Iltalehti: Sisäministeri Ohisalo: Turvapaikan hakeminen on perusoikeus, joka menee kaiken muun edelle

Iltalehti: Sisäministeri Ohisalo: Turvapaikan hakeminen on perusoikeus, joka menee kaiken muun edelle 26.9.2019

Sisäministeri Maria Ohisalo (vihr) vastasi Iltalehden haastattelussa maahanmuuton lieveilmiöihin liittyviin kysymyksiin. Ohisalo myöntää epäsuorasti, että turvapaikanhakijat muodostavat turvallisuusuhan.

Suomessa on runsaat 7 000 vähintään yhden kielteisen päätöksen saanutta turvapaikanhakijaa. He ovat kirjoilla vastaanottokeskuksissa, ja maahanmuuttoviraston (Migri) mukaan pääosa heistä on laillisesti maassa.

Lisäksi Suomessa on eri arvioiden mukaan useita tuhansia laittomasti maassa olevia, eli niin sanottuja paperittomia, ulkomaiden kansalaisia.

Sisäministeri Maria Ohisalo, paljonko Suomessa on tällä hetkellä laittomasti maassa olevia?

– Viimeisin arvio maahanmuuttoviraston mukaan on noin 2 000 henkilöä

Ovatko paperittomat ja kielteisen päätöksen saaneet turvallisuusuhka?

– Keskeistä on se, ettei tänne synny varjoyhteiskuntia, eli että tietäisimme mahdollisimman hyvin, keitä täällä on. Humanitäärisen suojelun poistaminen viime hallituskaudella on yksi asia, joka on tuottanut paperittomuutta.

Mutta ovatko he turvallisuusuhka?

– No, turvallisuusuhka tulee tietysti aina siitä, että ihmiset ovat jollain tavalla marginaalissa tai reunoilla.

Turvallisuusuhka, kyllä vai ei?

– Edellä mainittu syrjäytyminen aiheuttaa turvallisuusuhkia riippumatta siitä, onko täällä syntynyt vai ei.

Ohisalo sanoi viime viikolla Yle Uutisten haastattelussa, että näyttökynnystä turvapaikan hakuprosessissa tulisi ”kohtuullistaa”. Uutinen käsitteli paperittomien tilannetta.

Tarkoitatteko, että Suomen maahanmuuttoviraston viranomaiset ja hallinto-oikeuksien tuomarit vetävät liian tiukkaa linjaa?

– Olemme aloittaneet keskustelut maahanmuuttoviraston kanssa siitä, miten hallitusohjelman kirjauksia toteutetaan. Katsotaan läpi nykyisiä käytäntöjä.

Voiko ministeri puuttua tuomioistuinten toimintaan?
Jotkut oikeusoppineet ovat kummastelleet ministeri Ohisalon lausuntoa näyttökynnyksen madaltamisesta. Suomen perustuslakiin on kirjattu periaate tuomioistuinten riippumattomuudesta. Tuomioistuimen riippumattomuus tarkoittaa riippumattomuutta valtion muista elimistä. Tämä tarkoittaa siis sitä, ettei esimerkiksi ministeriö tai valtioneuvosto saa antaa tuomioistuimelle neuvoja tai määräyksiä siitä, miten yksittäinen juttu tulisi ratkaista.

Onko soveliasta, että ministeri puuttuu turvapaikkaprosessiin vaatimalla näyttökynnyksen kohtuullistamista?

– Ministerin omasta roolista katsottuna tärkein kysymys on se, että käyn vuoropuhelua maahanmuuttoviraston kanssa siitä, että meillä turvapaikkaprosessi on sellaisessa kunnossa, että jokainen saa oikeanlaisen käsittelyn asialleen.

– Meillä on tällä hetkellä noin 2 000 sellaista hakemusta, jotka ovat palautuneet hallinto-oikeuksista maahanmuuttovirastoon. Eli maahanmuuttoviraston prosessissa on ollut jotain, minkä hallinto-oikeus on katsonut vaativan uudelleen käsittelyä. Tähän asiaan kiinnitettiin huomiota jo hallitusohjelmaneuvotteluissa, ja tähän on tulossa lisäresursseja.

– Se, että jokainen viranomainen on hyvin resurssoitu, on poliitikkojen tehtävä.

Sanoitte samassa Ylen haastattelussa toivovanne, että kielteisen päätöksen saaneet turvapaikanhakijat voisivat jatkossa saada oleskeluluvan työn perusteella. Eikö tämä vesitä koko turvapaikkajärjestelmän idean, jos siihen luodaan tällainen takaportti?

– Tämä on eurooppalaisittain tunnistettu asia, ja olen keskustellut siitä muiden EU-maiden sisäministerien kanssa. Hallitusohjelman kirjaus lähtee siitä ajatuksesta, että me tarvitsemme Suomessa ulkomaista työvoimaa.

Tulkitsenko oikein, jos tulkitsen niin, että teidän mielestänne oleskeluluvan saaminen työn perusteella ei mielestänne vesitä turvapaikkajärjestelmän ideaa?

– No, se on se hallitusohjelman kirjaus, josta viisi puoluetta on sopinut. (Hallitusohjelman mukaan ”hallitus kehittää lainsäädäntöä ja soveltamiskäytäntöä sen edistämiseksi, että työllistyneet kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneet voivat nykyistä joustavammin saada oleskeluluvan työn perusteella.”)

Kriitikot sanovat, että kaikenlaiset helpotukset turvapaikkapolitiikkaan luovat uusia vetovoimatekijöitä hakea turvapaikkaa Suomesta. Miten vastaatte tähän kritiikkiin?

– Turvapaikan hakeminen on perusoikeus maailmanlaajuisesti. Prosessin täytyy olla kunnossa, jotta perusoikeudet toteutuvat. Enempää en tuohon pysty ottamaan kantaa.

Jos turvapaikkaan oikeuttavaa näyttökynnystä halutaan laskea, niin eikä silloin luoda uusi vetovoimatekijä hakea turvapaikkaa Suomesta, sana kiirii maailmalla nopeasti.

– Lähden siitä, että perusoikeuksien toteutuminen on kantava teema ja hallitusohjelman henki.

Kunniaväkivalta kuriin
Viime aikoina on puhuttu runsaasti kunniaväkivallasta. Kunniaväkivaltaa esiintyy runsaasti tietyistä maista Suomeen tulleiden maahanmuuttajien keskuudessa. THL:n määritelmän mukaan kunniaan liittyvän väkivallan tai sillä uhkaamisen taustalla voi olla esimerkiksi seurustelu, jota suku tai perhe ei hyväksy, avioero tai avioliitosta kieltäytyminen, siveetön pukeutuminen tai pelkät huhut siveettömyydestä.

Väkivalta voi ilmetä esimerkiksi tiukkana liikkumisen ja ystäväpiirin rajoittamisena, uhkailuna, painostamisena tai jopa ihmisen surmaamisena.

Mitä aiotte tehdä asialle?

– Olen ensiaskeleena kutsunut koolle pyöreän pöydän keskustelut. Ongelma sinänsä on tunnistettu tässä ja muissakin ministeriöissä jo aiemmin. Nyt on tarkoitus koota yhteen ihmisiä, jotka ovat kunniaväkivaltaa kokeneet, lähteneet rohkeasti nostamaan asiaa esiin ja toimivat järjestöissä.

– Minun näkökulmastani se, että viranomaiset tunnistavat ilmiön ja tietävät, mitä pitää tehdä, on tärkeää, ja heitä on myös tarkoitus koota yhteen.

– Yksi iso haaste on, miten koulun, poliisin ja sosiaalitoimen yhteistyö toimii. Pitää myös katsoa, ovatko resurssit kunnossa esimerkiksi kouluissa ja onko siellä kyky nähdä näitä signaaleja.

Pitäisikö rikoslaissa oleva vapaudenriisto laajentaa koskemaan kunniaväkivaltatapauksia?

– Varmaan oikeusministeriön ja koko hallituksen pitää pohtia, mitä oikeudellisia keinoja on puuttua näihin ilmiöihin.

Humanitäärisen maahanmuuton seurauksena Suomeen tulleet syyllistyvät selvästi muuta väestöä useammin raiskauksiin. Heidän kotoutumisensa on keskimäärin heikkoa, samoin työllistyminen. Onko tätä taustaa vasten järkevää, että Suomi ottaa koko ajan lisää turvapaikanhakijoita?

– Kuten sanottu, turvapaikan hakeminen on perusoikeus. Mikä on vaihtoehtona sille, että ihmiset eivät voisi hakea turvapaikkaa Suomesta. Suomi ei voi lähteä rikkomaan kansainvälisiä sopimuksia.

Entä rikosten uhrien oikeudet?

– Kaikki seksuaalirikokset ovat suuri ongelma riippumatta siitä, kuka niitä tekee ja kuka joutuu uhriksi. Onneksi ilmiö on nyt paremmin tunnistettu, siihen on alettu puuttua paremmin ja se on ollut mediassa paremmin esillä, mikä on madaltanut kynnystä uusille ja taas uusille ihmisille puhua tästä asiasta.

– Nyt on panostettava erityisesti ennalta ehkäisevään toimintaan, esimerkkinä ankkuritoiminta, jossa sosiaalityö, terveystoimi ja poliisi muun muassa tekevät yhteistyötä.

Suomessa riittää esimerkiksi seksuaalirikollisia omasta takaa. Mitä järkeä on pahentaa ongelmaa ottamalla tänne lisää ihmisiä maista, joiden kansalaiset tutkitusti syyllistyvät seksuaalirikoksiin kantaväestöä enemmän?

– Kuten sanottua, minusta tämä ongelma on kaikkinensa vakava ja siihen täytyy löytää keinot, kuten poliisin resurssien lisääminen ja sosiaalista tukea uhreille, Ohisalo sanoo ottamalla esiin muutaman esimerkin.

– Emme voi olla maa, josta turvapaikkaa ei voi hakea.

Pitäisikö turvapaikkaprosessia sitten kiristää, kun järjestelmän läpi pääsee runsaasti ihmisiä, jotka syyllistyvät vakaviin rikoksiin, kuten henkirikoksiin ja raiskauksiin?

– Edelleen painotan, että seksuaalirikokset, tekee niitä kuka tahansa ja kohdistuvat ne keneen tahansa, ovat aina vääriä, ja niitä varten pitää sitä ennalta ehkäisevää työtä tehdä mahdollisimman paljon.

Missä menee poliitikkojen vastuu?
Kun tilanne nyt kuitenkin on se, että turvapaikanhakijat tai oleskeluluvan jo saaneet ovat syyllistyneet Suomessa lukuisiin raiskauksiin ja henkirikoksiin, niin mikä on poliitikon ja tässä tapauksessa teidän vastuu, vaikka vasta muutaman kuukauden olette ehtinyt olla ministerinä?

– Poliitikon tehtävä on huolehtia siitä, että eri viranomaisilla on kunnon osaaminen ja resurssit toteuttaa perustuslain mukaista hyvinvointivaltiota ja edistää ihan jokaisen hyvinvointia. Vastuu on tietysti siinä, että jos ei onnistu resurssoimaan kunnolla.

– Esimerkiksi poliisin resursseja on leikattu viime hallituskaudet läpeensä, ja se on jo pidemmän aikaa näkynyt poliisin toiminnassa. Mitä omassa roolissani voin tehdä on se, että nyt on sitouduttu nostamaan poliisien määrää tulevina vuosina. Sillä päästään rikosten parempaan tutkimiseen ja ennalta ehkäisyyn.