HS: Perussuomalaiset jätti välikysymyksen turvapaikkapolitiikasta, mukaan lähti vain nyt-liike

Helsingin Sanomat: Perussuomalaiset jätti välikysymyksen turvapaikkapolitiikasta, mukaan lähti vain nyt-liike 11.3.2020
Yle: Perussuomalaiset jätti välikysymyksen Kreikan tilanteesta – ”Suomen tulee EU:n jäsenenä ajaa sisärajatarkastusten tilapäistä palauttamista”

Muut oppositiopuolueet kokoomus ja kristillisdemokraatit eivät allekirjoita välikysymystä. Ne esittävät omat epäluottamuslauseensa. KD: ”Maahanmuuttopolitiikka ei saa olla sydämetöntä, muttei myöskään naiivia.”

PERUSSUOMALAISET jätti keskiviikkona välikysymyksen hallituksen turvapaikkapolitiikasta.

Muista oppositiopuolueista kokoomus ja kristillisdemokraatit ilmoittivat, etteivät ne allekirjoita välikysymystä. Molemmat puolueet aikovat esittää omat epäluottamuslauseensa. Sen sijaan nyt-liike lähti mukaan PS:n välikysymykseen.

Välikysymyksellä oppositio voi mittauttaa hallituksen tai ministerin eduskunnassa nauttimaa luottamusta. Välikysymyskeskustelun jälkeen eduskunta äänestää hallituksen luottamuksesta.

PERUSSUOMALAISTEN välikysymys perää hallitukselta linjauksia Kreikan päätökseen olla vastaanottamatta turvapaikkahakemuksia väliaikaisesti. Myös Suomen ulkorajojen rajaturvallisuus huolestuttaa puoluetta.

Perussuomalaiset kysyy, tukeeko hallitus Kreikan rajavalvontaa niin, että siirtolaisia ei päästetä Kreikkaan.

Perusuomalaiset haluaa myös tietää, miten hallitus vähentää Suomen houkuttelevuutta turvapaikanhaun kohdemaana ja mitä hallitus aikoo tehdä turvatakseen rajavalvonnan ja rajaturvallisuuden Suomen ulkorajoilla.

Erityisesti perussuomalaiset kysyy, miten Suomi toimii, jos turvapaikanhakijoita pyrkii maahan Venäjältä, jolloin kyse on myös EU:n ulkorajasta.

Puolue haluaa lisäksi tietää, miten hallitus valmistautuu estämään hallitsemattoman laittoman maahantulon Suomeen, ja miten hallitus aikoo estää kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden laittoman maahan jäännin.

KOKOOMUKSEN eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kai Mykkänen lähetti tiistaina välikysymyksestä tiedotteen, jonka mukaan kokoomuskaan ei hyväksy hallituksen toimintaa Kreikan ja Turkin kiistassa, mutta katsoo asiaa monelta osin eri lähtökohdista kuin perussuomalaiset.

Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo avasi kokoomuksen erilaista näkemystä politiikan toimittajien tilaisuudessa keskiviikkona. Hänen mukaansa yksi syy siihen, miksi kokoomus ei liity perussuomalaisten välikysymykseen on se, että perussuomalaiset vaatii sisärajatarkastusten ottamista käyttöön laajasti ja samantien. Hänen mukaansa kokoomuksen mielestä tämä olisi ylimitoitettua ja taloudelle haitallista.

MYÖS kristillisdemokraattien mukaan hallituksen linjaukset Suomen suhtautumisesta turvapaikanhakijakriisiin Kreikan rajoilla ovat olleet epäselviä ja ministereiden lausunnot keskenään ristiriitaisia.

Kristillisdemokraatit vaatii hallitukselta selvennystä Suomen linjasta. Etenkin sisäministeri Maria Ohisalon (vihr) ja kansliapäällikkö Kirsi Pimiän kommentit ovat aiheuttaneet hämmennystä ja epäselvyyttä, oppositiopuolue sanoo tiedotteessa.

KD:n mukaan Kreikan toimet rajojen sulkemisesta ovat hyväksyttäviä, koska maa ja samalla koko EU on joutunut Turkin hybridivaikuttamisen kohteeksi. KD:n mielestä EU:n ulkorajojen valvontaa on vahvistettava, ja pahimman paineen alla oleville EU-ulkorajavaltioille on annettava tarvittava apu ulkorajojensa valvomiseksi.

Puolue moittii myös vääränä sisäministeriön linjausta, ettei Suomi tule missään tilanteessa sulkemaan rajaansa, kuten Kreikka on nyt tehnyt, vaan tulee kaikissa tilanteissa ottamaan vastaan kaikki turvapaikanhakijat: ”Maahanmuuttopolitiikka ei saa olla sydämetöntä, muttei myöskään naiivia.”

KD-ryhmä aikoo esittää oman epäluottamuslauseensa tulevassa välikysymyskeskustelussa.

____________________________

Perussuomalaisten välikysymys

Välikysymys hallituksen turvapaikkapolitiikasta

Eduskunnalle

Tausta

Turkki ilmoitti helmi- ja maaliskuun vaihteessa, ettei se valvo enää jatkossa Kreikan vastaista rajaansa.

Kreikan rajalla EU:n alueelle pyrkivistä on Kreikan viranomaisten mukaan vain pieni osa Syyriasta tulevia. Rajalla on runsaasti afgaaneja, pakistanilaisia, bangladeshilaisia, iranilaisia, irakilaisia ja afrikkalaisia. Heidän yllyttämisessään siirtyä laittomasti Kreikkaan ja sitä kautta EU:n alueelle on kyse Turkin EU:ta vastaan kohdistamasta hybridivaikuttamisesta.

EU:n ja Turkin välisen edelleen voimassa olevan sopimuksen mukaan Turkki on velvoitettu pitämään syyrialaiset ja muut siirtolaiset ja pakolaiset maaperällään ja ottamaan vastaan Kreikasta palautettavia. Tästä EU maksaa Turkille miljardeja euroja. Tällä hetkellä Turkki rikkoo yksipuolisesti tätä sopimusta avattuaan oman puolensa rajasta Kreikkaan.

Kreikka on sulkenut Turkin vastaisen rajansa ja pyrkii estämään laittomat rajanylitykset. Kreikka on myös kieltäytynyt ottamasta turvapaikkahakemuksia vastaan ainakaan kuukauteen. Suomen hallitus on kertonut tukevansa Kreikkaa. Samalla kuitenkin sisäministeri Maria Ohisalo on tuominnut Kreikan toimet ja todennut, että Kreikan toimet eivät ole hyväksyttäviä.

Suomi on päättänyt lähettää rajavartijoita Kreikkaan Turkin vastaiselle rajalle Frontexin eli Euroopan raja- ja merivartioston kautta. Ministeri Ohisalon mukaan suomalaisten rajavartijoiden tehtävä on tukea sujuvan rajaliikenteen toteuttamiseksi. Tämä siis tilanteessa, missä kymmenet tuhannet siirtolaiset pyrkivät maahan ja mitä ilmeisemmin Turkin viranomaisten tukemina.

Suomen linja

Maaliskuun alussa EU:n sisäministerit allekirjoittivat julkilausuman, jossa linjattiin, että kaikki jäsenmaat tukevat Kreikkaa. Tuen määritelmä etenkin Suomen kohdalla on kuitenkin ollut hyvin epäselvä. Ministeri Ohisalo on tarkentanut Suomen osalta sen tarkoittavan sitä, että ”Suomi tukee Kreikkaa noudattamaan kansainvälisiä velvoitteita”.

Torstain 5.3.2020 suullisella kyselytunnilla pääministerin sijainen, valtionvarainministeri Katri Kulmuni totesi, että EU seisoo yhtenäisenä Kreikan tukena ja että EU:n ulkorajojen täytyy pitää. Hän lisäsi, että kaikki tehdään kansainvälistä oikeutta ja ihmisoikeuksia noudattaen. Myös sisäministeri Ohisalo vastasi samalla kyselytunnilla kysymyksiin, joissa haluttiin täsmennystä siihen, mitä tuki Kreikalle käytännössä tarkoittaa. Selvää vastausta ei saatu.

Myöhemmin Ohisalo on täsmentänyt julkisuudessa, että Kreikan tulisikin ottaa vastaan turvapaikkahakemuksia ja että Kreikka rikkoo kansainvälisiä velvoitteitaan estäessään ihmisten pääsyn Turkista Kreikkaan. Sisäministerin linjaus on ristiriidassa EU-linjan kanssa. Suomen ministerien linjaukset ovat ristiriidassa keskenään.

Käytännössä Suomen ja Kreikan linjausten ristiriitaisuus tulee ongelmaksi esimerkiksi käytettäessä suomalaisia rajavartijoita Kreikan rajalla Frontexin tukena. Sisäministeri on tiedottanut, että ”rajavalvonnan tehtävänä on mahdollistaa sujuva ja turvallinen rajanylitysliikenne ja saattaa luvattomasti rajan ylittäneet asianmukaiseen viranomaisprosessiin, kuten esimerkiksi turvapaikkaprosessiin”. Tällainen linjaus on ristiriidassa Kreikan päätöksen kanssa, jonka mukaan Kreikka suojaa rajojaan ja kieltäytyy vastaanottamasta turvapaikkahakemuksia.

Myös kansalliset toimet siirtolaiskriisin ennaltaehkäisemiseksi puuttuvat, eikä niitä ole hallituksen mukaan tulossa. Edellä mainitulla kyselytunnilla kysyttiin, ottaako Suomi rajatarkastukset käyttöön myös Ruotsin vastaisella rajallaan. Vastaus oli kielteinen. Sen sijaan, että siirtolaiskriisin uhatessa hallitus varautuisi vähentämällä Suomen vetovoimatekijöitä, hallitus pikemminkin lisää niitä.

Sisäministeriön uusi kansliapäällikkö Kirsi Pimiä kertoi MTV:lle 5.3.2020, ettei Suomi tule missään tilanteessa sulkemaan rajaansa, kuten Kreikka on nyt tehnyt, vaan tulee kaikissa tilanteissa ottamaan vastaan kaikki turvapaikanhakijat. Tämä altistaa Suomen ja EU:n hybridivaikuttamiselle.

Suomen turvapaikkapolitiikan vaikutukset

Humanitäärisin perustein Suomeen tulleiden vaikutus julkiseen talouteen on kokonaisuutena negatiivinen. Kyseessä olevan maahanmuuttajaryhmän työllisyys on erittäin heikkoa ja huomattava osuus ryhmän edustajista ja toisen polven jälkeläisistä elää tukien varassa. On lisäksi otettava huomioon, että työllisistä useat saavat yhteiskunnan tukia palkan lisäksi, sillä monet heistä ovat matalapalkka-aloilla hyvin pitkään tai pysyvästi. Esimerkiksi vuonna 2018 kaikista pääkaupunkiseudun toimeentulotuista noin 40 prosenttia maksettiin maahanmuuttajille.

Hallitsemattomalla maahanmuutolla on kielteisiä vaikutuksia myös sisäisen turvallisuuteen, joka näkyy muun muassa terrorismin uhan ja rikosten määrän kasvuna. Suojelupoliisin mukaan terrorismin uhka Suomessa on kohonnut ja uhkaan vaikuttaa Supon mukaan keskeisesti muun muassa vierastaistelijoiden mahdollinen paluu. Tietyt maahanmuuttajaryhmät ovat erittäin yliedustettuja seksuaalirikostilastoissa ja seksuaalirikosten aalto on pyyhkäissyt Suomen yli viimeisen turvapaikanhakijoiden tulvan jälkeen.

Suomen voidaan katsoa olevan turvapaikanhakijoille jopa houkuttelevampi maa kuin vuonna 2015, jolloin maahan tuli yli 30 000 turvapaikanhakijaa, koska monet muut maat ovat tehneet kiristyksiä turvapaikan myöntämisen suhteen. Lisäksi hallitus on kertonut suunnitelmistaan, jotka voivat lisätä Suomen vetovoimatekijöitä. Oman ongelmansa aiheuttaa suomessa laittomasti maassa olevien joukko, jota ei ole saatu kielteisestä turvapaikkapäätöksestä huolimatta palautettua.

Toimenpiteitä nyt

EU:n ja yksittäisten jäsenmaiden on oman etunsa nimissä autettava Kreikkaa uuden siirtolaisvyöryn torjunnassa ja nopeilla ratkaisuilla estettävä hallitsematon sekundäärinen muuttoliike Kreikasta muualle Eurooppaan. Eurooppa ei voi tässä tilanteessa jäädä odottamaan rakenteellisia uudistuksia.



Suomen tulee EU:n jäsenenä ajaa sisärajatarkastusten tilapäistä palauttamista koko EU-alueelle. Kaikkien jäsenmaiden tulee systemaattisesti ja pikakäsittelyssä hylätä turvapaikkahakemukset ihmisiltä, jotka saapuvat toisesta jäsenmaasta. Suomeen Ruotsin puolelta mahdollisesti tulevat turvapaikanhakijat on pysäytettävä rajalla ja heidän hakemuksensa on hylättävä ilmeisen perusteettomina. Henkilöt, joita ei syystä tai toisesta voida käännyttää tai palauttaa muualle, on sijoitettava niin, että heillä ei ole pääsyä muuhun yhteiskuntaan.


EU:n ja Suomen on tuettava Kreikkaa uuden siirtolaiskriisin estämiseksi. Tilapäistä tai pysyvää taakanjakojärjestelmää ei pidä luoda EU:n sisälle. Turvapaikanhakijoiden sisäiset siirrot ainoastaan houkuttelevat lisää ihmisiä liikkeelle. Lisäksi kokemukset osoittavat, että taakanjako ei toimi, koska siirtolaiset hakeutuvat joka tapauksessa niihin maihin, jotka heidän näkökulmastaan ovat houkuttelevimpia. Turkki on turvallinen maa, eikä EU-mailla ei ole syytä ottaa sieltä turvapaikanhakijoita vastaan.

Kansainväliset sopimukset on päivitettävä. Aikanaan kirjattu oikeus hakea turvapaikkaa ei voi tarkoittaa sitä, että se on oikeus kansainvaellukselle, jossa tulija saa päättää asuinmaansa sosiaaliturvan suuruuden perusteella. Sopimusten uudelleentulkintaan saakka itsenäisellä maan tulee voida evätä turvapaikanhakuoikeus, kuten Kreikassa nyt on toimittu.



Edellä olevan perusteella ja Suomen perustuslain 43 §:ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan välikysymyksen:


Tukeeko hallitus Kreikan päätöstä olla vastaanottamatta turvapaikkahakemuksia väliaikaisesti,

tukeeko hallitus Kreikan rajavalvontaa niin, että siirtolaisia ei päästetä Kreikkaan,

miten hallitus vähentää Suomen houkuttelevuutta ja turvapaikanhaun kohdemaana,

mitä hallitus aikoo tehdä turvatakseen rajavalvonnan ja rajaturvallisuuden Suomen ulkorajoilla,

miten Suomi toimii, jos turvapaikanhakijoita pyrkii maahan Venäjältä, jolloin kyse on EU:n ulkorajasta,

miten hallitus valmistautuu estämään hallitsemattoman laittoman maahantulon Suomeen, ja

miten hallitus aikoo estää kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden laittoman maahan jäännin?

Helsingissä 11.3.2020

­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­_______________________________

Ville Tavio, ps.