YLE: "Venäjän kielelle vähemmistökielen asema"

YLE Helsinki: "Venäjän kielelle vähemmistökielen asema" 15.9.2010

MTV3: "Venäjästä kolmas kotimainen kieli"

Venäjänkielisen, Suomessa ilmestyvän Spektr-lehden päätoimittaja Eilina Gusatinskaja toivoisi venäjälle virallista vähemmistökieliasemaa. Se vahvistaisi hänen mukaansa kielen ylläpitämistä ja ehkäisisi ennakkoluuloja, joita venäjänkieliset edelleen kohtaavat.

Venäjänkieliset ovat edelleen Helsingin nopeimmin kasvava maahanmuuttajavähemmistö. Helsingissä asui viime vuoden lopussa runsaat 13 000 venäjänkielistä.

Venäjänkielisten osuus koko kaupungin väestöstä on 2,2, prosenttia.

Gusatinskaja kehuu Helsingin kaupunkia siitä, että se on laatinut yhteistyössä venäjänkielisten kanssa pitkäjänteisiä kotouttamisohjelmia. Silti, maahanmuuttajan leima raskauttaa monen suomenvenäläisen elämää.

– Venäjänkieliset ovat hyvin heterogeeninen porukka: osa on tullut Suomeen työn perässä, osa avioliiton kautta ja pieni osa on emigrantteja ja heidän jälkeläisiään, sanoo Gusatinskaja.

Suomessa syntynyt venäläinen nähdään edelleen maahanmuuttajana

Gusatinskajan mukaan viranomaiset edelleen puhuvat helposti "heistä" ja "maahanmuuttajista", vaikka kyseessä ovat Suomessa asuvat, osittain Suomessa syntyneet ihmiset.

– Kun laaditaan erilaisia kotouttamisohjelmia ja strategioita, pitäisi myös puhua siitä, mihin tähdätään. Minkälaisessa Suomessa me elämme 25 vuoden kuluttua?

– Minun on esimerkiksi vaikeaa selittää täällä syntyneelle pojalleni sitä, että miksi häntä edelleen pidetään maahanmuuttajana vaikka hän ei itse koe olevansa maahanmuuttaja.

Historia painaa leimansa venäjän kieleen

Venäjän kielellä on Gusatinskajan mukaan edelleen poliittinen leima. Gusatinskaja pohtii esimerkiksi Myllypuron ala-asteen venäjänkielisten erityisluokkien herättämää keskustelua.

– Jotkut kysyivät, että miksi meidän pitäisi kustantaa heidän muksujensa kielen ylläpitäminen? Kun Herttoniemeen perustettiin espanjankielinen luokka, nähtiin se puolestaan rikkautena.

Vähemmistökielen asema vähentäisi ennakkoluuloja

Venäjän kielen asemaa pohdittiin virallisemmin viimeksi vuonna 2003.

Tuolloin Suomen venäjänkielisten asemaa pohtinut työryhmä ehdotti, että venäjän kieli ja kulttuuriset oikeudet pitäisi tunnustaa laissa eli virallistaa venäjän kielen vähemmistöasema.

– Mielestäni media vääristeli silloin sitä ehdotusta niin, että venäjänkieliset muka vaativat, että venäjästä tulisi kolmas kotimainen kieli. Näin ei kuitenkaan ollut. Vähemmistökielen asema auttaisi siten, että kieltä voisi ylläpitää ja luoda parempia palveluita. Myös ennakkoluulot vähenisivät.

Helsingin yliopisto järjestää tänään paneelikeskustelun Suomen venäjänkielisten asemasta.

Aiheesta keskustelevat mm. Eilina Gusatinskaja, kansanedustajat Kimmo Sasi (kok.), Ville Niinistö (vihr.) ja Kimmo Kiljunen (sdp.) sekä helsinkiläinen kaupunginvaltuutettu Jussi Halla-Aho (ps.).

Koko Suomessa venäjänkielisiä ihmisiä asuu tällä hetkellä noin 50 000. Vuonna 2020 heitä arvioidaan olevan jo 100 000.

__________________________________________________

MTV3: "Venäjästä kolmas kotimainen kieli"

Venäjän kieltä ehdotetaan kolmanneksi kotimaiseksi kieleksi suomen ja ruotsin rinnalle.

Venäjän historian dosentti Arto Luukkanen esitti Huomenta Suomen haastattelussa tänäaamuna ajatuksen, jonka mukaan venäjästä voitaisiin tehdä Suomeen kolmas kotimainen kieli. Tällöin venäjän voisi valita esimerkiksi Itä-Suomen alueen kouluissa ruotsin sijasta. Taustalla on Luukkasen mukaan se tosiseikka, että venäjää tarvittaisiin Itä-Suomessa monin paikoin enemmän kuin ruotsia.

- Tiedon määrä kasvaa jatkuvasti ja tulevaisuudessa meiltä varmasti tullaan vaatimaan yhä enemmän ja enemmän, Helsingin yliopiston dosentti Arto Luukkanen summaa.

Idean taustalla on myös kaupan intressit ja hyötynäkökulma. Luukkasen mukaan venäjän kielen taitavia tarvitaan liike-elämässä entistä enemmän. Venäjän kuitenkin kirjoittaa ylioppilaskirjoitusten pitkänä kielenä vain noin kolmekymmentä opiskelijaa vuosittain.

- Se on liian vähän tämän maan tarpeisiin. (Venäjän) kielen opiskelu on kuin laittaisi rahaa pankkiin.

Venäjänkielisiä asuu Suomessa noin 50 000, mutta varsinaisesti Venäjän kansalaisia asuu tai oleskelee Suomessa noin 28 000. Dosentti Arto Luukkanen uskoo, että määrä tulee nousemaan lähivuosina.

- Jos meillä on varaa ja viisautta julistaa saamen kieli tai viitomakieli kotimaiseksi kieleksi, niin miksei sitten venäjän kieli? Ymmärrän, että venäjän kielen suhteen on olemassa histroriallisia rasitteita. Suomalaisiahan ei saa väkipakolla mihinkään - sortovuosien aikana vieras valta tuputti meille venäjää sortotoimenpiteenä, jolloin isänmaalliset kansalaiset ajattelivat, että on hyvä olla oppimatta venäjää. Nyt voisi kuitenkin ajatella toisella tavalla, Luukkanen sanoo.

Dosentin mielestä Suomeen tulleet venäläiset ovat integroituneet Suomeen erittäin hyvin. Venäläiset haluavat kuitenkin säilyttää täällä ollessaan oman kielensä ja kulttuurinsa. Luukkanen haluaakin painottaa, että vieraiden kielten ja kulttuureiden opiskelusta on suoraa hyötyä.