Yle: Maahanmuuttokeskustelussa ulkomaalaiset pysyvät muukalaisina 6.4.2015
Media kysyy maahanmuuttajien mielipiteitä Suomen politiikasta vain vaalien alla. Ylen tavoittamat maahanmuuttajat haluaisivat vaikuttaa kuitenkin yhteiskuntaan siinä missä kantasuomalaisetkin. Ulkopuolisuuden tunne on heille tuttu. Silti vaalit kiinnostavat. Haastattelimme sähköpostitse venäjänkielisen Spektr-lehden päätoimittajaa Eilina Gusatinskya, Suomi-Somalia-seuran varapuheenjohtajaa Yusuf M. Mubarakia ja kanadalaista kirjaiijaa ja juristia André Noël Chakeria.
Päätoimittaja Eilina Gusatinsky sanoo, että ilmapiiri maahanmuuttoa kohtaan on muuttunut vaalikamppailun aikana.
– Voin verrata siihen, mitä on tapahtunut 16 vuoden aikana ennen eduskuntavaaleja. Joka kerran etsitään suomea puhuvaa maahanmuuttajaa ja kysytään sitä, mitä mieltä hän on vaaleista. Ihme kyllä, yleensä tämä kiinnostaa ulkomaantoimittajia. Se tavallaan korostaa maahanmuuttajien toiseutta, jos kerran häneltä kysytään yhteiskuntaan kuulumattomana, ulkopuolisena.
Maahanmuuttajaehdokkaita vähän
Päätoimittaja toteaa samaan hengenvetoon, että vitsi vitsinä, mutta hän on havainnut, että maahanmuuttajataustaisia ehdokkaita tuntuu olevan paljon vähemmän kun ennen.
– Toivottavasti se ei tarkoita, että siirtolaiset olisivat pettyneet puolueisiin, demokratiaan ja mahdollisuuksiin vaikuttaa.
Gusatinskyn mukaan keskustelu maahanmuutosta on aika samanlaista. Toisaalta pelotellaan uusilla siirtolaisilla, joita tarvitaan koska kantaväestö vanhenee, toisaalta luvataan panna rajat kiinni ja laskea Suomeen vain ammattitaitoisia ulkomaalaisia.
Kanadalainen luennoitsija ja liikemies André Noël Chaker seuraa tarkoin suomalaista poliittista keskustelua. Hän on myös itse moderoinut vaalitenttiä. Chaker pitää suomalaista vaalikeskustelua terveenä, sillä eriäviä mielipiteitäkin uskalletaan ilmaista.
– Melkein kaikki puolueet haluavat edistää työperäistä maahanmuuttoa. Perussuomalaiset ja nuoret kokoomuslaiset eivät valitettavasti ymmärrä maahanmuuton arvoa talouden kehitykselle pitkällä tähtäimellä.
Myös Yusuf M. Mubarak sanoo, että maahanmuutto on noussut esiin muutamissa viime vaaleissa.
– Teema on näkynyt puolueiden painotusten mukaisesti eri tavoin. Muutamat ovat nostaneet maahanmuuton kielteisiä vaikutuksia, muutamat korostaneet työperäisen maahanmuuton tärkeyttä, muutamat taas monikulttuurisuutta tai humanitaarisen suojelun arvoja. Ilmapiirin muutosta on vaikea arvioida yleisellä tasolla. Tässä on aina riskinä se, että keskustelussa puurot ja vellit menevät sekaisin, jolloin oikealta keskustelulta menee pohja.
Uussuomalaiset kiinnostuneita tasa-arvosta
Suomi-Somalia-seuran varapuheenjohtajana toimiva Mubarak sanoo, että maahanmuuttajia tai maahanmuuttajataustaisia kiinnostavat moninaiset aiheet, niin kuin muutakin äänestäjiä.
– Epätasa-arvo, suuret tuloerot ja syrjäytyminen koskettavat kaikkia, mutta ne voivat kohdistua maahanmuuttajiin siten, että yhteiskunnan ilmapiiri muuttuu kielteisemmäksi. Huolestuttavia käännekohtia on jo nähty muissa Pohjoismaissa ja myös Suomessa, vahvemmin viime eduskuntavaaleista lähtien.
Eilina Gusatinskyn mukaan tv-väittelyt ovat muuttuneet pinnallisemmiksi. Hänen mielestään taas kerran tulevasta pääministeristä ja hallituksesta puhutaan liikaa.
– Vaikeassa maailmanpoliittisessa tilanteessa olisi tärkeä tietää, miten tulevat kansanedustajat näkevät Suomen mahdollisuudet selviytyä. Mitkä ovat vaihtoehdot esimerkiksi leikkauksille ja mitkä ovat leikkausten vaikutukset heikompiin. Yhdysvaltain ja Euroopan välisestä vapaakauppasopimuksesta ei paljoa puhuta.
Kanadalaista André Noël Chakeria kiinnostaa erityisesti Suomen ulko- ja puolustuspolitiikka ja Nato-suhde. Kanada on Naton perustajajäsen. Myös verotus, biotalous, tutkimus- ja koulutuspolitiikka ovat hänen mielestään ajankohtaisia teemoja.
Rasismi ui julkiseen keskusteluun
Sekä Yusuf M. Mubarakia että Eilina Gusatinskya huolestuttaa vaaleja edeltävän keskustelun maahanmuuttovastaisuus.
Eniten huolestuttaa rasistisen puheen "normalisoituminen" niin, että se katsotaan maahanmuuttokriittiseksi puheeksi, sanoo Mubarak.
Keskustelussa unohdetaan välillä kokonaan maahanmuuttajien ja maahanmuuttajataustaisten panokset tämän yhteiskunnan rakentamisessa. Maahanmuuttajataustaiset nuoret ovat suorittaneet asepalveluksen ja ovat valmiina puolustamaan tätä maata, jos tarvitaan. Maahanmuuttajat tekevät työtä ja maksavat veroa, muistuttaa Mubarak.
Gusatinsky pitää laajemmin ongelmana keskustelun taipumusta erotella "meidät" eli syntyperäiset suomalaiset ja "heidät" eli maahanmuuttajat. Toiseutta vaalitaan kaiken aikaa, ei pelkästään vaalien alla.
– Erityisiä terveisiä puolustusministeri Carl Haglundille, joka tekee ruotsin kielelle samaa mitä Päivi Räsänen kirkolle. Paitsi että sivullisena kärsijänä on taas politisoitu venäjän kieli, sanoo Gusatinsky.
André Noël Chakeria huolestuttaa maahanmuuttoasenteiden sijasta enemmänkin se, onnistutaanko vaaleissa aikaansaamaan nykyistä toimintakykyisempi hallitus.
Suvaitsevaisuuden puute koskee kaikkia suomalaisia
Kysymykseen siitä, miten suvaitsevaisuutta pitäisi lisätä, kaikki kolme antavat suosituksen hyödyntää maahanmuuttajia itseään sekä ottaa oppia muualta.
Chaker tarjoaa esimerkiksi Kanadan, jonne muuttaa vuosittain reippaasti yli 200 000 ihmistä. Maalla on positiivisia kokemuksia ja käytäntöjä maahanmuutosta.
Gusatinsky kehottaa rakentamaan maahanmuuttopolitiikkaa yhdessä siirtolaisuutta tutkineiden ihmisen ja Suomeen jo kotiutuneiden maahanmuuttajien kanssa.
Mubarakin mielestä suvaitsevaisuudesta pitäisi ylipäätään puhua nykyistä enemmän, koska siitä hyötyvät kaikki tavalla tai toisella erilaiset ihmiset:
– Suvaitsevaisuus ei koske vain maahanmuuttajia, vaan kaikkia yhteiskunnan jäseniä. Monesti keskustelussa tämä liitetään maahanmuuttajiin, ihan kuin valtaväestöllä ei olisi ongelmia tällä saralla.
Maahanmuuttajia pitäisi osata hyödyntää
Mubarakin mielestä Suomessa puhutaan liian vähän siitä, millainen rooli maahanmuuttajilla voisi olla Suomen talouden kääntämisessä nousuun.
– Minusta moni ei tule ajatelleeksi maahanmuuttajien hyötyjä. Monilla on monipuolinen kielitaito, hyvät yhteydet entiseen kotimaahansa, hyvät verkostot. Ja monilla on myös hyvä koulutus, sanoo telekommunikaatioinsinööri Mubarak. Suomi nukkuu tämän osalta kuin karhu, kun taas Ruotsissa, Tanskassa ja Englannissa on herätty. Siellä tehdään kovasti työtä tämän kanssa, tehdään partnerointia ja tutkimuksia.
Chaker nostaa esille sen, että yhdysvaltalaisen Fortune-talouslehden vuosittain julkaisemassa luettelossa viidestäsadasta suurimmista amerikkalaisyrityksestä jopa 40 prosenttia yrityksistä on maahanmuuttajien perustamia.
Eilina Gusatinsky korostaa myös talouden kehittämisessä yhteisen vision ja yhteistyön roolia:
– Voiko olla, ettei yksittäisellä ryhmällä olekaan mitään roolia? Että kaikki riippuu yhteiskunnallisesta sopimisesta – sen näkemyksen aikaansaamisesta, miten haluamme kehittää Suomea?
Uudet Suomen kansalaiset suuri äänestäjäkunta
Väestörekisterikeskuksesta kerrotaan, että vuoden 2011 eduskuntavaalien jälkeen Suomen kansalaisuuden on saanut vajaat 21 000 ihmistä, neljän pikkukunnan verran väkeä. Oikeusministeriö tiedottaa täysi-ikäiselle äänioikeudesta ja siihen liittyvistä asioista kirjeellä.
Vaalikeskusteluihin turuilla ja toreilla voi osallistua jokainen Suomessa asuva. Moniheli-järjesto on kampanjoinut kevään aikana useilla paikkakunnilla Kaikkien Vaalit -tapahtumissa. Keskustelun teemoja ovat olleet lisääntyvä maahanmuutto ja yhteiskunnan monimuotoistuminen. Uussuomalaiset ovat päässeet kysymään ehdokkailta suoraan heitä kiinnostavista aiheista.
Vaalipaneeleissa eniten on kiinnostanut työllistyminen. Nuoria kiinnostaa myös se, pitääkö ulkomaalaisten maksaa yliopistojen lukukausimaksuja. Esimerkiksi Vantaalla järjestetyssä tilaisuudessa oli mukana 60 henkeä, kertoo Moniheli-yhdistyksen toiminnan johtaja Riitta Salin.
Moniheli järjestää pääsiäisen jälkeen vaalitapahtumia vielä Jyväskylässä ja Lappeenrannassa.