Uusi Suomi: Uutta tietoa romanialaisista – rikokset 7-kertaistuivat

Uusi Suomi: Uutta tietoa romanialaisista – rikokset 7-kertaistuivat 17.6.2011

Romanian kansalaiset ovat neljässä vuodessa nousseet Suomen kolmanneksi suurimmaksi kansanryhmäksi ulkomaalaisten tekemissä rikoksissa. Kärjessä ovat edelleen virolaiset ja venäläiset.

Keskusrikospoliisin julkaiseman tutkimuksen mukaan romanialainen syyllistyy useimmiten rikokseen pakotettuna ihmiskaupan uhrina.

Viime vuonna poliisi kirjasi Romanian kansalaisen epäillyksi rikoksesta noin 2500 kertaa. Vielä vuonna 2005, ennen Romanian liittymistä EU:n jäseneksi, romanialainen oli epäiltynä rikoksesta Suomessa 250-350 rikoksessa.

EU-jäsenyyden jälkeen romanialaisten epäiltyjen määrä on siis yli seitsenkertaistunut.

Keskusrikospoliisin mukaan lähes kaikki rikokset, joista epäillään Romanian kansalaista, on omaisuusrikoksia. Kaikkiaan 2 500 rikoksesta omaisuusrikoksia oli noin 2 250 kappaletta.

Romanialaisten rikollisuus Suomessa painottuu kevät- ja kesäkuukausiin. Noin viidesosa romanialaisrikollisista on naisia.

Poliisin mukaan romanialaisten tekemä rikollisuus on pääosin ennalta suunniteltua ja järjestettyä toimintaa. Tarkkaa tietoa siitä, kuinka moni romanikerjäläinen on osa järjestelmällistä ihmiskauppaa ja -riistoa, ei ole.

Jatkuvaa ihmiskauppaa

Keskusrikospoliisin mukaan Romaniassa rikollisryhmät käyttävät häikäilemättä hyväkseen maan romanien ja muiden köyhien hädänalaista asemaa. Tavallinen riistosuhde syntyy siten, että rikollisjärjestö lainaa suvulle rahaa, jotta he voivat lähettää sukulaisiaan ulkomaille töihin.

Tämän velkasuhteen avulla järjestö ryhtyy riistämään ja kontrolloimaan sekä lähetettyä työtekijää että tämän sukua. Lähetetty sukulainen joutuu sitten työskentelemään rikollisjärjestön osoittamassa tehtävässä, oli toimi laiton tai laillinen.

Keskusrikospoliisi kertoo rikollisryhmistä, joiden toiminta todettiin Romanian oikeudessa jatkuvaksi ihmiskaupaksi. Ryhmät välittivät romaneita ja maanmiehiään Suomeen kerjäämään, varastamaan ja tekemään pimeää työtä vuosina 2005-2009.

Romaniassa köyhille romaneille luvattiin Suomessa 800-1400 euroa kuukaudessa palkkaa, majoitus ja ylläpito maataloustöistä. Romanit päätyivät Kalasatamaan ja muihin romanileirien kaltaisiin oloihin.

Työtehtävä osoittautui kerjäämiseksi tai katusoitoksi. Osa Suomeen tulleista romanialaisista pakotettiin varastamaan kaupoista tavaroita rikollisjärjestön perheille.

Romaneita uhkailtiin ja heitä pahoinpideltiin. Lähes kaikki kerjäämällä ja varastamalla saadut rahat otettiin järjestön haltuun. Työntekijöille suoritettiin esimerkiksi ruumiintarkastuksia, jos heidän epäiltiin piilottelevan vähääkään rahaa rikollisilta.

Rikollisryhmän johtaja otti itselleen aina puolet ja loput kuluivat ryhmän vaatimiin "majoituskuluihin".

Ihmiskaupan uhrit oleilivat Suomessa kolmesta neljään kuukautta kerrallaan, ja tienasivat 50-300 euroa päivässä. Rikollisten tulo oli siis huomattava.

Tapauksesta tuomittiin kovat vankeusrangaistukset Romaniassa. Noin kymmenen henkilöä sai tuomion 18 romaniin kohdistuneesta jatkuvasta ihmiskaupasta. Päätekijät saivat 8-10 vuotta vankeutta ja muut 2-5 vuotta.

Poliisi ei osaa arvioida, kuinka suuri osa Suomessa tällä hetkellä oleilevista Romanian kansalaisista on ihmiskaupan uhreja.