Talouselämä: Valtio antaa turvapaikanhakijoiden oikeusapuun 11 miljoonaa euroa ja 110 euron tuntipalkkiot – alkaako lakifirmoissa taas rahakkaat tilipäivät?

Talouselämä: Valtio antaa turvapaikanhakijoiden oikeusapuun 11 miljoonaa euroa ja 110 euron tuntipalkkiot – alkaako lakifirmoissa taas rahakkaat tilipäivät? 20.9.2019

”Tuli olo, että laskutetaan liikaa”, pohti asiantuntija edellisen hallituksen poistamia turvapaikanhakijoiden oikeusavun tuntipalkkiota. Nyt Rinteen hallitus palauttaa tuntipalkkiot.

Pääministeri Antti Rinteen (sd) hallituksen hallitusohjelmaan on kirjattu, että Suomeen tulleiden turvapaikanhakijoiden oikeusturvaa parannetaan mahdollistamalla avustajan käyttö turvapaikkapuhuttelussa. Lisäksi otetaan käyttöön tuntiperusteiset palkkiot avustajille sekä yleiset hallinto-oikeudelliset valitusajat.

Oikeusministeriön mukaan valtion rahaa on varattu turvapaikanhakijoille annettavaan oikeusapuun vuosille 2020–2022 yhteensä 10,7 miljoonaa euroa. Summista 3,2 miljoonaa euroa perustuu hallitusohjelman kirjauksiin ja niistä osa on oikeusaputoimistoihin ja osa yksityisten avustajien palkkioihin.

Hallitusohjelman määrärahat tulevat aiemmin määriteltyjen summien päälle. Määrärahoja on ennestään varattu turvapaikanhakijoiden oikeusapuun vuosina 2020–2022 kullekin vuodelle 2,5 miljoonaa euroa, joista on yksityisille avustajille vuositasolla 2,1 miljoonaa euroa.

Aiemmin turvapaikanhakijoiden yksityiset oikeusavustajat saivat tavanomaista oikeusapupalkkiota, eli 110 euron tuntipalkkiota, mutta vuoden 2016 lainmuutos teki niistä kiinteitä asiakohtaisia palkkioita. Julkisuudessa on ollut esillä arvioita siitä, että tuntipalkkiot johtivat pyrkimyksiin laskuttaa liikaa. Nyt Rinteen hallitus palauttaa tuntipalkkiot turvapaikanhakijoiden oikeusapuun.

”Palkkioita koskevasta muutoksesta voi olla montaa mieltä. Ymmärtääkseni vakiopalkkioihin mentiin, koska oli monenkirjavaa palkkionpyytäjää”, Oulun oikeusaputoimiston johtava julkinen oikeusavustaja Tapio Maakanen kertoi.

Maakasen mukaan syynä tuntipalkkioiden hylkäämiseen oli vaihtelevat laskutuskäytännöt.

”Syynä siihen, että lähdettiin vakiotaksaan oli, että palkkioissa oli merkittävää hajontaa. Tuli olo, että laskutetaan liikaa.”

Maakanen ei usko, että vastaavaa laskutus on enää edessä samassa laajuudessa, vaikka tuntipalkkiot palaavatkin.

”Silloin oli enemmän turvapaikanhakijoita. Silloin myös sai olla yksityinen avustaja ulkoprosessuaalisessa vaiheessa”, Maakanen kertoi.

Suomeen tulleiden suurien turvapaikanhakijamäärien jälkeen lukuisiin lakifirmoihin virtasi turvapaikanhakijoille annetun oikeusavun ansioista suuria summia vuosina 2015–2017, ja eniten laskuttaneet tahot saivat silloin monia miljoonia euroja.

Riittävätkö valtion vuosille 2020–2022 varaamat rahat?

”Julkisen oikeusavun turvapaikkaresurssien arvio perustuu edellisten vuosien toteutumaan, vireillä olevien turvapaikka-asioiden määrään sekä sisäministeriön arvioon uusien turvapaikanhakijoiden määrästä”, oikeusministeriön neuvotteleva virkamies Tuire Honko kertoi.

”Kohtuullisemmalla tasolla”
Oikeusapupäätösten lukumäärät ovat tulleet tuntuvasti huippuvuosista 2015 ja 2016.

”Hallitusohjelmauudistuksiin on kohdennettu lisämäärärahaa 810 000 euroa vuonna 2020, noin 1,1 miljoonaa euroa vuonna 2021 ja vuodesta 2022 lukien noin 1,3 miljoonaa euroa. Valmistelun edetessä määrärahan riittävyyttä arvioidaan ja tarvittaessa tarkistetaan normaalin talousarviovalmistelun yhteydessä.”

Oikeusministeriön hallitussihteeri Päivi Hyrkäs-Tiainen kertoi, että hallitusohjelman kirjaukset turvapaikanhakijoiden oikeusavusta vaativat muutoksia oikeusapulakiin ja ulkomaalaislakiin.

”Valmistelu on alkanut. Lausunnot pyydettäneen tämän vuoden puolella ja hallituksen esitys annettaneen ensi vuoden ensimmäisellä neljänneksellä”, Tiainen-Hyrkäs kertoi.

Lakia muutettiin vuonna 2016 siten, että hallintovaiheen oikeusapu säädettiin pääsääntöisesti julkisten oikeusavustajien tehtäväksi, kun sitä aiemmin olivat antaneet pääasiassa yksityiset avustajat. Valitusvaiheessa oikeusapua saivat edelleen antaa myös yksityiset avustajat, mutta kiintein palkkioin. Valitusaikoja lyhennettiin turvapaikka-asioissa hallintolainkäyttölaissa määriteltyä 30 päivää lyhyemmäksi.

Lännen Media kertoi alkuvuonna, että kiinteät palkkiot ovat johtaneet siihen, että asianajajien joukossa on alettu karsastaa turvapaikkajuttuja, koska niistä ei saa heidän mielestään tarpeeksi korvausta.

Oikeusministeriön tilaamassa viime vuoden selvityksessä ehdotettiin turvapaikanhakijoiden avustajien työajan ja kulujen korvaamista ”tämänhetkistä kohtuullisemmalla tasolla” ja valitusaikojen palauttamista hallinto-oikeuteen ja korkeimpaan hallinto-oikeuteen normaalipituisiksi.

Asianajajaliitto on syyttänyt, että viime hallituksen palkkioihin tekemä muutos ja muut tiukennukset turvapaikanhakijoiden oikeusapuun johtivat oikeusturvan heikkenemiseen.