Yle: Joukko säilöönottokeskuksen asukkaita meni nälkälakkoon – haluavat vapauteen korona-ajaksi

Yle: Joukko säilöönottokeskuksen asukkaita meni nälkälakkoon – haluavat vapauteen korona-ajaksi 24.3.2020

Joutsenon säilöönottokeskuksen asukkaista kymmenkunta on ollut maanantaista lähtien syömättä.

Lappeenrannan Joutsenon Konnunsuolla sijaitsevat entiset vankilarakennukset, jotka jo kahdeksan vuoden ajan ovat muodostaneet yhden Suomen suurimmista vastaanottokeskuksista. Tällä hetkellä siellä odottaa turvapaikkapäätöstä noin 170 henkilöä.

Vastaanottokeskuksen yhteydessä toimii myös säilöönottoyksikkö. Siellä ihmisiä on useista eri syistä. Joidenkin henkilöllisyys ei ole tiedossa, ja joidenkin taas saatetaan uskoa syyllistyvän rikoksiin, jos heidät päästettäisiin vapaalle jalalle.

Osa säilöönottoyksikön asukkaista on voinut myös saada kielteisen turvapaikkapäätöksen, mutta poliisi haluaa heidän kuitenkin olevan säilössä, koska epäilee heidän saattavan piiloutua ennen kuin varsinainen kotiuttaminen alkuperäiseen kotimaahan koittaa.

Liki 70-paikkaisessa säilöönottoyksikössä on tällä hetkellä noin 30 asukasta. He eivät voi poistua yksikön ulkopuolelle.

Jokaisella asukkaalla on oma huone ja lisäksi rakennuksessa on yhteisiä kokoontumistiloja.

Eilen nälkälakkoon
Asukkaista kymmenkunta aloitti eilen maanantaina nälkälakon.

– Maanantaina lounaalla noin kymmenen henkilöä ilmoitti, että he ovat nälkälakossa. Tänään tiistaina heistä kolme tuli syömään normaalisti, kertoo Joutsenon säilöönottoyksiköstä vastaava Joutsenon vastaanottokeskuksen apulaisjohtaja Antti Jäppinen.

Jäppisen mukaan nälkälakkoilijat protestoivat sitä, että heidän säilöönottonsa jatkuu, vaikka koronavirusepidemian aiheuttamien rajoitusten takia Suomesta ei tällä hetkellä pysty normaalisti edes matkustamaan ulkomaille.

– Heidän pääviestinsä on, että heidät pitäisi vapauttaa, kertoo Jäppinen.

Halu pois
Joutsenon säilöönottoyksikössä 23-vuotias Ali Noori yrittää saada aikansa kulumaan. Nälkäkin on kova. Nälkälakossa hän on ollut nyt reilun vuorokauden.

– En ole tehnyt mitään pahaa. En edes tiedä, miksi olen täällä vankilassa, kertoo Noori.

Noori saapui Suomeen Afganistanista vuonna 2015 ja anoi turvapaikkaa. Hänen anomuksensa hylättiin, mutta nyt uusi anomus on vetämässä.

Noori kertoo käyneensä puolisen vuotta sitten Saksassa. Hän uskoo poliisi olettavan, että hän pakenisi Suomesta.

– Poliisi sanoi minulle, että jos minut päästetään ulos, menen taas johonkin toiseen maahan, kertoo Noori puhelimitse varsin hyvällä suomen kielellä.

Hän itse ei koe olevansa vaaraksi kenellekään. Säilöönottoyksikön sijaan hän haluaisi odottaa turvapaikkapäätöstä kotonaan tai ystäviensä luona.

– Minä voisin ilmoittautua Suomessa poliisille aina kun on tarve, sanoo Noori.

Ali Noori on asunut vuosia Lieksassa, jossa hän opiskelee ammattikoulussa rakennusalaa. Hän haluaa olla Suomessa, eikä takaisin Afganistaniin.

Hänen mielestään pelko siitä, että hän tai joku muu säilöönottoyksikön asukas lähtisi luvatta pois maasta, on turha.

– Nyt ovat koronan takia rajat kiinni. Eivät ihmiset edes pysty matkustamaan ulkomaille.

Arki säilöönottoyksikössä on Noorin mielestä hyvin stressaavaa.

– On paha olo, eikä pysty nukkumaan.

Päätös tapauskohtaisesti
Ruotsissa poliisi on alkanut pohtia, pitäisikö säilöönotettuja henkilöitä alkaa päästää vapaaksi, koska esimerkiksi Afganistan ei tällä hetkellä ota korona-alueilta ihmisiä vastaan.

Suomessa maahanmuuttoasioista vastaa sisäministeriö. Maahanmuutto-osaston lainsäädäntöjohtaja Riitta Koposen mukaan vastaavaa pohdintaa kuin Ruotsissa ei ainakaan sisäministeriössä ole käyty.

Koponen muistuttaa, että päättäminen säilöönotosta kuuluu poliisille, eikä ministeriö voi ottaa kantaa yksittäisiin tapauksiin.

– Säilöönotettu on päästettävä vapaaksi yleensä kuuden kuukauden tai enintään 12 kuukauden kuluttua säilöönottopäätöksestä. Henkilö voi saattaa asian käräjäoikeuden käsiteltäväksi kahden viikon välein, kertoo Riitta Koponen.

Myöskään Joutsenossa säilöönottoyksikkö ei tee päätöstä ihmisten vapauttamisesta, vaan siitä päättää poliisi tapauskohtaisesti.

– Viime kädessä käräjäoikeus linjaa, onko säilöönotolle olemassa laillisia perusteita, kertoo Joutsenon vastaanottokeskuksen apulaisjohtaja Antti Jäppinen.

Poliisi ei tänään ehtinyt kommentoida, voisiko se alkaa päästää säilöönottoyksiköissä olevia vapauteen odottamaan asiansa käsittelyä.

Korona otettu vakavasti
Sekä Joutsenon vastaanottokeskuksessa että säilöönottoyksikössä on koronavirusepidemian takia parannettu yleistä hygieniaa ja alettu torjua viruksen leviämistä. Siivousta on lisätty ja vierailut vastaanottokeskukseen on kielletty.

Vastaanottokeskuksen asukkaille ei enää järjestetä bussikyytejä kauppoihin. Lisäksi asukkaille pidettävän ryhmätoiminnan määrää on vähennetty.

Jos koronavirus iskisi vastaanottokeskukseen tai säilöönottoyksikköön, suunnitelmat ovat apulaisjohtaja Antti Jäppisen mukaan olemassa.

– Me saamme useita osastoja eriytettyä muusta asiakaskunnasta ja tarvittaessa pystymme näillä keinoin estämään tai ainakin hidastamaan viruksen leviämistä.

Tällä hetkellä ei ole tietoa, miten kauan asukasjoukon nälkälakko Joutsenon säilöönottoyksikössä kestää.

Vastaanottokeskuksen apulaisjohtaja Antti Jäppinen kertoo, että tilannetta toki seurataan jatkuvasti. Aivan uusi asia nälkälakot eivät kuitenkaan Joutsenossa ole.

– Sanotaanko näin, että eivät nämä mitenkään ennenkuulumattomia ole. Ei niitä joka kuukausikaan ole, mutta aina silloin tällöin.

Jäppisen mukaan erilaiset protestit kohdistuvat pääasiassa muuhun kuin itse säilöönottoyksikköön.

– Nälkälakoista ei yksikään ole kohdistunut asiakkaiden kohteluun täällä säilöönottoyksikössä, vaan he haluavat protestoida säilöönottopäätöksiään vastaan. Kyse on siitä, että he haluaisivat pois säilöönottoyksiköstä, tiivistää Jäppinen.