torstai 24. lokakuuta 2013

Utain: Vilpillä suomalaiseksi

Utain: Vilpillä suomalaiseksi 24.10.2013

Kaverit tekevät kielikokeita kansalaisuutta hakevien puolesta.

Vaikea kielikoe ajaa Suomen kansalaisuutta hakevat käyttämään vilppiä. Suomen kansalaisuutta hakeva maahanmuuttaja saattaa pyytää suomea puhuvaa tuttavaansa tekemään kokeen puolestaan. Opetushallituksesta vahvistetaan, että vilppitapauksia on tullut ilmi.

Vaikka suurin osa passia hakevista maahanmuuttajista on suorittanut kokeen rehellisesti, ovat vilppitapaukset yleisiä. Hakemuksia käsitteleviä virkailijoita on Suomessa kymmeniä. Poliisin lupakansliasta kerrotaan, että tapauksia tulee yksittäiselle virkailijalle vastaan kuukausittain.

–Viimeksi eilen passia tuli hakemaan pariskunta, joka ei osannut suomea ollenkaan. Välillä ihmettelen, kuinka kielikoe on voinut mennä läpi, sanoo Utaimen haastattelema Poliisin lupakansliassa passiasioita hoitava virkailija.

Kokeisiin osallistuvia pyydetään ottamaan henkilöllisyystodistus mukaan. Joskus henkilöt ovat niin samannäköisiä, ettei huijausta huomata. Maahanmuuttovirasto vastaa kansalaisuuden myöntämisestä, mutta hakijoiden suuren määrän vuoksi heitä ei ole mahdollista tavata henkilökohtaisesti.

–Kansalaisuus on mahdollista menettää, jos tulee ilmi, että se on myönnetty väärin perustein. Kyse on rikoksesta, kommentoi maahanmuuttoviraston kansalaisuusyksikön johtaja Heikki Taskinen.

Länsi-Uudenmaan poliisilaitokselta kuitenkin sanotaan, ettei passia voi enää evätä, kun se on kerran myönnetty.

–Jos passi on jo myönnetty, ei passinhakutilanteessa ole enää mitään tehtävissä, kertoo Leena Höysniemi-Iivonen Länsi-Uudenmaan poliisilaitokselta.

Kielikoe ei ole helppo

Suomen kansalaisuuden saamisen edellytyksenä on suomen kielen tasokokeen läpäiseminen vähintään tyydyttävästi. Yksi kymmenestä Suomen kansalaisuutta hakevista hylätään, ja syynä on useimmiten kielitaito.

Kielikokeen läpäistäkseen hakijan täytyy saada ainakin kolmasosa vastauksista oikein. Koe koostuu sekä suullisesta että kirjallisesta osuudesta. Jos suullinen osaaminen on hyvää, voi kokeen läpäistä, vaikka kirjoittaminen ei niin sujuisikaan.

Espoon työväentalolla kielikokeita valvovan Merja Leppäsen mukaan koe on todella vaativa.

–Olen tavannut sujuvasti suomea puhuvia ulkomaalaisia, jotka ovat pitäneet koetta vaikeana, Leppänen kertoo.