Ilta-Sanomat: Vihreät vaati oppositiossa pakkopalautusten keskeyttämistä – näin sisäministeri Maria Ohisalo selittää palautusten jatkamista nyt

Ilta-Sanomat: Vihreät vaati oppositiossa pakkopalautusten keskeyttämistä – näin sisäministeri Maria Ohisalo selittää palautusten jatkamista nyt 27.9.2019

Ohisalon (vihr) mukaan hallitus tarkastelee parhaillaan, ovatko Suomen linjaukset YK:n pakolaisjärjestön suositusten mukaisia.

VIHREÄT arvostelivat viime hallituskaudella oppositiosta käsin ankarasti Juha Sipilän (kesk) hallituksen turvapaikkapolitiikkaa.

Vihreiden silloinen puheenjohtaja Ville Niinistö (vihr) luonnehti Sipilän hallituksen turvapaikkapolitiikkaa julmaksi, kovaksi ja kylmäksi ja Suomen ihmisarvoisen kohtelun perinteen rikkovaksi.

Niinistön seuraaja Touko Aalto linjasi, että kaikki pakkopalautukset tulee keskeyttää, kunnes turvapaikkaprosessin ongelmat on korjattu – elokuussa ex-puheenjohtaja toisti viestinsä.

Kesällä 2018 vihreiden lainsäädäntösihteeri Aino Pennanen poistettiin Finnairin koneesta, koska hän kieltäytyi istumasta paikalleen protestina lennolla tapahtunutta pakkopalautusta vastaan.

Toinenkin nykyinen hallituspuolue, vasemmistoliitto, kritisoi jyrkästi viime hallituksen turvapaikkapolitiikkaa.

Puolueen puheenjohtaja, opetusministeri Li Andersson syytti helmikuussa 2018 Sipilän hallitusta ”turvaa tarvitsevien ihmisten lähettämisestä takaisin kuolemaan”.

PÄÄMINISTERI Antti Rinteen (sd) hallitus on ollut vallassa yli sata päivää.

Hallitus on tehnyt päätöksen kiintiöpakolaisten määrän kasvattamisesta sadalla henkilöllä 850:een, mutta suuri kuva turvapaikkapolitiikassa näyttää olevan ennallaan – esimerkiksi palautukset Irakiin ja Afganistaniin ovat jatkuneet: Irakiin on palautettu Poliisihallituksen mukaan tänä vuonna 40 ja Afganistaniin 21 palautuspäätöksen saanutta henkilöä.

Sisäministeri Maria Ohisalo (vihr) miten pakkopalautusten jatkaminen sopii vihreiden linjaan?

– Palautusprosessi on ylipäätään oleellinen osa turvapaikkaprosessia. Kun voimme varmistua siitä, että jokainen on saanut asiansa käsiteltyä oikeusvarmasti ja jos ei ole ollut oikeutta turvapaikkaan, niin silloin katsotaan palautusprosessi kuntoon.

– Maahanmuuttovirasto päivittää parhaillaan maatietojaan, katsotaan, että maatieto on yhtäläinen YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n maatiedon kanssa. Seuraamme jatkuvasti esimerkiksi Afganistanin tilannetta, onko se todella maa, johon on turvallista palauttaa. Suomen viranomaisilla on vastuu siitä, että palautuskieltoa ei rikota eikä ketään palauteta hengenvaaraan.

Tunnetko pistoa siitä, että palautuksia yhä jatketaan Irakiin ja Afganistaniin?

– On selvää, että ihan muutamassa kuukaudessa ei korjata näin isoja laatuongelmia, mitä turvapaikkaprosessissa on ollut, totta kai tässä käydään jatkuvasti keskustelua viranomaisten kanssa, oli kyse poliisista tai maahanmuuttoviranomaisista, että heidän perusteensa ovat vedenpitäviä.

Veronika Honkasalon (vas) mukaan Afganistaniin ei tulisi palauttaa ketään. Myös Erkki Tuomioja (sd) katsoo, että Suomen olisi lopetettava pakkopalautukset. Puhuvatko Honkasalo ja Tuomioja hallituksen äänellä?

– Hallituksen äänellä puhuu hallitusohjelma, jonka mukaan prosessi laitetaan kuntoon ja samaan aikaan neuvotellaan palautussopimuksista. Lisäksi on perustuslaki, jossa on palautuskielto. Nämä kaikki pitää toteutua yhtä aikaa, eikä palautuskieltoa saa missään nimessä rikkoa.

Mikko Kärnän (kesk) mukaan hallitusohjelmassa on sovittu, että palautuksia tulisi tehostaa. Miten teillä voi olla näin erilaisia näkemyksiä palautuksista hallituksen sisällä?

– Kärnä viittaa varmasti hallitusohjelmaan, että palautussopimuksia neuvotellaan ja käydään ylipäätään keskustelua siitä, että turvapaikkaprosessi on kunnossa ja palautussopimukset vetävät. Tästä ei ole mitään erimielisyyttä, jopa opposition suunnasta tulee ymmärrystä siihen, että on järkevää laittaa turvapaikkaprosessi alkuvaiheesta kuntoon, eikä niin, että maksamme siitä, että ihmiset odottelevat vastaanottokeskuksissa.

Vihreiden sisällä pidetään IS:n tietojen mukaan isona ongelmana sisäisen paon periaatteen soveltamista eli sitä, että jos ihminen on kohdannut vainoa kotiseudullaan, hänet voidaan palauttaa vaikka Afganistanissa toiselle seudulle. Onko hallitus tarkastelemassa uudelleen sisäisen paon periaatetta?

– Tämäkin liittyy maalinjauksiin, katsotaan toki sitä, ettei kukaan palaudu hengenvaaraan.

Mikä on oma näkemyksesi?

– Palaan perustuslain kirjauksiin, palautuskielto on ehdoton, ei voi olla niin, että viranomaisemme rikkovat palautuskieltoa.

Poliisihallituksen poliisitarkastajan Mia Poutasen mukaan palautukset Irakiin sujuvat paremmin, mutta toimivalle palautussopimukselle on edelleen suuri tarve. Aikooko hallitus saada aikaan palautussopimuksen Irakin kanssa?

– Kyllä, neuvottelemme näistä ja Irakiin ollaan avaamassa uutta suurlähetystöä, johon myös sisäministeriöstä on lähdössä yksi virkahenkilö vuoden mittaiselle pestille. Samalla kun poliittisella tasolla neuvotellaan sopimuksista, niin myös virkamiestasolla tapahtuu jatkuvasti eli yhteistyö ulkoministeriön ja sisäministeriön osalta toimii ja palautuksia voidaan tehostaa viranomaisyhteistyöllä ja poliittisella tasolla.

Hallitusohjelman kirjaus kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden teknisestä valvonnasta on herättänyt keskustelua. Keskustalaisten mukaan kirjaus tarkoittaa jalkapantavalvontaa eikä esimerkiksi puhelinseurantaa. Mikä on ministerin näkemys?

– Tästä lähtee selvitys, olemme keskustelleet asiasta muun muassa hallintovaliokunnan kanssa. Mietimme, mikä on se tarkoituksenmukainen keino.

Eli tässä vaiheessa sinulla ei ole kantaa asiaan?

– Hallitusohjelman kirjaus (”säilöönotolle ja asumisvelvollisuudelle vaihtoehtoisena vähemmän rajoittavana ja yhteiskunnan kannalta tarkoituksenmukaisempana turvaamistoimena säädetään kielteisen oleskelulupapäätöksen saaneen henkilön tekninen valvonta”) on se kanta.