Keskisuomalainen: Suuntana monikulttuurinen ja aktiivinen maakunta

Keskisuomalainen: Suuntana monikulttuurinen ja aktiivinen maakunta 18.4.2010

Keski-Suomea on luonnehdittu alueeksi, jossa maakunnallisuus on vahva kehitystä eteenpäin työntävä voima. Syynä on ehkä Keski-Suomen maakunnan nuoruus. Historiallisten maakuntien takamaat yhdistivät voimansa omaksi maakunnaksi. Se ei olisi ollut mahdollista, ellei Keski-Suomea olisi jo aiemmin yhdistänyt oma alueidentiteetti, josta on kehittynyt 1800-luvulta lähtien maakunnan tärkeä voimavara. Sen tiedostaminen näkyy muun muassa siinä, että tänään vietetään monin muodoin Keski-Suomen päivää.

Maakunnallisuus ja erityispiirteiden sisältö on vuosikymmenien saatossa luonnollisesti muuttunut, mutta merkitys ei ole vähentynyt. Suomi rakentuu maakunnista, joiden tulevaisuuteen vaikuttavat suuresti valtiollisen politiikan suuret linjat. Mitään syytä ei ole kuitenkaan vähätellä alueiden aktiivisuutta tulevaisuuden rakentamisessa.

Maakunta tarvitsee vahvan keskuksen ja tässä suhteessa Jyväskylän merkitystä koko maakunnalle ei voi liioitella. Se merkitsee myös Jyväskylän suurta vastuuta koko Keski-Suomesta. Jyväskylän panos on tärkeä sellaisen maakunnallisen yksituumaisuuden rakentamisessa, jossa Keski-Suomen kaikki kaupungit ja kunnat Kuhmoisista Pihtiputaalle ja Joutsasta Kyyjärvelle ponnistelevat yhteisrintamassa koko maakunnan hyväksi. Kaiken lähtökohta täytyy olla maakunnan eri osien, pitäjien ja kylien merkityksen näkeminen tärkeinä.

Keski-Suomessa toistetaan usein Jyväskylän yliopiston suurta merkitystä. Tiedeyhteisön vaikutukset koko maakunnalle ovat moninaiset, vaikkakaan ne eivät ole ainakaan kaikilta osin mitattavissa. Yliopistoon liittyy ennakkoluuloton suhtautuminen uuteen, kansainvälisyys ja avoimuus. Se luo hyvää perustaa Keski-Suomen kehitykselle entistä kansainvälisemmäksi maakunnaksi. Sisäänpäin käpertyminen olisi maakunnan kehitykselle kohtalokasta. Tästä syystä tavoitteeksi on asetettava entistä monikulttuurisempi ja kansainvälisyydelle avoin Keski-Suomi.

Kehitys monikulttuuriseen suuntaan merkitsee muun muassa Keski-Suomen kotimaakunnakseen tuntevien, täällä viihtyvien ja tänne muista maista ja eri kulttuureista muuttaneiden määrän kasvua. Tässä suhteessa Keski-Suomi ei vielä sijoitu maakuntien kärkiryhmään. On kuitenkin täysin mahdollista, että tulevina vuosina nykyistä useampi ulkomaalainen tuntee Keski-Suomen kotimaakunnakseen.