HS: Somalit asuvat muita suomalaisia ahtaammin

Helsingin Sanomat: Somalit asuvat muita suomalaisia ahtaammin 18.4.2010

Tilanpuute vaivaa Suomessa asuvia somaliperheitä.

Esimerkiksi Helsingissä somalien asunnot ovat noin seitsemän neliömetriä suurempia kuin koko väestön, mutta yhtä asukasta kohden tilaa on alle puolet siitä mitä muilla.

Valtaosa asuu kaupungin vuokra-asunnoissa.

"Isoja perheasuntoja tuotetaan koko ajan, mutta yli viiden huoneen asuntoja ei uusissakaan taloissa ole tarjolla", kertoo Helsingin kaupungin asuntoasiainosaston apulaisosastopäällikkö Markku Leijo.

Somaliperheiden keskimääräinen lapsimäärä on kaksinkertainen koko väestöön nähden. Toisaalta perheistä vain pieni osa on erittäin suuria.

Ahtauden lisäksi Somaliasta tulleiden on pitänyt totutella suomalaiseen asumiskulttuuriin. Somaliassa koti laajenee seinien ulkopuolelle, suomalaisessa kerrostalossa elämä käpertyy asunnon sisälle.

"Se, että naapurien kanssa ei olla tekemisissä, on monelle ollut suuri hämmästyksen aihe", sanoo tutkija Hanna Dhalmann Helsingin yliopiston maantieteen laitokselta.

Hän on haastatellut somalialaisia ja venäläisiä maahanmuuttajia tulevaa väitöskirjaansa varten.

Monille ensimmäinen merkki naapurista on ollut tämän tekemä valitus: liikaa meteliä, rappuun leijailevia tuoksuja, roskat viety väärään paikkaan. Yhteentörmäyksiä on syntynyt välillä suomalaisten, välillä somalien aloitteesta.

Sopeutumista kerrostaloelämään ovat helpottaneet asumisneuvojat, joita on yhä useammassa taloyhtiössä.

Ratkaisevin tekijä on kuitenkin aika. Suomeen lapsena tulleiden tai täällä syntyneiden somalien sukupolvelle arki on Dhalmannin mukaan selvästi helpompaa. Lapsia on vähemmän ja kielitaito parempi.

-------

Helsingin Sanomat: Isälle ei ole vuokrakaksiossa tilaa

Somalit asuvat Suomessa selvästi ahtaammin kuin muu väestö. Oman asunnon hankintaa rajoittavat rahapula ja uskonto.

Aurinko siivilöityy olohuoneeseen pitsiverhojen läpi. Seinällä on rukouskalenteri ja Mekkaa esittävä seinävaate, parvekkeella lautasantenni.

Tämä on 57 neliön vuokrakaksio Espoon Olarissa, äiti Seynab Mayowin ja hänen 19-vuotiaan poikansa Sharmaarke Munganin koti.

Kuusilapsisen perheen nuorin tytär on vastikään muuttanut kotoa. Isä Abukar Aweys asuu toisen somalimiehen kämppäkaverina.

"Haluaisin asua perheeni kanssa, mutta tässä asunnossa ei ole tilaa", hän sanoo.

Perhe tuli Somaliasta Turkuun vuonna 1993. Mogadishuun jäivät entinen elämä ja oma kaksikerroksinen kahdeksan huoneen talo.

Turussa perhe ehti asua kolmessa kaupungin vuokra-asunnoissa, tilavammissa ja halvemmissa kuin nykyinen.

Kun perhe muutti Espooseen keväällä 2005, yksityisen yrityksen omistama kaksio järjestyi tuttavien kautta.

Kahden vuoden ajan siinä asui neljä ihmistä. Sitten Abukar Aweys muutti pois.

Tilanpuute on yhteinen ongelma Suomessa asuville somaliperheille.

Helsingissä somalien asunnot ovat noin seitsemän neliömetriä suurempia kuin koko väestön, mutta yhtä asukasta kohden tilaa on alle puolet siitä mitä muilla.

Valtaosa asuu kaupungin vuokra-asunnoissa.

"Isoja perheasuntoja tuotetaan koko ajan, mutta yli viiden huoneen asuntoja ei uusissakaan taloissa ole tarjolla", kertoo Helsingin kaupungin asuntoasiainosaston apulaisosastopäällikkö Markku Leijo.

Somaliperheiden keskimääräinen lapsimäärä on kaksinkertainen koko väestöön nähden. Toisaalta perheistä vain pieni osa on erittäin suuria.

Pääkaupunkiseudulla noin joka kahdeksannessa somaliperheessä on seitsemän lasta tai enemmän.

Ahtauden lisäksi Somaliasta tulleiden on pitänyt totutella suomalaiseen asumiskulttuuriin. Somaliassa koti laajenee seinien ulkopuolelle, suomalaisessa kerrostalossa elämä käpertyy asunnon sisälle.

"Se, että naapurien kanssa ei olla tekemisissä, on monelle ollut suuri hämmästyksen aihe", sanoo tutkija Hanna Dhalmann Helsingin yliopiston maantieteen laitokselta.

Hän on haastatellut somalialaisia ja venäläisiä maahanmuuttajia tulevaa väitöskirjaansa varten.

Monille ensimmäinen merkki naapurista on ollut tämän tekemä valitus: liikaa meteliä, rappuun leijailevia tuoksuja, roskat viety väärään paikkaan. Yhteentörmäyksiä on syntynyt välillä suomalaisten, välillä somalien aloitteesta.

Abukar Aweysin perhe on jo tottunut asumistapojen eroihin. Naapureita moikataan, muuten elellään omissa oloissa. Ongelmia ei ole ollut.

Sopeutumista kerrostaloelämään ovat helpottaneet asumisneuvojat, joita on yhä useammassa taloyhtiössä.

Ratkaisevin tekijä on kuitenkin aika. Suomeen lapsena tulleiden tai täällä syntyneiden somalien sukupolvelle arki on Dhalmannin mukaan selvästi helpompaa. Lapsia on vähemmän ja kielitaito parempi.

"Asumiseen liittyvien asioiden hoitamiseen tarvitaan suomea", Sorasod-somaliyhdistyksen puheenjohtaja Idiris Hassan Farah muistuttaa.

Helsingin kaupungin tietokeskuksen tutkimuksen mukaan yli kolmannes vuosina 1989–93 Suomeen tulleista somaleista omistaa jo asunnon.

Koko somaliväestöstä asunnonomistajien osuus on kuitenkin yhä erittäin pieni.

Lähes kaikki Dhalmannin haastateltavat haaveilivat omasta asunnosta. Useimmilla unelma tyssää taloudelliseen tilanteeseen, osalla myös uskontoon.

Kun Abukar Aweys oli vakituisessa työssä, hänkin olisi saanut asuntolainan.

"Mutta islam kieltää koron ottamisen. Jos saisin rahat säästettyä, ostaisin oman asunnon", hän sanoo.

Sitä odotellessa perhe toivoo pääsevänsä kaksiostaan Espoon kaupungin vuokrakolmioon. He ovat olleet asuntojonossa viisi vuotta.