Savon Sanomat: Kansainvälisen oikeuden professori Kreikan jäädytyspäätöksestä: Yksiselitteisesti vuoden 1951 pakolaissopimuksen vastainen, EU:lla kaksi vaihtoehtoa

Savon Sanomat/STT: Kansainvälisen oikeuden professori Kreikan jäädytyspäätöksestä: Yksiselitteisesti vuoden 1951 pakolaissopimuksen vastainen, EU:lla kaksi vaihtoehtoa 7.3.2020
Helsingin Sanomat: Kreikan päätös sulkea rajansa kyseenalaistaa vanhat sopimukset – HS kysyi asiantuntijoilta, mitä tilanteessa tapahtuu ihmisoikeuksille

Kansainvälisen oikeuden professori Martti Koskenniemi sanoo, että Kreikan päätös jäädyttää väliaikaisesti turvapaikkahakemukset on yksiselitteisesti vuoden 1951 pakolaissopimuksen vastaista.

–  Tämä asia on hyvin yksinkertainen. Sopimukseen ei sisälly menettelyä, jolla voitaisiin lykätä turvapaikkahakemusten yleistä käsittelyä. Sopimukseen sisältyy kyllä erilaisia poikkeuksia koskien yksittäisiä rikollisiksi tai terroristeiksi epäiltyjä henkilöitä, mutta ei tällaista massapoikkeusta voi sen sopimuksen nojalla tehdä, Koskenniemi sanoo.

Hän painottaa, että Suomi ei voi auttaa Kreikkaa siinä suhteessa, että Kreikka rikkoo vuoden 1951 pakolaissopimusta.

–  Suomi voi auttaa Kreikkaa siinä suhteessa, kun Kreikka pyrkii toimimaan pakolaissopimuksen mukaisesti, hän sanoo.

Keskeistä on Koskenniemen mukaan tehdä ero siinä, autetaanko rikkomaan sopimusta vai autetaanko laittamaan sopimuksen määräykset täytäntöön.

Koskenniemen mukaan Euroopan unionilla on tilanteessa kaksi tapaa toimia lainmukaisesti. Ensimmäinen tapa on se, että Kreikalle pyritään antamaan resursseja ja sovitaan siitä, että turvapaikkahakemukset käsitellään niin, että solidaarisuusperiaate toteutuu.

Toinen tapa on se, että EU ryhtyy toimiin vuoden 1951 pakolaissopimuksen muuttamiseksi niin, että luovutaan kansainvälisestä turvapaikkajärjestelmästä.

–  Muita vaihtoehtoja ei oikeudellisesti ole, Koskenniemi sanoo.

Myös kansainvälisen oikeuden professori Outi Korhonen sanoo, ettei kansainvälisen oikeuden mukaan millään tavalla voida oikeuttaa sitä, ettei turvapaikanhakijoille anneta mahdollisuutta esittää hakemusta.

EU voi Korhosen mukaan auttaa Kreikkaa EU:n toimintaa koskevan sopimuksen puitteissa. Myös Kreikka on vedonnut tähän. Sopimuksen eräässä artiklassa puhutaan hätätilasta tai kiireellisiä toimia vaativasta tilasta. Se tarkoittaa Korhosen mukaan esimerkiksi sitä, että jos johonkin valtioon kohdistuu turvapaikanhakijoiden paine, muiden valtioiden pitää tulla jakamaan taakkaa joko taloudellisesti tai muilla tavoin.

"Jos viranomaiset tukevat Kreikan käännyttämisoperaatiota, se on törkeä ihmisoikeusloukkaus"

Suomella on Kreikassa Rajavartiolaitoksen virkamiehiä Frontexin yhteisoperaatiossa. Lisäksi Rajavartiolaitos on päättänyt lähettää nelihenkisen partion Kreikan maarajalla käynnistyvään nopeaan rajainterventioon. Lisäksi yksi ihminen lähetetään operaation koordinaatiokeskukseen Puolan Varsovaan.

Sisäministeri Maria Ohisalo (vihr.) sanoi aiemmin tällä viikolla, että kaikki suomalaisviranomaiset, jotka lähetetään Kreikan tueksi joko Euroopan raja- ja merivartiovirasto Frontexin, Europolin tai EU:n turvapaikka-asioiden tukiviraston Eason kautta, noudattavat toiminnassaan lakia ja kansainvälistä oikeutta. Jos suomalaiset rajavartijat havaitsevat Kreikassa laittomuuksia, he ovat Ohisalon mukaan velvollisia raportoimaan niistä Frontexille.

Korhosen mukaan ei ole lähtökohtaisesti ristiriitaista, että Suomesta lähtee Kreikkaan apua – olennaista on se, mitä viranomaiset siellä tekevät.

–  Jos he millään tavalla tukevat Kreikan käännyttämisoperaatiota, se on tietenkin törkeä ihmisoikeusloukkaus, Korhonen sanoo.

Tällainen tukeminen voisi Korhosen mukaan olla esimerkiksi sitä, että viranomaiset eivät kohtaisi jokaista hakijaa, käännyttäisivät kysymättä mitään tai työntäisivät pois rajalta.

Ohisalon mukaan Kreikkaa tuettava, jotta se pystyy toimimaan velvoitteiden mukaan

Kreikan päätös keskeyttää turvapaikkahakemusten vastaanottaminen kuukaudeksi laittomasti rajan ylittäneiltä on ajanut Suomen hallituksen vaikeaan tilanteeseen. Tilanne Turkin ja Kreikan välisellä rajalla on poikkeuksellinen, koska Turkki näyttää kiristävän turvapaikanhakijoilla Euroopan unionia.

Turvapaikan hakeminen on kansainvälisen oikeuden mukaan perustava oikeus, mutta toisaalta Turkille on haluttu viestittää, ettei peli vetele.

Sisäministeri Ohisalo on samaan aikaan puolustanut kansainvälistä oikeutta ja toisaalta vakuuttanut Suomen tukevan vaikeassa tilanteessa olevaa Kreikkaa. Perjantaina Politiikan toimittajien tilaisuudessa Ohisalo sanoi pitkän kiertelyn jälkeen, että kansainvälisen oikeuden mukaan Kreikan pitäisi ottaa turvapaikkahakemukset vastaan.

–  Kun me katsomme kansainvälisiä velvoitteita, totta kai turvapaikkahakemukset pitäisi ottaa käsittelyyn. Jos Kreikka ei tässä nyt pysty toimimaan kansainvälisten velvoitteiden mukaan, meidän tehtävämme on tukea Kreikkaa myös tässä vaikeassa tilanteessa, jotta he pystyisivät paremmin toimimaan viranomaisyhteistyöllä, Ohisalo sanoi.

Koskenniemi tyrmää Mykkäsen ajatukset

Perussuomalaiset ilmoitti perjantaina jättävänsä välikysymyksen Suomen linjasta siirtolaiskriisin ehkäisemiseksi. Perussuomalaisten eduskuntaryhmä ilmoitti haluavansa tietää, miten hallitus toimii kotimaassa ja EU:ssa. Lisäksi vaaditaan tarkennusta siihen, miten Suomi tukee Kreikkaa.

Soppaa sekoitti tänään kokoomuksen kansanedustaja Kai Mykkänen, joka sanoi Helsingin Sanomien haastattelussa, että kokoomuksen mukaan Kreikka toimii oikein, sillä se pyrkii vastaamaan Turkin presidentin Recep Tayyip Erdoganin painostukseen.

Mykkänen sanoi, että ratkaisu voisi olla esimerkiksi se, että EU:ssa yhdessä tunnustetaan, että painostustilanteessa pitää voida keskeyttää turvapaikkahakemusten vastaanotto määräaikaisesti.

Mykkäsen logiikka menee HS:n mukaan niin, että jos Euroopan rajat voidaan poikkeustilanteissa tilkitä määräaikaisesti, EU:n rajavaltioiden ei tarvitsisi pelätä äkillistä kymmenientuhansien ihmisten yhtäaikaista saapumista. Tällöin Välimeren alueen rajavaltiot voisivat helpommin hyväksyä EU:n yhteisten niin sanottujen ulkorajakeskusten pystyttämisen rajoilleen.

Kokoomus esitti perjantaina julkistetussa turvapaikkapoliittisessa linjauksessaan, että myös Suomen valmiuslainsäädäntöön tulisi lisätä mahdollisuus rajoittaa turvapaikanhakua määräaikaisesti. Perusteena olisi kansallisen turvallisuuden vaarantuminen.

Mykkäsen mukaan viime kädessä kyse on kansainvälisten sopimusten tulkinnasta.

Koskenniemen mukaan Mykkänen on väärässä, eikä turvapaikkahakemusten yleistä käsittelyä voi lykätä. Samoilla linjoilla on Korhonen. Myöskään EU-tasolla ei voida tehdä päätöstä määräaikaisesta jäädytyksestä ilman, että rikottaisiin kansainvälisiä sopimuksia.

–  Se (sopimuksen rikkominen) aiheuttaisi valtavan jännitteen Euroopan ihmisoikeuskoneiston kanssa, joka on maailman vahvin ihmisoikeuskoneisto ja monella tavalla vakiintunut.

Korhonen painottaa, että EU on aina pyrkinyt noudattamaan Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen linjauksia, ihmisoikeussopimuksen määräyksiä ja Euroopan neuvoston ihmisoikeuspolitiikkaa. Jos EU rikkoisi kansainvälistä oikeutta, se olisi Korhosen mukaan erittäin radikaali irtiotto.


______________________________________

Helsingin Sanomat: Kreikan päätös sulkea rajansa kyseenalaistaa vanhat sopimukset – HS kysyi asiantuntijoilta, mitä tilanteessa tapahtuu ihmisoikeuksille

Kreikka keskeytti turvapaikkahakemusten vastaanoton ja poliitikot ovat suhtautuneet asiaan ristiriitaisesti. HS kysyi kolmelta politiikan ja kansainvälisten suhteiden asiantuntijalta, näkyykö Kreikan ja Turkin tilanteessa Euroopan ihmisoikeuskäsityksen muutos.

KREIKAN ja Turkin rajan tapahtumien keskiössä ovat tuhannet siirtolaiset. He ovat siirtyneet rajan tuntumaan siinä toivossa ja uskossa, että he pääsevät liikkumaan EU:n alueelle. Siirtolaiset ovat jumissa maaraja-alueella, kun Kreikka päätti jäädyttää turvapaikkahakemusten käsittelyn kuukaudeksi.

Vihreiden puheenjohtaja ja sisäministeri Maria Ohisalo sanoi perjantaina, että Kreikka toimii asiassa väärin.

”Turvapaikan hakeminen on perusoikeus. Yleisellä tasolla, isossa kuvassa – siitä pitää voida aina pitää kiinni. Aina ja kaikkialla ei kuitenkaan olla ihanteellisessa tilanteessa”, Ohisalo tviittasi.

Kokoomuksen ryhmänjohtaja Kai Mykkänen taas sanoo HS:n haastattelussa lauantaina, että turvapaikanhaun määräaikaisessa keskeyttämisessä ei ole kyse kansainvälisten sopimusten hylkäämisestä, vaan niiden tulkitsemisesta.

YK:n pakolaisjärjestö UNHCR on julkistanut kannanoton, jonka mukaan Kreikka rikkoo kansainvälistä oikeutta päätöksellään olla ottamatta turvapaikkahakemuksia vastaan kuukauteen.

HS kysyi kolmelta politiikan ja kansainvälisten suhteiden asiantuntijalta, näkyykö Kreikan ja Turkin tilanteessa Euroopan ihmisoikeuskäsityksen muutos.

Kansainvälisen oikeuden professori Martti Koskenniemi, Helsingin yliopisto:

”Kreikka rikkoo vuoden 1951 pakolaisten oikeusasemaa koskevaa yleissopimusta. Siihen ei sisälly määräystä, joka antaa mahdollisuuden lykätä tai siirtää turvapaikkahakemusten käsittelyä.

On puhuttu hyvin huolettomasti siitä, että sopimukset ovat vanhentuneita ja että Kreikkaa täytyy ymmärtää. Täytyy muistaa, että sopimukset eivät ole vain sopimuksia. Ne edustavat niitä arvoja, joille Euroopan jälleenrakennus toisen maailmansodan jälkeen perustuu. Tuolloin eurooppalaiset olivat siinä tilanteessa, jossa syyrialaiset ovat nyt. Hengenvaarassa oleville ihmisille täytyy antaa turvapaikka.

Ei tämä ole lainkuuliaisuudesta tai pykälien noudattamisesta kiinni, vaan arvoista.

Ymmärrän ministeri Ohisaloa. Hän on sanonut aikalailla oikein, eli Suomi ei voi tukea sopimusrikkomusta, vaan meidän täytyy tukea ja avustaa Kreikkaa panemaan sopimuksensa käytäntöön. Poliitikon on tosin vaikeaa ajaa kahta asiaa samaan aikaan.

Mikä ajaa juristin päin seiniä on se, että sopimuksen tärkeyttä korostetaan, mutta samalla sitä rikotaan.

Euroopan risteinä ovat pitkä kolonialistinen ja rasistinen historia sekä kaksi maailmansotaa. Pakolaissopimus edustaa pyrkimystä päästä eroon tästä rististä ja näistä julmuuksista. Tämä pyrkimys on nyt haastettu.

On olemassa kaksi oikeudellisesti pätevää tietä edetä asiassa. Voimme avustaa Kreikkaa panemaan velvoitteensa täytäntöön. Siitä seuraa taloudellista, henkistä ja teknistä tukea sekä pyrkimys uudistaa Dublin- ja Schengen-järjestelmiä.

Toinen tie on muuttaa pakolaissopimusta. Voimme katsoa ettemme ole maanosa, josta voi hakea turvapaikkaa.

Puhtaasti omien henkilökohtaisten näkökulmieni ja arvojeni pohjalta sanon, että eurooppalaiset arvot eivät ole muuttuneet niin paljon. Viime aikoina on kuitenkin esitetty äärioikeiston taholta rasistisia ja muukalaisvastaisia kannanottoja, joiden asemasta täytyy käydä poliittinen keskustelu.

Toivon, että Euroopassa selvitettäisiin julkisesti, mitkä ne eurooppalaiset arvot ovat. Jos sopimusmuutoksen valmisteluun lähdetään, sen yhteydessä voitaisiin nämä arvot selvittää. Jos rasistinen uusoikeisto saa yliotteen, meillä muilla on syytä lähteä hakemaan turvapaikkaa muualta. En silti usko, että heillä on yliotetta tai että arvot ovat muuttuneet.”

Eduskunnan puhemies Matti Vanhanen (kesk):

”Ihmisoikeuksien ja arvojen näkökulmasta Kreikan ja Turkin tilanteessa on kaksi kohtaa. Suurin on se, että Turkki käyttää tuhansia ihmisiä välineenä painostaakseen muita maita. Valtioiden välisessä toiminnassa ihmisten hyväksikäyttö on ongelma.

Toinen asia, joka sopimusten kannalta voi olla tulkintakysymys, on se, että mikä oikeus Kreikalla on olla ottamatta vastaan turvapaikanhakijoita. He eivät suoraan riko sopimuksia, vaan he lykkäävät turvapaikkahakemusten ottamista reaktiona Turkin hybridivaikuttamiseen.

Kreikan asettamaan 30 päivän aikarajaan ei ole löydetty muitakaan keinoja. Ymmärrän sen, ettei EU voi alistua naapurivaltion kiristykseen tai painostukseen. Tuemme Kreikkaa, ja se tehdään lakejamme noudattamalla.

Myös Turkki on kovassa paineessa pakolaisten kanssa. Poliitikkojen täytyy ratkaista kriisi ihmisoikeuksien toteutumiseksi. Tulitauko oli jo hyvä merkki ja ensimmäinen askel ratkaisuun. EU kantaa oman vastuunsa parhaiten neuvottelemalla ja tukemalla myös Turkkia.

Eri poliittisilla laidoilla on ollut paljon vaihteluväliä liittyen ihmisoikeuksiin. Ne erot ovat edelleen olemassa, vaikka asetelma on Euroopan kannalta aivan uudenlainen ja erilainen kuin vuonna 2015. Tuolloin turvapaikanhakijat tulivat Eurooppaan monia reittejä pitkin. Silloin mukana oli salakuljettajia ja ihmiskauppaa.

Nyt mukana ovat aidosti eri osapuolet, eli Turkki ja Kreikan kautta Euroopan unioni. Tällaista osapuoliasetelmaa ei ollut vuonna 2015.

Tärkeintä on, että asiasta täytyy tehdä mahdollisimman pian poliittinen päätös, joka laukaisee tilanteen. Instituutiot pyrkivät hakemaan parasta mahdollista ratkaisua.

Täytyy ymmärtää, että osa näistä ihmisistä on ollut vuosia Syyriassa vielä pahemmassa tilanteessa. Osa on vielä Idlibissä, jossa tilanne on ihmisoikeuksien kannalta paljon vaarallisempi.

Sota Syyriassa on synnyttänyt poikkeuksellisen tilanteen EU:n rajalle ja nämä ihmiset ovat välitilassa sodan ja rauhan välissä.

Kamalasta tilanteesta voi kehkeytyä jotain hyvääkin. Isompi osa suomalaisista voi ymmärtää, että kansallisen tason toiminnan sijaan paras ratkaisu saadaan vahvistamalla EU:n yhteistyötä. Jos vain pannaan rajat kiinni, siitä voi seurata valtavat taloudellisest tappiot. Suomalaisilla pitää olla tervettä itsekkyyttä, koska meillä on yksi EU:n pisimmistä ulkorajoista.

Nyt EU auttaa ja on Kreikan tukena poliittisesti, taloudellisesti ja Frontexin kautta. Jossain tulevaisuuden uudessa tilanteessa Suomi voi tarvitessaan saada tukea Kreikan tapaan.”

Kokoomuksen entinen kansanedustaja, ministeri ja diplomaatti Pertti Salolainen:

”Ensinnäkin on aivan mahdotonta hyväksyä Turkin presidentin Recep Tayyip Erdoğanin uhittelu pakolaisasialla. Kreikka on nyt mahdottomassa tilanteessa, jossa yhtäkkiä tuhansia ihmisiä tyrkätään sen rajalle.

Ihmisoikeuskysymykset on aina otettava huomioon, mutta siinä täytyy käyttää järkeä. Kreikassa on nyt pakkotilanne. Valtiolla täytyy olla oikeus järjestää jonkinlainen väliaika, jotta tilanne vähän asettuu ja rauhoittuu. Kaikkia kansainvälisiä sopimuksia on noudatettava, mutta pakkotilanteessa täytyy voida järjestää pieni odotusaika, jonka jälkeen turvapaikkahakemukset käsitellään.

Merkille pantavaa on, että rajalla roikkuu myös afgaaneja, pakistanilaisia ja egyptiläisiä. Tämä ei ole seurausta vain Syyrian tilanteesta, vaan se on yleistä pakolaisvirtaa. He käyttävät hyväkseen Erdoğanin avaamaa mahdollisuutta.

Valtaosa joukosta on vereviä, työiässä olevia nuoria miehiä. Siellä on vain vähän pahimmassa hädässä olevia vanhuksia, sairaita tai lapsia. Iso osa näyttäisi olevan elintasopakolaisia, jotka eivät ole lähteneet pakoon vainoa. Osa tietysti on ja heidät poimitaan joukosta turvapaikkahakemusten kautta.

Tilanne on aivan hirveä [Turkin ja Kreikan rajalla odottavien siirtolaisten] kannalta. Turkki käyttää heitä painostusvälineenä. Heille täytyy toimittaa apua, kuten kaikille hätään joutuneille. Täytyy ottaa huomioon, että heille syötettiin valheita. Heille kerrottiin, että Kreikka on valmis avaamaan rajansa ja siksi he lähtivät liikkeelle.

Tuhansien tai kymmenien tuhansien turvapaikkahakemusten käsittely taas on toinen asia.”