keskiviikko 15. syyskuuta 2010

Uusi Suomi: Onko tämä Suomen maahanmuuttajien isoin ongelma?

Uusi Suomi: Onko tämä Suomen maahanmuuttajien isoin ongelma? 15.9.2010

Venäjänkieliset asiakkaat ovat helsinkiläisen tavaratalon vilinässä tuttuja, myös muualla kuin muotia myyvissä kerroksissa.

- Höpö, höpö, vastaa myyjä kun tiedustelen häneltä, ovatko Suomessa asuvat venäjää puhuvat turvallisuusriski.

Niin kaukana kuin kysymys arjesta onkin, aihe kiinnosti Helsingissä järjestetyssä keskustelutilaisuudessa keskiviikkona. Keitä ovat Suomessa asuvat venäjänkieliset? Tilastojen mukaan heitä on noin 50 000. Tarkkaa arviota heidän määrästään ei ole, kuten ei siitäkään, millaiseksi heidän osuutensa suomalaisessa yhteiskunnassa kasvaa lähivuosina.

-Todennäköisesti heitä on jo nyt enemmän, noin prosentti väestöstä, sanoo Suomen
 venäjänkielisten yhdistysten liiton toiminnanjohtaja Pjotr Potshintshikov, jonka mielestä viranomaisvetoista maahanmuuttopolitiikkaa pitäisi vahvistaa vähemmistöjen järjestöjen tiedoilla.

Venäjää kommunikointiin käyttävät muodostavat suuren tunnistamattoman vähemmistön. Monet heidän ongelmistaan johtuvat suomalaisen maahanmuuttopolitiikan keskeisestä kysymyksestä, jossa puhutaan kotouttamisesta. Tämä sana jää kuitenkin sisällöttömäksi helinäksi.

-Suomessa ei ole maahanmuuttoasioissa minkäänlaista päämäärää, kiteytti Spektr-lehden päätoimittaja Eilina Gusatinsky, jonka omat venäläiset juuret löytyvät Suomesta.

Moskovasta Suomeen 1990-luvun alussa muuttaneen Gusatinskyn suomalaisten sukulaisten juuret palautuvat Venäjälle. Gusatinskyn isä on ukrainalainen ja äiti suomalainen.

-Mummoni suku tuli 1700-luvulla Suomeen Venäjältä, Gusatinsky kertoo.

Pelko pois puhumalla

Venäläiset ovat jääneet tavallaan panttivangeiksi vanhojen ennakkoluulojen ja pelkojen Suomessa.

Myös venäjää puhuvien identiteetti on epäyhtenäinen. Kieli on yhdistävä tekijä, mutta on vaikea kuvitella, että Virosta Suomeen muuttanut inkeriläinen ajattelisi samoin kuin syvemmältä Venäjältä Suomeen tullut.

Paluumuuttajien identiteettihuolet korostuivat Pietari-seuran järjestämässä tilaisuudessa, jossa oli määrä puhua laveasti venäjänkielisten tulevaisuudesta.

Käytännön ehdotuksista selkeimmät liittyivät tiedottamiseen ja median rooliin. Median negatiivisia asioita korostava lähestymistapa on omiaan ruokkimaan ennakkoluuloja. Paneelin yleisökin innostui nyökkäillen hymisemään, kun esille otettiin tutkimus suomalaisten Venäjää koskevista peloista. Tuoreen tutkimuksen mukaan suomalaisista kolme neljäsosaa ei pelkää Venäjää.

Kaupunginvaltuutettu Jussi Halla-ahon (ps/sit) mielestä eliitti pelkää Suomessa puhua Venäjästä. Hänen mukaansa on vaara, että heistä tulee turvallisuuspoliittinen uhka haluavat he sitä itse tai eivät.

-Eliitin on vaikea puhua Venäjästä, Halla-aho tiivisti.

Venäjänkielisille lisää tietoa

Ulkomaalaiset joutuvat Suomessa mediakuplaan, jossa omalla kielellä saatavat uutiset korvautuvat venäjänkielisten tv-kanavien katselemisella.

Käytännön toimena panelistit ehdottivat, että muun muassa, että Ylen pitäisi satsata venäjäkielisiin aineistoihin.

Kansanedustaja Ville Niinistön (vihr.) mielestä kyse on ennen muuta käytettävissä olevien varojen kohdentamisesta.

-Sama koskee myös päivähoitoa, ja yleensä olemassa olevia yhteiskunnan palveluja, Niinistö vastasi kun häneltä kysyttiin rahoituksesta.

Gusatinsky muistutti, että aiemmin venäjänkieliset uutislähetykset on tyrmätty toteamalla, etteivät suomalaiset halua kuulla venäjää.

Kielitaito on kaupassa valttia

Myyjän mukaan monet asiakkaat aloittavat englanniksi, mutta vaihtavat venäjään, kun heille vaihtoehdosta sanotaan.

-Kaikki eivät aina huomaa tätä pientä lippua rinnassa, myyjä naurahtaa.

Kansanedustaja Kimmo Sasi (kok.) arvioi kollegansa Kimmo Kiljusen (sd.) kanssa samansuuntaisesti, ettei ongelmia ratkaista ainakaan sillä, että tohtorit tekevät työtä siivoojina.

Sasi kotouttaisi ja ottaisi vastaan maahanmuuttajia mieluimmin Itämeren alueen piiristä.

-Todennäköisesti Venäjä on osa lännen talousaluetta 10 vuoden kuluttua, Kiljunen ynnäsi.