YLE: Joka neljäs helsinkiläisliitto kansainvälinen

YLE Helsinki: Joka neljäs helsinkiläisliitto kansainvälinen 30.9.2010

ILMIÖITÄ: Kansainvälisiä perheitä perustetaan yhä enemmän

Yhä useampi pääkaupunkiseutulainen solmii avioliiton ulkomaalaisen henkilön kanssa. Esimerkiksi Helsingissä jo yli 25 prosenttia liitoista on sellaisia, joissa vähintään toinen osapuoli on muualta kuin Suomesta.

Roni-Taylerin perheen arjessa englannin ja suomen sanat soljuvat sikin sokin. Kevään ja kesän aikana Englannista Suomeen päätyneen parin tarina on monelle monikulttuurisessa liitossa elävälle tuttu: yhteinen taival alkoi yliopistosta Lontoosta. Suomeen pariskunta halusi muuttaa lasten takia, kertoo perheen äiti Maura Roni.

– Lontoossa lapsiperheen kasvattaminen on erittäin kallista, lastenhoito on hirvittävän kallista ja muutenkin Suomi on mielestäni parempi kasvuympäristö lapsille. Lisäksi asunnon ostaminen olisi ollut Lontoossa täysin mahdotonta.

Pääkaupunkiseudun naiset poikkeus

Kansainväliset liitot yleistyvät vauhdilla pääkaupunkiseudulla ja koko maassa. Miehet avioituvat yleensä venäläisten tai thaimaalaisten kanssa, naisten puolisot ovat sen sijaan usein eurooppalaisia kuten saksalaisia, brittejä tai turkkilaisia.

Muualla maassa miehet ottavat ulkomaalaisen puolison naisia useammin, mutta pääkaupunkiseudulla tilanne on päinvastainen. Väestöliiton erikoistutkija Minna Säävälä selittää eroa muun muassa asenne-eroilla.

– Täällä pääkaupunkiseudulla väestö on ylipäätään hieman naisvaltaisempaa, nuorta ja korkeasti koulutettua, joten meillä on väestössä enemmän sellaisia ihmisiä, jotka liikkuvat paljon ulkomailla, jolloin syntyy tilaisuuksia parisuhteiden muodostumiselle. Ja kun tiedämme, että naiset ovat ehkä yleisesti ottaen hieman suvaitsevampia ja avarakatseisempia, se myös mahdollistaa tällaiset avioliitot helpommin kuin muualla Suomessa.

Apua vielä vähän saatavilla

Vaikka monikulttuurisessa suhteessa ja avioliitossa elää pääkaupunkiseudulla yhä useampi, perheille ei välttämättä löydy apuja yhteiskunnan puolelta. Esimerkiksi parisuhdeongelmissa monikulttuurisuutta ei edelleenkään osata ottaa riittävästi huomioon.

– Parisuhdeneuvonnassa tai -terapiassa olisi hyvinkin paljo tarvetta sille, että osattais toimia sellaisten perheiden kannattelemiseksi, joilla on tällaisia erityisiä olosuhteita, Säävälä sanoo.

Myös esimerkiksi lastenkasvattaminen on monelle parille koetinkivi, sillä se on Säävälän mukaan niin kulttuurisidonnaista. Säävälä toivoo, että uudistumassa oleva kotouttamislaki voisi osaltaan helpottaa myös avioliiton kautta Suomeen tulevien pääsyä mukaan yhteiskuntaan.

Tukiverkot avuksi

Roni-Taylorin perheessä yksi tärkeä syy Suomeen tulolle oli kuitenkin tukiverkkojen kasvattaminen, sillä isovanhemmat ovat Helsingissä lähempänä kuin Lontoossa. Tuttujakin Jeremy Taylor uskoo löytyvän, kunhan vain on itse aktiivinen.

– Esimerkiksi leikkipuistossa tapaa yllättävän paljon ihmisiä. Juttelin siellä mm. yhden amerikkalaisen rouvan kanssa. Helsinki on kuitenkin yhä enemmän monikulttuurinen paikka.

---

ILMIÖITÄ: Kansainvälisiä perheitä perustetaan yhä enemmän



Kansainväliset avioliitot ja perheet ovat yleistyneet liikkuvuuden lisääntyessä viimeisen viidentoista vuoden aikana. Kansainvälisen perheen arkea elää arviolta jo noin 150 000 ihmistä Suomessa.

Maura Roni lähti 13 vuotta sitten Lontooseen opiskelemaan. Siellä hän tapasi miehensä Jeremy Taylerin. Nyt he elävät kansainvälisen perheen arkea Helsingin Roihuvuoressa.

- Puhun yhden lauseen englantia, toisen suomea - lapsille myös. Kieli vaihtuu ja molemmista kulttuurista on elementtejä elämässä jatkuvasti, Roni kuvailee.

Pariskunnalla on kaksi alle kaksivuotiasta lasta.

Tällä hetkellä Suomessa solmitaan vuosittain 3 000 avioliittoa, joissa toinen puoliso on ulkomaalainen. Tilastokeskuksen tietojen mukaan viimeisen kymmenen vuoden aikana suomalaiset miehet ovat solmineet eniten avioliittoja venäläisten, virolaisten ja thaimaalaisten naisten kanssa.

Suomalaiset naiset puolestaan solmivat eniten avioliittoja turkkilaisten, brittiläisten ja amerikkalaisten miesten kanssa.

- Mehän todella liikumme, matkustamme ja työskentelemme ulkomailla yhä enemmän. Kohtaamispinta on paljon laajempi kuin aikanaan, kertoo tutkimusjohtaja Elli Heikkilä Siirtolaisuusinstituutista.

Suomeen houkuttelevat koulut ja lastenhoito

Heikkilän mukaan kansainväliset avioliitot koskettavat suomalaisessa yhteiskunnassa useita eri sektoreita - eivätkä vähiten koulumaailmaa. Koulut ja lastenhoito vaikuttivat myös Ronin ja Taylerin päätökseen asettua Englannin sijasta Suomeen.

- Suomi on kuuluisa kouluistaan. Koulujärjestelmä täällä on erittäin hyvä, kehuu Bristolista kotoisin oleva Tayler.

- Lisäksi minun vanhempani ovat Suomeen muutettuamme olleet koko ajan apuna ja tukena. Vain tieto siitä, että he ovat lähellä, auttaa, Roni kertoo.

Haasteita ja rikkautta

Vaikka monikulttuurisuus tuo mukanaan paljon haasteita, siinä on myös runsaasti hyviä puolia.

- Kun nämä lapset monikulttuurisista avioliitoista kasvavat aikuisiksi, heillähän on kompetenssia tulla toimeen monenlaisien taustojen omaavien ihmisten kanssa. Se on semmoinen rikkaus ihmisen elämässä, että ymmärtää erilaisuutta ja erilaisia näkökohtia ja kulttuureita pienestä pitäen, Heikkilä kiteyttää.