Yle: Vuoden 2015 turvapaikanhakijaruuhka tuskin toistuisi – Kreikan tilanteen takia ei ole syytä ylilyönteihin, sanoo apulaiskomentaja Rajavartiolaitoksesta 11.3.2020
Viranomaiset ovat valmiimpia turvapaikanhakijoiden tuloon, eikä Suomi nosta valmiustasoa Kreikan ja Turkin tilanteen vuoksi.
Tällä hetkellä Kreikan ja Turkin rajalla pyrkii EU-alueelle tuhansia turvapaikanhakijoita. Tilanne ei toistaiseksi aiheuta Suomessa valmiustilan korottamista pohjoisen maaraja-asemilla, missä vuoden 2015 turvapaikanhakijatilanne on yhä tuoreessa muistissa.
– Rajavartiolaitos on perusvalmiudessa ja seuraamme tilannetta. Mihinkään ylilyönteihin tai ylivarautumisiin ei ole mitään syytä. Jos ilmiö lähtee kehittymään nopeasti tänne pohjoiseen, niin toki silloin valmiutta ja varautumista nostetaan, pohtii Lapin rajavartioston apulaiskomentaja Janne Kurvinen.
Lapin poliisin johtoryhmässä ollaan samaa mieltä. Poliisin päällystö on kokoontunut tällä viikolla jo kertaalleen pohtimaan kokonaistilannetta ja yhteyttä pidetään muihin viranomaisiin.
– Kaikki on mahdollista ja siihen pitää orientoitua, että se voi olla mahdollista jonakin päivänä. Uskon kuitenkin, että valmiudet ovat ihan erilaiset EU:n sisällä kuin vuonna 2015, toteaa Lapin poliisilaitoksen poliisipäällikkö Esa Heikkinen.
Syyskuussa 2015 viranomaiset yllätettiin "housut kintuissa"
Loppukesä vuonna 2015, pakolaisvirta oli alkanut liikehtiä Etelä-Euroopassa, pohjoismaissa uutisoitiin turvapaikanhakijoista, jotka pyrkivät EU-maihin.
Yllätys pilkotti kuitenkin rajan takana, kun Ruotsin Haaparannan ja Suomen Tornion rajalle alkoi vyöryä syyskuussa ihmisiä turvapaikan toivossa.
– Kyllä se muisto säilyy mielessä ikuisesti, kun se tuli käytännössä täysin yllättäen meillekin. Meidän täytyi perustaa vuorokaudessa 1000 henkilön hätämajoitus Tornioon, muistelee 2015 syyskuun tapahtumia Suomen Punaisen Ristin Lapin piirin valmiuspäällikkö Annikki von Pandy.
Valmiusjohtaja von Pandy huokaisee, että ilman vapaaehtoisia hätämajoituksen perustamisesta ei olisi tullut mitään.
– Onneksi meillä oli silloin torstaina käymässä vapaaehtoisia, jotka lähtivät mukaan Tornioon ja seuraavana päivänä ensimmäinen vastaanottokeskus oli toiminnassa.
SPR:n organisoimassa hätämajoituksessa turvapaikanhakijoille jaettiin ruokaa ja varsinkin lapsille pyrittiin järjestämään lämpimiä vaatteita.
Tiedonkulku Euroopassa paljon parempaa kuin 2015
Kaiken kaikkiaan Suomeen saapui 2015 loppuvuodesta ja 2016 alkuvuodesta runsaat 32 000 turvapaikanhakijaa, valtaosa Tornion raja-aseman kautta. Viranomaisille ja avustusjärjestöille valtava ihmismäärä oli täysi yllätys.
Suurin ongelma vuonna 2015 oli aluksi järjestelykeskuksen puuttuminen. Se on paikka, jossa turvapaikanhakijat rekisteröidään ensimmäistä kertaa maahantuloa varten.
– Ennen kuin rekisteröinti ja järjestelykeskus pääsi toimimaan, turvapaikanhakijat ehtivät levittäytyä ympäri Suomea ja ilmestyivät poliisilaitoksille ja täyttivät niiden edustat. Se oli todella hankala tilanne viranomaisille, toteaa Lapin poliisipäällikkö Esa Heikkinen.
Vuoden 2015 kokemukset ovat iskostuneet syvälle viranomaisten muistiin. Tänä päivänä viranomaiset uskovat valmiuden olevan parempi kuin vajaat viisi vuotta sitten.
– Tiedonkulku ja sen saaminen on selvästi aiempaa parempaa muun muassa Euroopan unionin komission, Frontexin eli raja- ja merivartioston ansiosta. Silloin syyskuussa 2015 perustettiin Maahanmuuttovirastoon tilannekeskus ja se on edelleenkin toiminnassa, kertoo Maahanmuuttoviraston vastaanottoyksikön tulosalueen johtaja Kimmo Lehto.
Suomi luottaa rajakontrolliin muissa EU-maissa, sisärajatarkastuksia ei suunnitella
Suomessa poliisi ei ole tehnyt tai tekemässä sisärajatarkastuksia. Rajavartiolaitoksella nojataan tällä hetkellä tiedon parempaan kulkemiseen EU-valtioiden välillä ja luotetaan joidenkin maiden tarkempaan rajakontrolliin.
– Euroopassa eräät valtiot ovat ottaneet käyttöön sisärajatarkastuksia, ja muun muassa Tanskan ja Ruotsin välisellä rajalla on käynnissä tarkastukset. Se rajoittaa vapaata liikkumista EU:n sisällä. Suomessa se tarkoittaa, että tilanne ei pääse eskaloitumaan niin nopeasti kuin vuonna 2015, laskee Lapin rajavartioston apulaiskomentaja Janne Kurvinen.
Maahanmuuttovirastossa painotetaan hereillä olemista, jatkuvaa tilanteen seurantaa ja kansainvälistä yhteistyötä. Maahanmuuttoviraston vastaanottoyksikön tulosjohtaja Lehto ei näe, että samankaltaista tapahtumasarjaa kuin vuonna 2015 olisi odotettavissa.
– Olemme nostaneet sillä tavalla valmiutta, että tilannetta Kreikan ja Turkin rajalla seurataan erityisen tarkasti. Valmiussuunnitelmia päivitetään, mutta rekisteröintiä varten järjestelykeskuksen tai vastaanottokeskusten hankkimiseen ei näytä tällä hetkellä olevan tarvetta.
Viime vuonna turvapaikkaa haki Suomesta runsaat 4500 henkilöä. Uusia hakemuksia oli maahanmuuttoviraston mukaan huomattavan vähän, alle puolet turvapaikkaa hakeneista.