Hallitus vahvistaa: Suomi on päättänyt hakea 175 turvapaikanhakijaa Välimeren pakolaisleireiltä 22.2.2020
Yle: Sisäministeriö vahvistaa: Suomi voi ottaa 175 turvapaikanhakijaa Välimeren pakolaisleireiltä
Sisäministeriön tiedote: Sisäministeriö valmistelee alaikäisten ja muiden haavoittuvassa asemassa olevien turvapaikanhakijoiden siirtoja Välimeren alueelta

SISÄMINISTERIÖ vahvistaa hallituksen sopineen enintään 175 turvapaikanhakijan vastaanottamisesta Välimeren alueelta. Päätös koskee ensisijaisesti lapsia sekä yksinhuoltajaperheitä, jotka tulevat erityisen heikon turvallisuustilanteen maista, kuten Syyriasta ja Afganistanista.

Hallitus on sopinut, että Kreikassa, Kyproksella, Maltalla ja Italiassa sijaitsevilta leireiltä voidaan hakea Suomeen 175 ihmistä.

”Olen iloinen siitä, että hallitusryhmillä on yhteisymmärrys asian ratkaisemisessa. Tällä tavalla voimme auttaa hädänalaisia lapsia, jotka ovat erittäin vaikeassa tilanteessa. On tärkeää, että Suomi EU:n ulkorajavaltiona on mukana etsimässä ratkaisuja sekä akuuttiin tilanteeseen että kestävää ratkaisua eurooppalaiseen turvapaikkajärjestelmään”, sisäministeri Maria Ohisalo (vihr) sanoo ministeriön tiedotteessa.

Hallituksen päätöksestä kertoi aiemmin Iltalehti.

PÄÄTÖS liittyy Ohisalon viimeviikkoisen ulostuloon, jonka mukaan Suomen tulisi tuoda alaikäisiä turvapaikanhakijoita Kreikan pakolaisleireiltä.

”Siellä on lapsia erittäin vaikeassa asemassa. Heiltä puuttuu terveydenhuolto ja hygienia. Olen kuullut, että leireillä joudutaan tilan puutteen vuoksi jopa nukkumaan vuoroissa”, Ohisalo sanoi HS:lle viime viikon tiistaina.

Ohisalon mukaan sisäministeriön virkamiehet ovat selvittäneet asiaa. Vielä viime viikolla Ohisalo ei kuitenkaan halunnut arvioida, kuinka monta lasta Suomeen voisi tulla.

Puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk) kommentoi viime viikolla, että Ohisalon ehdotus turvapaikanhakijoiden tuomisesta Suomeen tuli hallituskumppani keskustalle yllätyksenä ja että puolue tarvitsee ennen kantansa muodostamista lisätietoja Suomeen mahdollisesti tuotavista lapsista.

Pääministeri Sanna Marin (sd) puolestaan sanoi viime torstaina eduskunnassa, että hänellä ei ole vielä omaa kantaa aiheeseen ja että hallituksen tulee keskustella asiasta. Marin sanoi tuolloin, ettei keskustelun ajankohdasta ole vielä tietoa.

KREIKAN, kuten monien muidenkin Euroopan etulinjan maiden, pakolaisleirien tilanne on ollut jo pitkään esillä EU:n sisäministereiden kokouksissa.

Kreikkaan Turkin kautta saapuneiden siirtolaisten määrä kasvoi viime vuoden loppupuolella selvästi. Kreikkaan tulijoista suuri osa on saapunut Turkin liepeillä sijaitsevalle Lesboksen saarelle, jossa siirtolaisten elinolosuhteet ovat erittäin vaikeat. Saarella sijaitsevalle Moria-leirille on ahdettu moninkertainen määrä ihmisiä suhteessa leirin kantokykyyn.

Kreikka lähetti Suomelle syksyllä pyynnön ottaa täyteen ahdetuilta kreikkalaissaarilta alaikäisiä turvapaikanhakijoita. Vielä silloin Suomi ei lupautunut ottamaan lapsia vastaan.

Tilastotietojen mukaan Kreikassa oli viime vuoden lopussa noin 5 300 yksin matkustavaa alaikäistä turvapaikanhakijaa.

Heistä 8,7 prosenttia on alle 14-vuotiaita ja 91,3 prosenttia 14–17-vuotiaita.

Yleisin lähtömaa on Afganistan, josta on kotoisin 42 prosenttia. Pakistanilaisia on 22 prosenttia ja syyrialaisia 12 prosenttia. Tilastoista ei käy ilmi, kuinka suuri osa lapsista on orpoja ja kuinka suurella osalla on vanhemmat lähtömaassa.

Tilastotietoja on koostanut on koostanut National Center for Social Solidarity.

Sisäministeriön kansainvälisten asioiden ylijohtajan Laura Yli-Vakkuri kommentoi viime viikolla HS:lle, että National Center for Social Solidarityn lukuja voi pitää suhteellisen luotettavina. Järjestö tekee yhteistyötä muun muassa YK:n pakolaisjärjestön kanssa.

____________________________________

Yle: Sisäministeriö vahvistaa: Suomi voi ottaa 175 turvapaikanhakijaa Välimeren pakolaisleireiltä

Sisäministeriö kertoo, että hallitus on sopinut haavoittuvassa asemassa olevien turvapaikanhakijoiden auttamisesta Välimeren alueelta.

Käytännössä tämä tarkoittaa ensisijaisesti lapsia ja yksinhuoltajaperheitä, joilla on todennäköisesti perusteet saada kansainvälistä suojelua ja jotka tulevat erityisen heikon turvallisuustilanteen maista, kuten Syyriasta ja Afganistanista.

Ministeriön mukaan Suomi voi vastaanottaa enintään 175 turvapaikanhakijaa Kreikasta, Kyprokselta, Maltalta ja Italiasta.

Ministeriön mukaan kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevien hakijoiden vastaanotosta aiheutuvat kustannukset voidaan kattaa EU:n maahanmuuttorahaston (AMIF) kautta.

Sisäministeri Maria Ohisalo (vihr.) kommentoi hallituksen päätöstä vihreiden puoluevaltuuskunnan kokouksen aluksi Helsingissä.

– Meidän pitää auttaa näitä ihmisiä ja ennen kaikkea lapsia. Tämä on inhimillinen päätös ja osoittaa, että Suomi kunnioittaa ihmisoikeuksia, Ohisalo sanoo.

Iltalehti kertoi perjantaina, että hallituspuolueet pääsivät sopuun siitä, miten Suomi toimii Välimeren alueella pakolaisleireillä haavoittuvassa asemassa olevien turvapaikanhakijoiden suhteen.

"Leireillä kaoottinen tilanne"
Kreikka on aiemmin pyytänyt muita EU-maita ottamaan vastaan pakolaisleireillä olevia lapsia ja nuoria.

Pelastakaa Lapset ry:n vaikuttamistyön asiantuntijan Tapio Laakson mukaan tilanne Kreikan saarten pakolaisleireillä on erittäin huono.

– Siellä on kaoottinen tilanne ja lapset ovat hyvin turvattomissa oloissa. On hyvä, että Suomi osallistuu tilanteen hoitamiseen, Laakso sanoo.

Laakso sanoo, että suurimman vastuun maailman pakolaisista kantavat Suomea köyhemmät. Esimerkiksi Libanonissa on noin miljoona pakolaista Syyriasta ja muista alueen valtioista.

Myös Lapsiasiainvaltuutetun toimiston ylitarkastaja Sanna Koulu pitää hallituksen päätöstä oikean suuntaisena ratkaisuna. Koulun mukaan Suomi olisi tosin voinut ottaa vastaan enemmänkin turvapaikanhakijoita.

– Määrä ei ole erityisen korkea ottaen huomioon, että Migrin tietojen mukaan vuosina 2015–2016 Suomi oli sitoutunut ottamaan käsittääkseni 2 000 henkilöä suorilla siirroilla, Koulu sanoo.

_________________________

Sisäministeriön tiedote: Sisäministeriö valmistelee alaikäisten ja muiden haavoittuvassa asemassa olevien turvapaikanhakijoiden siirtoja Välimeren alueelta

Helpottaakseen Välimeren alueen EU-jäsenmaissa olevien turvapaikanhakijoiden humanitaarista tilannetta, hallitusryhmät ovat sopineet haavoittuvassa asemassa olevien turvapaikanhakijoiden auttamisesta.

Käytännössä tämä tarkoittaa ensisijaisesti lapsia sekä yksinhuoltajaperheitä, joilla on todennäköisesti perusteet saada kansainvälistä suojelua ja jotka tulevat erityisen heikon turvallisuustilanteen maista, kuten Syyriasta ja Afganistanista. Turvapaikanhakijoita voidaan vastaanottaa enintään 175 henkilöä Kreikasta, Kyprokselta, Maltalta ja Italiasta sen mukaan, missä ihmisten tilanne on vakavin.

– Olen iloinen siitä, että hallitusryhmillä on yhteisymmärrys asian ratkaisemisessa. Tällä tavalla voimme auttaa hädänalaisia lapsia, jotka ovat erittäin vaikeassa tilanteessa. On tärkeää, että Suomi EU:n ulkorajavaltiona on mukana etsimässä ratkaisuja sekä akuuttiin tilanteeseen että kestävää ratkaisua eurooppalaiseen turvapaikkajärjestelmään, sisäministeri Maria Ohisalo sanoo.

Muuttoliikepaineen kasvaessa Välimeren ulkorajavaltioiden vastaanottokapasiteetti voi ylittyä, kuten nyt on tapahtunut erityisesti Kreikassa. Tämän seurauksena turvapaikanhakijoille, ennen kaikkea lapsille, aiheutuu ylimääräistä inhimillistä hätää ja kärsimystä. Näitä ihmisiä vastaanottamalla Suomelle tarjoutuu konkreettinen mahdollisuus auttaa hädänalaisia ja samalla vastata YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n vetoomuksiin. Lisäksi Välimeren alueen EU-valtioilla on keskeinen rooli Eurooppaan kohdistuvan muuttoliikkeen hallinnassa.

Kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevien hakijoiden vastaanotosta aiheutuvat kustannukset voidaan kattaa EU:n maahanmuuttorahaston (AMIF) kautta.

Nyt sovituilla toimilla vastataan akuuttiin tilanteeseen Välimeren alueella. Suomi haluaa edelleen osana EU:ta edistää ensisijaisesti kestävää ratkaisua, jolla uudistetaan yhteinen eurooppalainen turvapaikkajärjestelmä ja tehdään siitä toimiva myös kriisitilanteissa. Euroopan komissiolta odotetaan kevään aikana uutta ehdotusta turvapaikkapolitiikan uudistamisesta.

Suomeen saapuvien turvapaikanhakijoiden määrät laskussa
Suomeen tuli vuonna 2019 noin 2500 turvapaikanhakijaa. Luku on alhaisempi kuin turvapaikanhakijakriisiä edeltäneinä vuosina.

Siirrot vahvistetaan valtioneuvoston päätöksellä ulkomaalaislain edellyttämällä tavalla.