sunnuntai 5. maaliskuuta 2017

Iltalehti: Kiristynyt ilmapiiri huolettaa Jutta Urpilaista - "Kukaan ei ole syntyessään rasisti"

Iltalehti: Kiristynyt ilmapiiri huolettaa Jutta Urpilaista - "Kukaan ei ole syntyessään rasisti" 5.3.2017

Rasismi, maahanmuutto ja eriarvoistuminen huolestuttavat kansanedustaja Jutta Urpilaista.

Monille ihmisille tulevaisuuteen liittyvät huolet konkretisoituvat, kun he saavat lapsia. Myös Urpilainen on huomannut sen.

- Poliitikon ammatissa on lähtökohtaisesti sisäänrakennettuna tietynlainen huoli tulevaisuudesta. Sen vuoksi asioihin ja tulevaisuuteen haluaa vaikuttaa päätösten kautta, mutta kyllä lapsen tulo on konkretisoinut ja tehnyt huolet paljon läheisemmiksi kuin ennen, Urpilainen sanoo.

- Mitä esimerkiksi ilmastonmuutos ja ympäristön tuhoutuminen tarkoittavat lasten tulevaisuudelle tai se, että konfliktit maailmassa lisääntyvät, Urpilainen pohtii.

Rasismi huolettaa

Jutta Urpilaisen ja Juha Mustosen vuosi sitten adoptoima lapsi on lähtöisin Kolumbiasta. Urpilaista mietityttää Suomen kiristynyt ilmapiiri.

- Ei kukaan lapsi ole syntyessään rasisti, vaan asenteet opitaan vanhemmilta. Myös päiväkodit ja koulut ovat tärkeässä roolissa, kun harjoitellaan erilaisuuden hyväksymistä, Urpilainen sanoo.

- Ystäväpiirissäni on paljon ei-kantasuomalaisia, ja kun kuuntelen heidän kokemuksiaan, se huolestuttaa minua.

Urpilaisen mukaan Suomessa pitäisi olla paljon enemmän ihmisiä, jotka puolustavat erilaisuutta ja suvaitsevaisuutta.

Isoimmat haasteet

Eduskunnan ulkoasianvaliokunnan ja pankkivaltuuston jäsen, Jutta Urpilainen pitää eriarvoisuuden kasvua, maahanmuuttoa, ilmastonmuutosta, demokratian rapautumista sekä työn murrosta suurimpina tulevaisuushaasteina.

- Eriarvoisuuden kasvu näkyy siinä, että keskiluokka niin Euroopassa kuin länsimaissakin on tyytymätöntä tulokehitykseensä ja hakee vastauksia nationalismista ja protektionismista. Poliitikoille on iso haaste, miten taloudellista eriarvoistumista pystytään kaventamaan.

Urpilaisen mukaan maahanmuuton ja siirtolaisuuden hallitsemisessa keskeistä olisi löytää ratkaisu Afrikan ja Lähi-idän ongelmiin.

- Afrikassa on mieletön määrä alle 30-vuotiaita työttömiä ja toivottomia ihmisiä. Kysymys on siitä, miten hallita maahanmuuttoa niin, että todella hädänalaisia pystytään auttamaan, mutta samaan aikaan voidaan parantaa elinolosuhteita Afrikassa niin, etteivät kaikki lähde omista maistaan kohti Eurooppaa.

Trumpin linja

Ilmastonmuutoksen torjumisessa Urpilaista huolestuttaa, vesittääkö Yhdysvaltain presidentti Donald Trump maan suhtautumisen Pariisin ilmastosopimukseen.

Myös Urpilaisen huoli demokratian ja länsimaisten arvojen tulevaisuudesta liittyy osaksi Trumpiin.

- Ajattelimme, että kun markkinatalous laajenee, leviävät sen mukana myös länsimaiset arvot, demokratia ja oikeusvaltio, mutta niin ei ole tapahtunut esimerkiksi Kiinassa ja Venäjällä. Myös Yhdysvalloissa on Trumpin johdolla alettu kyseenalaistaa länsimaisen demokratian arvoja.

- Mistä löytyy tulevaisuudessa se rintama, joka puolustaa länsimaisia arvoja nyt kun myös EU on hajanainen, Urpilainen pohtii.

Työn tulevaisuus

Viides Urpilaisen nostama tulevaisuushaaste on työmarkkinoiden polarisoituminen ja siihen liittyvä hyvinvointivaltion tulevaisuus.

- Työelämä on jo muuttunut ja muuttuu yhä globalisaation sekä teknologian kehityksen vuoksi.

Urpilaisen mukaan tulevaisuuden työpaikat syntyvät korkeasti koulutettuihin asiantuntijatehtäviin ja matalapalkka-alojen palvelutehtäviin, jolloin keskiluokan osuus väistämättä kapenee.

- Keskiluokka maksaa paljon veroja ja ylläpitää sitä kautta hyvinvointiyhteiskuntaa. Kun keskiluokan osuus kutistuu työpaikkojen katoamisen vuoksi, uhkaa myös hyvinvointivaltion rahoitukselta kadota pohja, Urpilainen sanoo.