Yle: Halla-aho: Saatavuusharkinnan poistaminen johtaisi halpatyövoiman käyttöön

Yle: Halla-aho: Saatavuusharkinnan poistaminen johtaisi halpatyövoiman käyttöön 21.9.2019
Yle: "Ei se ihan näin mene" – kokoomus älähti Halla-ahon halpatyöväitteistä

Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho sanoi TV 1:n Ykkösaamussa, että työvoimaa olisi saatavilla EU- ja ETA-alueelta.

Perussuomalaisten puheenjohtajan Jussi Halla-ahon mielestä työvoiman saatavuusharkinnan purkaminen ja ulkomaisen työvoiman tuominen kolmansista maista ei ratkaise Suomen ongelmia

Halla-aho arvioi TV 1:n Ykkösaamussa, että se johtaisi halpatyövoiman käyttöön. Osaajien tuloon saatavuusharkinnan poistaminen ei Halla-ahon mukaan vaikuta millään tavalla, vaan se koskettaa heikosti koulutettua tai kouluttamatonta halpatyövoimaa.

– Täällä työttömänä sosiaaliturvan varassa elävät maahanmuuttajat eivät meitä ainakaan hoida. Ratkaisu ei ole se, että pahennetaan ongelmaa tuomalla maahan lisää ihmisiä, jotka kuormittavat julkista taloutta.

Halla-aho korosti, että puolen miljardin ihmisen EU- ja ETA alueelta saa tuoda työvoimaa ilman saatavuusharkintaa. Hän ihmetteli sitä, että puolueet ja elinkeinoelämä huutavat työvoiman tuomista tämän alueen ulkopuolelta

– Minun mielestäni on ihmeellistä, että tämä taso sivuutetaan kokonaan.

Jos työntekijää ei löydy 500 miljoonan ihmisen alueelta, se kertoo Halla-ahon mukaan haluttomuudesta maksaa työstä palkkaa.

Halla-ahon mukaan perussuomalaiset eivät ole mukana kokoomuksen perjantaina jättämässä välikysymyksessä hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikasta, koska puolueilla on suuria näkemyseroja "ratkaisujen osalta".

– Kokoomuksella on, jos mahdollista, vielä suurempi kiima lisätä halpatyövoiman maahantuontia kuin vasemmistohallituksella.

Saatavuusharkinnassa selvitetään ennen työntekijän oleskeluluvan myöntämistä, onko Suomessa jo saatavilla tehtävään sopivaa työvoimaa.

Halla-aho: Turvapaikkashoppailu ei ole loppumassa
Maahanmuuttoviraston mukaan turvapaikanhakijoiden tulo Suomeen on vähentynyt selvästi.

Tänä vuonna turvapaikanhakijoiden määrän arvioidaan olevan noin 1 700. Maahanmuuttoviraston arvion mukaan hakemusten määrä voi jäädä vuosikymmenen pienimmäksi

Halla-ahon mukaan tämä johtuu siitä, että EU-maat pystyvät estämään laitonta maahantuloa – reitti Välimereltä on ollut tukossa ja monet maat ovat ottaneet rajatarkastukset käyttöön.

– Tervehtisin ilolla, että turvapaikkashoppailu Suomeen loppuisi kokonaan. Mutta näin ei ole valitettavasti käymässä.

– Jos joka vuosi meille tulee 1 700 turvapaikanhakijaa, joista käytännössä kaikki jäävät Suomeen joko siksi, että heille annetaan myönteinen kansainvälisen suojelun päätös tai siksi, että heitä ei pystytä palauttamaan, niin se on pienen kunnan verran ihmisiä joka vuosi.

Halla-aho: Seksuaalisesta suuntauksesta tai kristityksi kääntymisestä "vapaalippuja"
Halla-ahon mielestä on selvää, että suuri osa Suomeen tulijoista jää tänne, sillä lainvoimaisen kielteisen päätöksen saaneet hakevat turvapaikkaa uudestaan.

Uusien lupahakemusten perusteiden aitoutta on Halla-ahon mukaan mahdotonta todentaa silloin, kun vedotaan kristityksi kääntymiseen tai homoseksuaalisuuteen.

– Minun mielestäni on aika yllättävää, jos suurin osa kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneista muuttuu homoseksuaaleiksi sen jälkeen, kun on saanut kielteisen turvapäätöksen tai kääntyy kristityksi.

– Näistä helposti tulee vapaalippuja, kun ihminen vetoaa tällaisiin tekijöihin, koska hän tietää, että niiitä on mahdotonta osoittaa sen enempää oikeaksi kuin vääräksikään.

Maahanmuuttoviraston mukaan turvapaikanhakuperusteita ei tilastoida. Vuodesta 2016 alkaen on kuitenkin jätetty reilusti yli tuhat hakemusta, joissa hakija kertoo pelkäävänsä vainoa kotimaassaan, koska on kääntynyt kristityksi Suomessa.

Maahanmuuttoviraston mukaan moni turvapaikanhakija on kertonut kristityksi kääntymisestä valitusvaiheessa tai uusintahakemuksessa.

"Rikoslain pykälät kiihottamisesta kansanryhmää vastaan heikentävät sananvapautta"
Halla-aho toisti Ykkösaamussa perussuomalaisten esittämän näkemyksen siitä, että rikoslain pykälät kiihottamisesta kansanryhmää vastaan ja uskonrauhan rikkomisesta menevät liian pitkälle, ja rajoittavat maahanmuuttokriittistä keskustelua.

– Ne ovat soveltamisalaltaan liian laajoja, epämääräisiä ja tulkinnanvaraisia. Tämä heikentää paitsi sananvapautta, myös oikeusvarmuutta.

Poliisi tutkii parhaillaan neljän kansanedustajan, perussuomalaisten Juha Mäenpään ja Sebastian Tynkkysen, sekä kristillisten Päivi Räsäsen ja sdp:n Hussein al-Taeen puheita ja kirjoituksia epäiltynä kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Perussuomalaisten Mäenpään tapauksessa kyse on hänen eduskunnassa pitämästään puheesta, jossa hän rinnasti maahanmuuttajat ja vieraslajit.

Halla-ahon mukaan Mäenpää halusi lähinnä humoristisesti viitata siihen, että perussuomalaiset haluavat torjua haitallista maahanmuuttoa.

– En usko että kukaan kovin paljon vahingoittui tästä puheenvuorosta. Voidaan olla eri mieltä siitä oliko se kovin ansiokkaasti tai hauskasti sanottu, mutta ei tämän minun mielestäsi pitäisi olla laitonta.

Rikosoikeuden professori: Vaatimuksilla oikeutetaan koeponnistuksia lain rajoille
Helsingin yliopiston rikosoikeuden professori Kimmo Nuotio arvioi Ykkösaamussa perussuomalaisten vaatimusten lakipykälien avaamisesta olevan poliittisesti motivoituja. Nuotio muistuttaa, että lait perustuvat pitkälti Suomen kansainvälisiin sitoutuksiin, ja että Suomi on ollut mukana säätämässä asiaan liittyvää puitelainsäädäntöä.

Sananvapauden rajoja koskeva lainsäädäntö perustuu eurooppalaiseen arvomaailmaan ja historiaan, sanoo Nuotio.

– Itse pidän jonkin verran vahingollisena tälläistä keskustelua, jossa pyritään osoittamaan että nämä (lait) ovat jotenkin perusteettomia, tai että meillä olisi kavennettu sanavapautta liikaa. Siinä ehkä sitten samalla myös oikeutetaan näitä koeponnistuksia sinne rajoille.

Nuotion mukaan muualla Euroopassa on jo parinkymmenen vuoden ajan käyty keskustelua poliittisten puheiden ja maahanmuuttokritiikin rajoista ja suhteesta sananvapauteen. Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on tehnyt asiassa useita linjauksia, joissa se puolustaa poliittikkojen oikeutta kriittiiseen puheeseen. Samalla tuomioistuin kuitenkin toteaa, että lainsäädännöllä asetetut rajat nousevat tarpeesta torjua rasismia ja muukalaisvihaa, muistuttaa professori Nuotio.