Ilta-Sanomat: Keskusta tiukkana: Suomi ei vastaanota Välimereltä pelastettuja ihmisiä, ellei mukaan saada ”lähes kaikkia” EU-maita 25.9.2019
Hallitus keskustelee lähiviikkoina siitä, onko Suomi valmis vastaanottamaan Välimereltä pelastettuja turvapaikanhakijoita vai ei.
KESKUSTAN ryhmänjohtajan Antti Kurvisen mukaan puolueen ehto Suomen osallistumiselle Välimerestä pelastettujen turvapaikanhakijoiden väliaikaiseen mekanismiin on tiukka.
Lähes kaikki EU:n 28 jäsenmaata tulisi saada taakanjakoon mukaan.
– Jos ei nyt kaikki jäsenmaat, niin ainakin lähes kaikki. Sen pitäisi olla siellä parissa kymmenessä. Emme ihan muutaman jäsenvaltion projekteille kyllä lämpene, Kurvinen linjaa.
– Me olemme suhtautuneet taakanjakoon melko kriittisesti.
Myös keskustan kansanedustaja Mikko Kärnä (kesk) ehti jo epäilemään tänään keskiviikkona lähettämässään tiedotteessa, ettei taakanjakomekanismille löytyisi niin laajapohjaista kannatusta EU:ssa, että Suomen kannattaisi lähteä siihen mukaan.
Kurvinen toteaa keskustan suhtautuvan taakanjakoon kriittisesti ja luottavansa siihen, että hallituksen ”jämerä ja yhteinen linja” asiaan jatkuu.
Sdp:n ryhmänjohtajan Antti Lindtmanin mielestä Suomen mukanaolo edellyttäisi paitsi jäsenmaiden ”selkeän enemmistön” osallistumista, myös sitä että EU ottaa vastuuta sisäisten siirtojen kustannuksista.
KOKOOMUKSEN ryhmänjohtajan, entisen sisäministerin Kai Mykkäsen mukaan ongelma ei kuitenkaan ratkea, vaikka kaikki EU-maat saataisiin talkoisiin mukaan.
Päinvastoin se hänen mukaansa vain kannustaisi salakuljettajia tuomaan ihmisiä Välimeren rannoille siinä toivossa, että heidät automaattisesti siirretään eteenpäin.
Mykkäsen mukaan siirtolaisliikenteen painopiste siirtyykin aina helposti sinne, missä luodaan mahdollisuus päästä eteenpäin.
– Pahoin pelkään, että samalla kun tehdään näennäinen kädenojennus, niin syntyy vähänkään pidemmälle katsottuna karhunpalvelus etulinjan maille, koska mekanismi valitettavasti kannustaisi väärillä perusteilla salakuljettamaan ihmisiä niihin.
VAARANA on Mykkäsen mukaan myös se, että väliaikaisesta mekanismista tulisi vuosien saatossa pysyvä, kun EU ei kykene uudistamaan turvapaikkajärjestelmäänsä.
Hän tukeekin ajatusta EU:n rajavyöhykkeille perustettavista pysyvistä ulkorajakeskuksista, joissa ihmiset pidettäisiin oleskeluluvan perusteiden selvittämiseen asti.
Lähtemällä mukaan väliaikaiseen mekanismiin hallitus lupaisi Mykkäsen mukaan Maltalle ja Italialle vain sen, mitä ne ovat vailla.
– Eli että joku käy hakemassa sieltä ihmiset ilman varmuutta turvapaikan tarpeesta. Ei Italialla ole sen jälkeen kiinnostusta tehdä kompromissia heidän alueelleen tulevasta ulkorajakeskuksesta.
MYKKÄSEN mielestä hallituksen ei pitäisikään lähteä mukaan väliaikaiseen taakanjakoon. Näin päätti toimia viime hallituskaudella myös Juha Sipilän (kesk) hallitus.
– Olen hämmästynyt jos keskusta, joka vielä viime maaliskuussa oli samaa mieltä kanssani, kääntää tässä kärrynsä, Mykkänen sanoo.
Heinäkuussa Antti Rinteen (sd) hallitus suostui vastaanottamaan yksittäisinä sisäisinä siirtoina enintään kahdeksan Italiaan ja elokuun alussa enintään viisi Maltalle Välimereltä pelastettua henkilöä.
Tuolloin linjattiin, että jatkossa Suomi pidättäytyy sisäisistä siirroista, kunnes väliaikaisesta järjestelystä on sovittu.
LINDTMANIN mielestä on selvää, ettei väliaikainen taakanjakomekanismi voi olla pysyvä ratkaisu ja turvapaikkapolitiikkaan tarvitaan EU:ssa yhteisiä ratkaisuja ennemmin tai myöhemmin.
Mereltä pelastettujen sisäisten siirtojen ennakoitavampi väliaikainen järjestely listattiin kuitenkin yhdeksi Suomen EU-puheenjohtajakauden tavoitteeksi.
Lindtmanin mukaan puheenjohtajuuskausi ei silti velvoita Suomea osallistumaan taakanjakoon muita maita aktiivisemmin.
– Suomi on puheenjohtajamaana keskeinen tekijä, mutta Suomi tekee ratkaisunsa erikseen niiden ehtojen pohjalta, joita se on itse asettanut ja linjannut.
NELJÄN EU-maan Ranskan, Italian, Maltan ja Saksan sisäministerit sopivat alkuviikosta tavasta jakaa Välimerestä pelastettuja turvapaikanhakijoita ja pakolaisia EU-maiden kesken.
Sopimusta esitellään tarkemmin EU:n sisäministerien kokouksessa 8. lokakuuta Luxemburgissa, jolloin taakanjakomekanismiin yritetään saada mukaan mahdollisimman paljon EU-maita.
Kokoukseen tarkkailijan roolissa osallistunut sisäministeri Maria Ohisalo (vihr) kertoi eilen tiistaina IS:lle, että hallitus keskustelee lähiviikkoina siitä, onko Suomi valmis vastaanottamaan lisää turvapaikanhakijoita vai ei.