Iltalehti: Migri selvittää 175:n Suomeen tulevan pakolaisen taustat Supon kanssa

Iltalehti: Migri selvittää 175:n Suomeen tulevan pakolaisen taustat Supon kanssa 2.3.2020

Prikaatinkenraali Mauri Koskela (evp) arvosteli kovin sanoin Suomen pakolaispolitiikkaa Iltalehdessä (IL 1.3. ja 2.3.2020). Koskelalla on pitkä kokemus toimimisesta Lähi-idän maissa, kuten Syyriassa, ja hän toi esille mm. sen, että ääriajattelua ja aseellista toimintaa opetetaan jo nuorille, alle teini-ikäisille pojille.

Koskela painotti myös lasten orpouden olevan liukuva käsite. Koskelan mukaan orvon lapsen perässä saattaa ilmaantua mies, jolla on isyyden todistava paperi, ja sellaisen paperin saa Koskelan mukaan Lähi-idässä helposti lahjonnalla.

Sanna Marinin (sd) hallitus päätti viime torstaina, että Suomi ottaa Kreikan, Kyproksen, Maltan ja Italian leireiltä 175 ensisijaisesti ilman huoltajaa olevaa alaikäistä sekä yksinhuoltajaperheitä, joilla on todennäköisesti perusteet saada kansainvälistä suojelua ja jotka tulevat erityisen heikon turvallisuustilanteen maista, kuten Syyriasta ja Afganistanista.

Johtava asiantuntija Kukka Krüger sisäministeriöstä, vaikka lapsista puhutaan, niin miten Suomi varmistaa sen, etteivät tulijat muodosta Suomelle turvallisuusuhkaa?

– Suomi päättää, keitä se tänne siirtää. Ja Suomi saa tietoonsa henkilöiden taustat ja sen mitä tietoa Kreikalla ja näillä muilla valtioilla näistä henkilöistä on.

– Maahanmuuttovirastolla on vakiintunut yhteistyö suojelupoliisin kanssa siinä, miten näitä taustoja pyritään selvittämään tarkemmin. Tietysti maahanmuuttovirastolla on mahdollisuus pyytää Kreikalta tarkemmin selvitystä henkilön tilanteesta.

– Kun siirtoja suoritettiin vuosina 2015-2017, niin maahanmuuttovirasto suoraan pyysi Kreikan tai Italian viranomaisilta kuulemaan sitä kyseistä hakijaa jostakin tietystä tilanteesta erikseen, ja sen kuulemisen pohjalta katsottiin, onko se sellainen hakija, joka Suomeen sitten otettaisiin juurikin tämän turvallisuusuhan takia. Eli henkilöiden tausta pystytään selvittämään varsin tarkasti.

Mitä sanotte Koskelan väitteestä, jonka mukaan orpous on liukuva käsite, kun erilaisia dokumentteja saa helposti lahjomalla? On tällainen asia otettu huomioon?

– Missään vaiheessa ei ole ollut puhetta siitä, että Suomi ottaisi leireiltä orpolapsia, vaan olemme puhuneet ilman huoltajaa tulevista alaikäisistä turvapaikanhakijoista.

– Jos tällaisella henkilöllä on perhettä, niin perheenjäsenellä on sitten mahdollisuus jättää myöhemmin perhesidehakemus maahanmuuttovirastolle. Ja tässä vaiheessa selvitetään sitten se, onko perheside olemassa, onko se aito, onko se edelleen olemassa vai onko se katkennut. Lupaharkinnassa pystytään sitten arvioimaan kaikki asiaan vaikuttavat seikat.

Miten Suomi varmistaa sen, ettei tulijoiden joukossa ole näitä ”ankkurilapsia”, joiden perusteella tulee uusia turvapaikanhakijoita?

– Nythän ei ole kyse mistään ankkurilapsista, koska nämä lapset ovat saattaneet tulla Kreikkaan jo jokin aika sitten, ja Kreikkahan on se valtio, joka ehdottaa meille näitä henkilöitä. Ei siellä kukaan ota Kreikan viranomaisiin yhteyttä, ja sano, että haluamme nyt, että tämä meidän lapsi lähtee Suomeen.

– Tähän on täysin vakiintuneet toimintatavat. Kreikan viranomaiset etsivät niitä hakijoita, jotka sopivat Suomen profiiliin eli erityisen haavoittuvassa asemassa olevat turvapaikanhakijat, erityisesti ilman huoltajaa olevat. Heistä Suomi sitten päättää, ottaako vaiko ei, kun asianmukaiset taustatarkistukset on tehty juuri tämän turvallisuuden kannalta erityisesti.

– Henkilön omaiset tekevät sitten perhesidehakemuksen jälkikäteen, jos kyseiselle lapselle on myönnetty oleskelulupa. Myöntämisen perusteet tutkitaan sitten siinä lupaprosessissa.

– Eli jos ajatellaan jotain ankkurilapsitoimintaa, että tietoisesti lähetettäisiin lapsi jonkun sukulaisen, tuttavan tai muun henkilön matkassa Kreikkaan toiveena, että tämä henkilö sitten siirrettäisiin sisäisesti Suomeen, niin se on kyllä äärimmäisen epätodennäköistä ja vielä epätodennäköisempää on se, että jos tällaisella ajatuksella joku lähettää lapsen liikkeelle, niin siinä myös onnistuisi varsinkin, kun puhutaan 175 hakijasta.

Mistä maista nämä 175 henkilöä ovat?

– Valtioista, joista voidaan ajatella, että he todellakin ovat kansainvälisen suojelun tarpeessa eli erityisen heikon turvallisuustilanteen valtioista. Mainittu on Afganistan ja Syyria mutta se ei sulje pois sitä, että joistakin muista valtioista heitä voisi tulla.

Kenraali Koskelan mukaan Suomessa pakolaisiin suhtaudutaan ylipäätään liikaa uskomusten perusteella. Hänen mielestään olisi tärkeää tunnistaa muualta tulevien ihmisten ominaispiirteet niin hyvässä kuin huonossa ja tehdä ratkaisut niiden pohjalta.

Miltä tällainen kritiikki kuulostaa?

– Ainoa mitä voin virkamiehenä todeta on, että meillä on Suomessa normaali turvapaikkamenettely, jonka maahanmuuttovirasto suorittaa ja selvittää siinä, onko henkilöllä perusteita saada kansainvälistä suojelua vaiko eikö. Jos on, hän saa luvan, Jos ei, tehdään käännytyspäätös ja hänet palautetaan. Ja sama koskee perheenyhdistämisprosessia.