Yle: Maahanmuuttokeskustelussa ulkomaalaiset pysyvät muukalaisina 6.4.2015
Media kysyy maahanmuuttajien mielipiteitä Suomen politiikasta vain vaalien alla. Ylen tavoittamat maahanmuuttajat haluaisivat vaikuttaa kuitenkin yhteiskuntaan siinä missä kantasuomalaisetkin. Ulkopuolisuuden tunne on heille tuttu. Silti vaalit kiinnostavat. Haastattelimme sähköpostitse venäjänkielisen Spektr-lehden päätoimittajaa Eilina Gusatinskya, Suomi-Somalia-seuran varapuheenjohtajaa Yusuf M. Mubarakia ja kanadalaista kirjaiijaa ja juristia André Noël Chakeria.
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Eilina Gusatinsky. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Eilina Gusatinsky. Näytä kaikki tekstit
maanantai 6. huhtikuuta 2015
sunnuntai 21. syyskuuta 2014
Kansan Uutiset: Miten pääsee suomalaiseksi?
Kansan Uutiset, kilumni: Eilina Gusatinsky: Miten pääsee suomalaiseksi? 21.9.2014
Askel eteenpäin – sitten perutetaan pari askelta taakse. Tällä tavalla ei kovin pitkälle päästä, eihän?
Mutta näin se menee.
Muistan hyvin ajan, jolloin muutin Suomeen pysyvästi. Se oli ennen 1990-luvun lamaa, tähänastisten elinvuosieni puolivälissä. Ennen sitä vietin kesälomat suomalaisten sukulaisten luona, joten sopeutuminen täällä ei ollut yhtä vaikeaa kuin monilla maahanmuuttajilla. Sillä erolla, että siirtolaiset tietävät hyvin kuinka muukalaiset otetaan vastaan missä tahansa maailmalla ja miten he osaavat varautua siihen. Minä taas oletin, että tavallaan olen osa suomalaista yhteiskuntaa – äitini ja juurieni kautta.
Askel eteenpäin – sitten perutetaan pari askelta taakse. Tällä tavalla ei kovin pitkälle päästä, eihän?
Mutta näin se menee.
Muistan hyvin ajan, jolloin muutin Suomeen pysyvästi. Se oli ennen 1990-luvun lamaa, tähänastisten elinvuosieni puolivälissä. Ennen sitä vietin kesälomat suomalaisten sukulaisten luona, joten sopeutuminen täällä ei ollut yhtä vaikeaa kuin monilla maahanmuuttajilla. Sillä erolla, että siirtolaiset tietävät hyvin kuinka muukalaiset otetaan vastaan missä tahansa maailmalla ja miten he osaavat varautua siihen. Minä taas oletin, että tavallaan olen osa suomalaista yhteiskuntaa – äitini ja juurieni kautta.
tiistai 4. maaliskuuta 2014
Vantaan Sanomat: Näin venäläisiä uhkaillaan Suomessa – "Laki ei suojaa kaikkia"
Vantaan Sanomat: Näin venäläisiä uhkaillaan Suomessa – "Laki ei suojaa kaikkia" 4.3.2014
Venäjän- ja vironkieliset työntekijät ovat huolissaan Suomessa kohtaamistaan laittomuuksista Suomen työmarkkinoilla. Ulkomaalaiset työntekijät kohtaavat laittomuuksia, joita he eivät toivoisi enää tapahtuvan sivistyneissä maissa.
Venäjän- ja vironkieliset työntekijät ovat huolissaan Suomessa kohtaamistaan laittomuuksista Suomen työmarkkinoilla. Ulkomaalaiset työntekijät kohtaavat laittomuuksia, joita he eivät toivoisi enää tapahtuvan sivistyneissä maissa.
sunnuntai 23. helmikuuta 2014
Kansan Uutiset: Vihollisia etsimässä
Kansan Uutiset: Eilina Gusatinsky: Vihollisia etsimässä 23.2.2014
Jotenkin on turvaton olo. Outoa, koska henkilökohtaisesti mikään ei ole muuttunut. Kukaan ei uhkaile minua tai perhettäni, kaikki on suhteellisesti hyvin. Mutta silti.
Mediassa kerrottiin yleisötilaisuudesta Lieksassa, jonka järjestäjänä olivat perussuomalaiset. Tarkoituksena oli kai selvittää, kuinka paljon maahanmuutto maksaa kunnalle, jossa 3,25 prosenttia on ulkomailla syntyneitä.
Jotenkin on turvaton olo. Outoa, koska henkilökohtaisesti mikään ei ole muuttunut. Kukaan ei uhkaile minua tai perhettäni, kaikki on suhteellisesti hyvin. Mutta silti.
Mediassa kerrottiin yleisötilaisuudesta Lieksassa, jonka järjestäjänä olivat perussuomalaiset. Tarkoituksena oli kai selvittää, kuinka paljon maahanmuutto maksaa kunnalle, jossa 3,25 prosenttia on ulkomailla syntyneitä.
sunnuntai 21. huhtikuuta 2013
Kansan Uutiset: Konsulttien näkemys maahanmuutosta
Kansan Uutiset, kolumni: Eilina Gusatinsky: Konsulttien näkemys maahanmuutosta 20.4.2013
Vappuun on vielä aikaa, mutta sosiaalisessa mediassa tulee jo kutsuja eri juhlatilaisuuksiin. Toisaalta usein tekee pahaa, kun jotkut ivallisesti puhuvat solidaarisuudesta, sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta, yhteiskunnallisesta vastuusta ihan kuin käsitteissä olisi jotain noloa tai häpeällistä nykymaailmassa. Ehkä onkin, jos otetaan huomioon, että puolet pankkivaroista piilotetaan veroparatiiseihin ja että valtiot ulkoistavat perustuslain takaamat palvelut, niin että ne kovaan hintaan ostetaan kansainvälisiltä suuryrityksiltä.
Vappuun on vielä aikaa, mutta sosiaalisessa mediassa tulee jo kutsuja eri juhlatilaisuuksiin. Toisaalta usein tekee pahaa, kun jotkut ivallisesti puhuvat solidaarisuudesta, sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta, yhteiskunnallisesta vastuusta ihan kuin käsitteissä olisi jotain noloa tai häpeällistä nykymaailmassa. Ehkä onkin, jos otetaan huomioon, että puolet pankkivaroista piilotetaan veroparatiiseihin ja että valtiot ulkoistavat perustuslain takaamat palvelut, niin että ne kovaan hintaan ostetaan kansainvälisiltä suuryrityksiltä.
perjantai 16. marraskuuta 2012
Kansan Uutiset: Venäjänkielisten tulevaisuus Suomessa
Kansan Uutiset: Eilina Gusatinsky: Venäjänkielisten tulevaisuus Suomessa 16.11.2012
Kunnallisvaalit olivat ja menivät. Kolme venäjänkielistä on seuraavat neljä vuotta päättämässä muiden kanssa Tohmajärven, Heinolan ja Tuusulan valtuustoissa kuntalaisten asioista – demareiden, kokoomuslaisten ja perussuomalaisten riveissä. En tunne heitä henkilökohtaisesti enkä osaa sanoa, pitävätkö he venäjänkielisten asioita agendallaan.
Kunnallisvaalit olivat ja menivät. Kolme venäjänkielistä on seuraavat neljä vuotta päättämässä muiden kanssa Tohmajärven, Heinolan ja Tuusulan valtuustoissa kuntalaisten asioista – demareiden, kokoomuslaisten ja perussuomalaisten riveissä. En tunne heitä henkilökohtaisesti enkä osaa sanoa, pitävätkö he venäjänkielisten asioita agendallaan.
keskiviikko 13. lokakuuta 2010
Eilina Gusatinsky: Yhteistä tavoitetta etsimässä
Kansan Uutiset, kolumni: Eilina Gusatinsky: Yhteistä tavoitetta etsimässä 13.10.2010
Millainen olisi rakentavan keskustelun oppitunti? Ja onko sellaista? Tarvitaanko vuoropuhelua sopivien (mieluimmin oikeiden) ratkaisujen löytämiseksi?
Varmasti moni meistä on pohtinut näitä kysymyksiä. Todennäköisesti jokaisella on omat lähtökohtansa ja asiansa, joihin kukin meistä kaipaa toimivaa dialogia. Ongelmia on monenlaisia, samoin epäkohtia, joten vastaavasti tarvitaan kantavia ratkaisuja – eri tilanteissa omia. Mutta yksi yhdistävä tekijä löytyy kuitenkin. Ennen kuin lähdetään etsimään vastauksia kysymyksiin, pitäisi määritellä päämäärä – miksi etsimme ratkaisua ja mitä sitten tapahtuu, kun vastaus on löydetty.
Millainen olisi rakentavan keskustelun oppitunti? Ja onko sellaista? Tarvitaanko vuoropuhelua sopivien (mieluimmin oikeiden) ratkaisujen löytämiseksi?
Varmasti moni meistä on pohtinut näitä kysymyksiä. Todennäköisesti jokaisella on omat lähtökohtansa ja asiansa, joihin kukin meistä kaipaa toimivaa dialogia. Ongelmia on monenlaisia, samoin epäkohtia, joten vastaavasti tarvitaan kantavia ratkaisuja – eri tilanteissa omia. Mutta yksi yhdistävä tekijä löytyy kuitenkin. Ennen kuin lähdetään etsimään vastauksia kysymyksiin, pitäisi määritellä päämäärä – miksi etsimme ratkaisua ja mitä sitten tapahtuu, kun vastaus on löydetty.
keskiviikko 15. syyskuuta 2010
Uusi Suomi: Onko tämä Suomen maahanmuuttajien isoin ongelma?
Uusi Suomi: Onko tämä Suomen maahanmuuttajien isoin ongelma? 15.9.2010
Venäjänkieliset asiakkaat ovat helsinkiläisen tavaratalon vilinässä tuttuja, myös muualla kuin muotia myyvissä kerroksissa.
- Höpö, höpö, vastaa myyjä kun tiedustelen häneltä, ovatko Suomessa asuvat venäjää puhuvat turvallisuusriski.
Niin kaukana kuin kysymys arjesta onkin, aihe kiinnosti Helsingissä järjestetyssä keskustelutilaisuudessa keskiviikkona. Keitä ovat Suomessa asuvat venäjänkieliset? Tilastojen mukaan heitä on noin 50 000. Tarkkaa arviota heidän määrästään ei ole, kuten ei siitäkään, millaiseksi heidän osuutensa suomalaisessa yhteiskunnassa kasvaa lähivuosina.
Venäjänkieliset asiakkaat ovat helsinkiläisen tavaratalon vilinässä tuttuja, myös muualla kuin muotia myyvissä kerroksissa.
- Höpö, höpö, vastaa myyjä kun tiedustelen häneltä, ovatko Suomessa asuvat venäjää puhuvat turvallisuusriski.
Niin kaukana kuin kysymys arjesta onkin, aihe kiinnosti Helsingissä järjestetyssä keskustelutilaisuudessa keskiviikkona. Keitä ovat Suomessa asuvat venäjänkieliset? Tilastojen mukaan heitä on noin 50 000. Tarkkaa arviota heidän määrästään ei ole, kuten ei siitäkään, millaiseksi heidän osuutensa suomalaisessa yhteiskunnassa kasvaa lähivuosina.
YLE: "Venäjän kielelle vähemmistökielen asema"
YLE Helsinki: "Venäjän kielelle vähemmistökielen asema" 15.9.2010
Venäjänkielisen, Suomessa ilmestyvän Spektr-lehden päätoimittaja Eilina Gusatinskaja toivoisi venäjälle virallista vähemmistökieliasemaa. Se vahvistaisi hänen mukaansa kielen ylläpitämistä ja ehkäisisi ennakkoluuloja, joita venäjänkieliset edelleen kohtaavat.
Venäjänkieliset ovat edelleen Helsingin nopeimmin kasvava maahanmuuttajavähemmistö. Helsingissä asui viime vuoden lopussa runsaat 13 000 venäjänkielistä.
Venäjänkielisen, Suomessa ilmestyvän Spektr-lehden päätoimittaja Eilina Gusatinskaja toivoisi venäjälle virallista vähemmistökieliasemaa. Se vahvistaisi hänen mukaansa kielen ylläpitämistä ja ehkäisisi ennakkoluuloja, joita venäjänkieliset edelleen kohtaavat.
Venäjänkieliset ovat edelleen Helsingin nopeimmin kasvava maahanmuuttajavähemmistö. Helsingissä asui viime vuoden lopussa runsaat 13 000 venäjänkielistä.
tiistai 6. heinäkuuta 2010
Kansan Uutiset: Mikä ihmeen parlamentti?
Kansan Uutiset: Eilina Gusatinsky: Mikä ihmeen parlamentti? 6.7.2010
Pari viikkoa sitten olin mukana lehdistötilaisuudessa, missä esiteltiin Siirtolaisparlamentti–ideaa. Sen takana on pienimuotoinen tukiyhdistys, jonka jäseniksi päätin liittyä hiljattain.
Näen hyvin tärkeänä, että siirtolaisten ääni saadaan valtaväestön ja vallanpitäjien kuuluviin. Vaikka viime vuosina on tullut eritaustaisia ihmisiä enemmän mukaan yhteiskunnallisiin keskusteluihin, kukaan heistä ei voi sanoa, että heidät on valtuutettu puhumaan kaikkien siirtolaisten puolesta. Itsekin yritän korostaa, että esittäessäni omia mielipiteitäni tiedostan, miten eri tavalla monet venäjänkieliset voivat ajatella asioista.
Pari viikkoa sitten olin mukana lehdistötilaisuudessa, missä esiteltiin Siirtolaisparlamentti–ideaa. Sen takana on pienimuotoinen tukiyhdistys, jonka jäseniksi päätin liittyä hiljattain.
Näen hyvin tärkeänä, että siirtolaisten ääni saadaan valtaväestön ja vallanpitäjien kuuluviin. Vaikka viime vuosina on tullut eritaustaisia ihmisiä enemmän mukaan yhteiskunnallisiin keskusteluihin, kukaan heistä ei voi sanoa, että heidät on valtuutettu puhumaan kaikkien siirtolaisten puolesta. Itsekin yritän korostaa, että esittäessäni omia mielipiteitäni tiedostan, miten eri tavalla monet venäjänkieliset voivat ajatella asioista.
lauantai 19. kesäkuuta 2010
HS: Suomen siirtolaiset saavat oman parlamentin keväällä
Helsingin Sanomat: Suomen siirtolaiset saavat oman parlamentin keväällä 18.6.2010
Suomen Kuvalehti: Suomen siirtolaisparlamentti: ”Maahanmuuttajien asioista puhutaan kuin emme itse olisi läsnä” 19.6.2010
Nelonen: Siirtolaisten mielipiteet esiin (video)
YLE Uutiset: Suomessa maailman ensimmäinen siirtolaisparlamentti (video)
Kotisivu: Immigration Parlament of Finland
Questions and Answers: Helsinki Times: Immigration Parlament of Finland 17.6.2010
Eilina Gusatinsky, Umaya Abu-Hanna ja Mustafa Gurler kertoivat siirtolaisparlamentin perustamisesta Helsingissä torstaina.
Suomen siirtolaiset saavat äänestää ensi keväänä omaan parlamenttiin 50 edustajaa. Ensimmäiset siirtolaisparlamentin vaalit järjestään eduskuntavaalien aikaan.
Siirtolaisparlamentti on perustajiensa mukaan maailman ensimmäinen. Sillä ei ole virallista asemaa, mutta siitä halutaan mielipidevaikuttaja. Parlamentti ottaa kantaa ja tuo siirtolaisten äänen maahanmuuttokeskusteluun.
HS Grafiikka: 50 siirtolaisparlamentin jäsentä
Aamulehti: Siirtolaiset saavat oman äänen, oman parlamentin
Aamulehti: Siirtolaiset saavat oman äänen, oman parlamentin
Suomen Kuvalehti: Suomen siirtolaisparlamentti: ”Maahanmuuttajien asioista puhutaan kuin emme itse olisi läsnä” 19.6.2010
Nelonen: Siirtolaisten mielipiteet esiin (video)
YLE Uutiset: Suomessa maailman ensimmäinen siirtolaisparlamentti (video)
Kotisivu: Immigration Parlament of Finland
Questions and Answers: Helsinki Times: Immigration Parlament of Finland 17.6.2010
Eilina Gusatinsky, Umaya Abu-Hanna ja Mustafa Gurler kertoivat siirtolaisparlamentin perustamisesta Helsingissä torstaina.
Suomen siirtolaiset saavat äänestää ensi keväänä omaan parlamenttiin 50 edustajaa. Ensimmäiset siirtolaisparlamentin vaalit järjestään eduskuntavaalien aikaan.
Siirtolaisparlamentti on perustajiensa mukaan maailman ensimmäinen. Sillä ei ole virallista asemaa, mutta siitä halutaan mielipidevaikuttaja. Parlamentti ottaa kantaa ja tuo siirtolaisten äänen maahanmuuttokeskusteluun.
maanantai 5. lokakuuta 2009
Eilina Gusatinsky: Kenen vastuulla?
Kansan Uutiset: Eilina Gusatinsky: Kenen vastuulla? 5.10.2009
Maahanmuuttovirasto tuo esiin faktoja 11.10.2009
Jotenkin käy aina niin, että kirjoitan maahanmuuttajista, vaikka joka kertaa minulla on mielessäni muita aiheita ja teemoja. Mutta mitä sille voi, jos itse kuulun siihen ryhmään ja tavallaan velvollisuuteni on saada uussuomalaisten ääni esiin.
Viime viikolla olin Journalistiliiton järjestämässä seminaarissa Maahanmuuttajat ja media. Itse asiassa aloite ja idea tuli työryhmästä, joka melkein kaksi vuotta yritti keksiä, miten voi auttaa ulkomaalaisia toimittajia, kuvaajia, ohjaajia ja muita media-alan ammattilaisia mukaan suomalaiseen journalistiikkaan.
Maahanmuuttovirasto tuo esiin faktoja 11.10.2009
Jotenkin käy aina niin, että kirjoitan maahanmuuttajista, vaikka joka kertaa minulla on mielessäni muita aiheita ja teemoja. Mutta mitä sille voi, jos itse kuulun siihen ryhmään ja tavallaan velvollisuuteni on saada uussuomalaisten ääni esiin.
Viime viikolla olin Journalistiliiton järjestämässä seminaarissa Maahanmuuttajat ja media. Itse asiassa aloite ja idea tuli työryhmästä, joka melkein kaksi vuotta yritti keksiä, miten voi auttaa ulkomaalaisia toimittajia, kuvaajia, ohjaajia ja muita media-alan ammattilaisia mukaan suomalaiseen journalistiikkaan.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
Tekstit
