Voima: Kaksikielistä puhetta rasismista

Voima: Kimmo Jylhämö: Kaksikielistä puhetta rasismista 6.6.2011

Keskipohjanmaa: Kaisa Suomala: Miekat teräviksi

Suomen Kuvalehti: Jyrki Jantunen: Persujen rasismikannanotto: Ei paljastavaa vaan peittävää vyörytystä 2.6.2011
Voima: Veera Hidas-Elina: Näkökulma: Orwellilaiset kokoomusnuoret 31.5.2011

Halla-aho puhuu yhtä ja kirjoittaa toista.

"Tuomitsemme kaiken etniseen taustaan, kieleen, kulttuuriin, uskontoon tai vastaavaan seikkaan perustuvan syrjinnän tai suosimisen työmarkkinoilla, koulutuksessa ja muissa yhteyksissä" (Perussuomalaisten julkilausuma syrjintää, rasismia ja väkivaltaa vastaan 25.5.2011).

Kuuntelin kansanedustaja Jussi Halla-ahon puhetta Ylen ykköseltä 30.05.2011, kun hän perusteli terävästi perussuomalaisten rasismin vastaista julkilausumaa ja siihen sisältyvää positiivisen diskriminoinnin eli tietynlaisen suosimisen kritiikkiä. Halla-ahon mukaan myös positiivinen diskriminointi etnisen taustan tai sukupuolen vuoksi pitää kieltää, koska se on rasismia ja se myös synnyttää rasismia.

Kritiikissä on järkensä, mutta Halla-aho myös tietää, että positiivinen diskriminaatio -puheen ynnä muun maahanmuuttokeskustelun käyminen kuljettaa mukanaan myös pohjavirettä, jonka voi usein tulkita myös rasistiseksi. Eurooppalaisella tasollahan rasistit ovat kehittäneet eräänlaisen kaksoispuheen, jossa rasismi naamioidaan yleiseksi maahanmuuttokritiikiksi, kuten esimerkiksi Veera Hidas-Elina kirjoittaa Fifissä artikkelissa Orwellilaiset kokoomusnuoret.

En ole aiemmin lukenut kunnolla Halla-ahon tekstejä, niinpä päätin katsoa missä määrin rasismi tai sen tuomitseminen on esillä hänen uusimmassa blogitekstissään "Vielä bussikuskeista". Siitä ei ainakaan tuomitsemista löydy.

Blogi alkaa Halla-ahon ironisella heitolla, jonka mukaan "virallinen totuus" on "tämän kevään aikana" on mediassa ollut se, että "rasistiset rikokset ovat lisääntyneet räjähdysmäisesti; että rasistit pieksevät maahanmuuttajataustaisia kuskeja; ja että perussuomalaisten vaalivoitto on ikään kuin antanut luvan tällaiselle toiminnalle."

Virallisella totuudella Halla-aho viittaa toimittaja Timo Harakan kolumniin. Koska hän ironisoi, hän väittää jollakin tasolla rivien välissä, että tämä "virallinen totuus" ei ole totta.

Vaalien jälkeenhän mediassa ja netissä on kiertänyt lukuisia kertomuksia, että perusuomalaisia symppaavat ovat käyttäytyneet rasistisesti ei-suomalaisilta näyttäviä kohtaan. Lisäksi monet tahot pyysivät perusuomalaisia pyytämään anteeksi rasismia, mutta tähän pyyntöön ei vastannut täysin puhtain kortein edes perussuomalaisten julkilausuma syrjintää, rasismia ja väkivaltaa vastaan – ainakaan mikäli se asetetaan kirjoittajansa Jussi Halla-ahon muita, uudempia tekstejä vasten.

Vaalien jälkeen monelle tuli olo, että perusuomalaisten voitto on lisännyt rasismia, mitä on vaikea todistaa vielä muuten kuin mutu-tuntumalta. Asia vaatisi tutkimista ja tätä blogissaan Halla-aho lupaa, "tutkia asiaa". Mutta mitä Halla-aholle tarkoittaa tutkiminen ja mitä asia?

Halla-aho blogin alun perusteella voisi kuvitella, että Halla-aho tutkisi nimenomaan sitä, mistä puhuu eli että "rasistiset rikokset ovat lisääntyneet räjähdysmäisesti; että rasistit pieksevät maahanmuuttajataustaisia kuskeja; ja että perussuomalaisten vaalivoitto on ikään kuin antanut luvan tällaiselle toiminnalle."

Näin ei tapahdu, sillä hän tarkastelee väitteitä välillä erillään ja välillä kuitenkin yhteensumputettuna riippuen siitä, mikä palvelee hänen päämääriään. Halla-aho käsittelee rasististen rikosten määrää yleisesti viimeisen kymmenen vuoden, bussikuskiin kohdistuvia päällekäymisiä muutaman viime vuoden aikana ja tänä keväänä ennen vaaleja, mutta ei siinä kokonaisuudessa kuin hän antaa ymmärtää.

Bloginsa aluksi Halla-aho sanoo keskustelleensa asiasta "pitkällisesti poliisihallituksen tarkastajan kanssa". Tämän tuloksena nousee esille ensimmäiseksi asiaksi se, että rasistiset rikokset ovat lisääntyneet ylipäätään viimeisen kymmenen vuoden aikana, mutta Halla-aho ei kuitenkaan käsittele lainkaan kuluvaa vuotta. Halla-aho esittää poliisihallituksen kanssa käydyn keskustelun tuloksina sen, että pitää paikkansa, että "rasistisesti motivoiduiksi kirjattujen rikosten kokonaismäärä on Suomessa noussut tasaisesti viime vuosikymmenellä vuoden 2000 n. 300 kappaleesta vuoden 2010 n. 500 kappaleeseen."

Syyksi rasismin määrän kasvamiseksi Halla-aho esittää ensiksi sen, että "poliisin mukaan tärkein selittävä tekijä on tiukentunut kirjaamiskäytäntö". Tässä ikään kuin sanomattomaksi viestiksi rivien väliin jää väite, että rasismi ei ole lisääntynyt, ainoastaan kirjaamiskäytäntö on muuttunut.

Sitten hän väittääkin aivan muuta. Halla-aho täydentää edellistä kirjaamiskäytäntö-väitettä myös sillä faktalla, että "Suomeen on muuttanut vuosien 2000–2010 aikana n. 250 000 ihmistä, ja maahanmuuttajien määrän kasvun voi olettaa itsessään lisäävän tapauksia jonkin verran".

Tässä Halla-aho pääsee ikään kuin huomaamatta sanomaan, että Suomeen on tullut maahanmuuttajia todella paljon eli 250 000, vaikka tilastokeskuksen tiedosta tarkistamalla selviää, että tosiasiassa Suomesta on samaan aikaan muuttanut pois 140 000 ihmistä. Nettosiirtolaisia on ollut siis noin 110 000.

Siirtolaisten määrä ei liity kuitenkaan varsinaiseen asiaan, mutta retorisesti Halla-aho pelaa selvää suuri–pieni-peliä, koska tämän jälkeen hän sanoo, että maahanmuuttajien määrän kasvun voi olettaa itsessään lisäävän rasistisia tapauksia "jonkin verran". Hän sanoo tarkoituksella "jonkin verran", koska edellä esitetty valtava 250 000 siirtolaisen joukko on niin suuri, että Halla-ahon kieltä lukeva ymmärtää, että hän tarkoittaa juuri päinvastaista. Tosiasiassa Halla-aho näyttää sanovan, että rasististen rikosten määrä johtuu valtavasta siirtolaisten määrästä, mikä taas tukee sitä yleistä maahanmuuttokriitikkojen väitettä, että maahanmuuttoa pitäisi vähentää. Väite saadaan upotettua asian "tutkimiseen", vaikka koko oletus on täysin ristiriidassa Halla-ahon aikaisemman poliisilta saadun tiedon kanssa, jonka mukaan rasististen rikosten määrän kasvun syynä on oikeasti kirjaamiskäytäntöjen muutokset.

Seuraavaksi Halla-aho puhuu rasististen rikosten "suurimmasta ulkomaalaistaustaisesta uhriryhmästä", jonka "30 prosenttia" muodostavat yhdessä virolaiset ja somalialaiset. Halla-aho ei kuitenkaan erittele uhrimääriä per kansallisuus. Tällä sumputuksella Halla-aho pääsee kuitenkin mainitsemaan "somalialaiset" eli ryhmän, jonka maahanmuuttokriitikot kokevat kaikista epäilyttävimmäksi Suomessa. Virolaisten ja somalialaisten suhteen hämärtäminen sopii tähän tehtävään mainiosti ja epämiellyttävän ryhmän pelkällä mainitsemisella näyttää olevan itseisarvonsa.

Tämän jälkeen Halla-aho kertoo, että "reilussa 80 prosentissa rasistisista rikoksista tekijä on kantaväestön edustaja. Maahanmuuttajat ovat näin ollen huomattavasti yliedustettuina myös rasististen rikosten tekijöinä." Tällä hän tarkoittaa, että koska 20 prosenttia rasistisista rikoksista on maahanmuuttajien tekemää, ylittää se maahanmuuttajien suhteellisen määrän kantaväestöstä. Tällä hän pääsee sanomaan, että maahanmuuttajat ovat keskimäärin rasistisempia kuin kantaväestö, vaikka koko väite jää yleisyydessään leijumaan vailla faktoja.

Sitten Halla-aho hyppää käsittelemään varsinaista asiaansa, jonka hän sanoo nyt olevan kysymyksen bussikuskien pahoinpitelyt. Alussa hänen varsinainen asiansa oli kuitenkin kolme eri asiaa yhteen sumputettuna: "rasistiset rikokset ovat lisääntyneet räjähdysmäisesti; että rasistit pieksevät maahanmuuttajataustaisia kuskeja; ja että perussuomalaisten vaalivoitto on ikään kuin antanut luvan tällaiselle toiminnalle."

Halla-aho unohtaa oman pääväitteensä, sen että rasistiset rikokset olisivat lisääntyneet nyt nimenomaan perussuomalaisten vaalivoiton jälkeen, minkä vain yhtenä esimerkkinä on nostettu esille muun muassa bussikuskien pahoinpitelyt.

Tässä mielessähän vuoden 2009 tilastoilla ei ole mitään arvoa, vaikka niitä Halla-aho lainaa. Samasta syystä myöskään vuoden 2010 luvuilla ei ole merkitystä, koska eivät ne liity kokonaisuuteen lainkaan. Niillä Halla-aho onnistuu kuitenkin luomaan vaikutelman, että hän on käsitellyt rasististen rikosten määrän kasvua hyvinkin eritellysti.

Sitten Halla-aho – jos oletetaan että tämä fakta pitää paikkansa – toteaa, että "tämän vuoden toukokuuhun mennessä on tehty rikosilmoitus 18:sta bussikuskiin kohdistuneesta väkivaltarikoksesta. Yhdessäkään ei ole ilmennyt rasistista motiivia." Tällä faktalla on merkitystä ainoastaan siinä määrin kuin kyse rasismin lisääntymisestä koskisi ainoastaan bussikuskeja.

Yhtä lailla Halla-ahon blogin lopussa tekemä yhteenveto koskee ainoastaan bussikuskikysymystä Helsingissä: "Suomalaiset eivät hyökkäile ulkomaalaistaustaisten bussikuskien kimppuun keskellä kirkasta päivää silmät vihasta kiiluen ja perussuomalaisten vaalivoitosta intoa saaden. Rasistisia päällekarkauksia oli vuosina 2009 ja 2010 yksi kappale per vuosi, eikä kuluvana vuonna ole kirjattu ensimmäistäkään."

Tässä yhteenvedossa ei ole mitään viittausta ei ole hänen alkuperäiseen lähtökohtaansa, joka siis kuului: "rasistiset rikokset ovat lisääntyneet räjähdysmäisesti; että rasistit pieksevät maahanmuuttajataustaisia kuskeja; ja että perussuomalaisten vaalivoitto on ikään kuin antanut luvan tällaiselle toiminnalle."

Tekstin varsinainen motiivi näyttää olevan se, että Halla-aho pääsee korostamaan eroja kantaväestön ja siirtolaisten välillä, koska "ulkomaalaisten bussikuskien kimppuun käydään minkäänlaisin motiivein harvemmin kuin heidän osuutensa pääkaupunkiseudun bussikuskeista edellyttäisi".

Samaan malliin Halla-aho sanoo, että "kantaväestöön kuuluvat kuljettajat ovat suuremmassa vaaravyöhykkeessä". Myös edellisessä blogissaan "Hieman uhkailusta" Halla-aho käänsi vähemmistöihin kohdistuneen uhkailun tai vainon kantaväestöä tai perussuomalaisia kohtaan kohdistetuiksi uhkailuiksi.

Vaikka juuri Halla-aho rasismin vastaisen julkilausuman pääosin muotoili, ei hänen blogijutussaan ole vihjettäkään, hän ei missään vaiheessa tuomitse uhkailua tai väkivaltaa vähemmistöjä kohtaan eikä perussuomalaisten kannattajien rasistisia ylilyöntejä. Päinvastoin, hän korostaa eroja meidän ja muiden, kantaväestön ja siirtolaisten kanssa. Siksi tämä muistuttaa, millainen epämiellyttävänä kaksoispuheen ukkospilvi leijuu perussuomalaisten julkilausuman yllä.


Kimmo Jylhämö on Voiman ja Fifin vastaava päätoimittaja. Jylhämö asuu Suomen suurimmassa kylässä Klaukkalassa, josta hän risteilee lähes päivittäin Sörnäisiin töihin. Häntä innostaa kaiken muun ohella etenkin filosofinen ja poliittinen kirjallisuus.

________________________________

Keskipohjanmaa: Kaisa Suomala: Miekat teräviksi

Olen viime viikkoina lukenut Helsingin Sanomista löperöitä juttuja, joiden kärki on suunnattu Jussi Halla-ahon kaltaisia maahanmuutto- ja vähemmistökriitikoita kohtaan. Yhdessä ironiaa tavoitelleessa kolumnissa voivoteltiin ”enemmistön sortoa” kaiken pilaavista kukkahattutädeistä huutamalla. Toisessa siteerattiin Halla-ahon vanhaa, nettiarkistoista kaivettua tekstiä, jossa tämä mainitsi vihaavansa muun muassa ”ihmisoikeuksia”, mutta siteerauksesta lainausmerkit oli jätetty pois.

Jutut eivät harmita minua aiheensa vaan löperyytensä takia. Toivoisin, että kollegat eivät Halla-ahon heimolaisia lyödessään löisi tylsällä miekalla.

Hommalaiset nykyrasistit lukevat ja lainaavat arvostelemiaan mediatekstejä varsin usein harhaanjohtavasti valikoiden ja tarkoitushakuisesti. Jos heitä arvostellessaan sortuu samaan, kritiikin pohja jää pehmeäksi.

Arvosteltavaa rasismissa, silkkiin verhotussakin, totisesti on. Realismiksi naamioidun muukalaisvihan kanssa ei pidä liian helposti lähteä myönnytysten tielle.

Jos suomalaista yhteiskuntaa aletaan muokata erilaisuutta kaihtavaan suuntaan, se alkaa puraista kohta yhteiskunnan sisäistäkin moninaisuutta. Yhtenäiskulttuuri on vaarallinen ihanne, sillä liian voimakkaana se tekee elämästä pikku hiljaa ahtaan jokaiselle, joka ei sovi vallassa olevien ihmisten kulttuurimääritelmään. Yhteiskunnassa pitää olla tilaa myös tuottamattomille ja heikoille, jopa kummallisille ihmisille. Ihmisarvo ei ole mitattavissa oleva suure, jota toisilla olisi enemmän kuin toisilla.

TV:stä tuli viime viikolla Aki ja Mika Kaurismäen ohjaama musiikkidokumentti Saimaa-ilmiö. Sen päätöskohtaus sykähdyttää: hikisten pitkätukkarokkarien joukko laulaa yhdessä Maamme-laulua. Kansallishymnin laulatus oli Juice Leskisen tavaramerkki myös hänen omilla kiertueillaan, samoin legendaarinen Suomi-neidon mallinen kitara.

80-luvun Suomi-rokkarien koko olemus muistuttaa, että isänmaallisuus voi olla suvaitsevaista, rentoa ja raikasta.

Pidetään se sellaisena, joohan?

Kirjoittaja on Keskipohjanmaan toimittaja.
________________________________

Suomen Kuvalehti: Jyrki Jantunen: Persujen rasismikannanotto: Ei paljastavaa vaan peittävää vyörytystä

Ensin kiinnittävät huomiota lihavoinnit.

Perussuomalaisten eduskuntaryhmä julkaisi 25. toukokuuta ”Syrjintää, rasismia ja väkivaltaa vastaan” -lausuman, jossa 23 sanaa on korostettu muusta tekstistä.

Korostettujen sanojen joukossa ovat muun muassa riippumatta siitä (neljä kertaa), syrjinnän tai suosimisen, enemmistöä tai jotakin vähemmistöä ja rangaista tai palkita.

Korostuksille ei ole mielekästä selitystä.

Timo Soinin propagandaosasto tekee työtään taitavasti.

Perussuomalainen aatemaailma hallitsee mediaa ja poliittista keskustelua, vaikka maahan on pykätty kuuden puolueen enemmistöhallitusta kahden viikon ajan. Puolueella on valtaa ja näkyvyyttä, vähän vastuuta.

Persujen rasismikannanotto oli tyylinäyte sanojen vyörytyksestä, joka peitti enemmän kuin paljasti. Kannanotoksi olisi riittänyt selkeä ja lyhyt rasistisen puheen ja käyttäytymisen tuomitseminen, mutta puolue halusi peruspuumerkkinsä siihenkin: vähemmistökin voi sortaa enemmistöä, palkitakin voi väärin perustein, toisiakin ihmisiä tulisi ihonväristä riippumatta rangaista.

Monipolvisen hämäräksi paljastunutta kannanottoa on yritetty selventää, selittää ja turhentaa. Helsingin Sanomat haki avuksi oikeusoppineita, ja professorit julistivat julistuksen perustuslain vastaiseksi (HS 28.5.), sillä puolueen tuomitsema positiivinen erityiskohtelu on Suomessa sallittua ja yleistä.

Netin keskustelupalstoilla nostettiin taas pakkoruotsin peikkoa, ikään kuin apartheidia Suomessa edustaisivat suomenruotsalaisten asema ja ruotsin kielen opetus. Niinpä: perussuomalainen poliitikko kiertää maailman ja palaa lähtöpisteeseen, jossa vasta huomaa ahdistuksen aiheita.

Elämä ei ole yksinkertaista, asiat eivät ole helppoja.

Silti totta on, että perussuomalaisten vaalivoiton myötä rasistinen puhe ja vihakäytös ovat tulleet salonkikelpoisiksi politiikassa, mediassa ja kadulla. Hyvät tavat ja toisten kunnioittaminen ovat historiaa. Kuulluksi ei tule, jos huutaa toisen puheen päälle.

Globaali maailma on tunkenut jalkansa Suomeen, ja peli vain kovenee, niin politiikassa kuin mediassakin. Niin makaa kuin petaa, voisi myös kansanedustaja Teuvo Hakkarainen (ps) todeta.

On hyvä, että persuja kohdellaan ankaralla kädellä.

Samanlaisen kohtelun ansaitsevat kaikki, riippumatta siitä, onko puolue vallassa vai oppositiossa, onko se syrjinnän tai suosimisen asialla, edustaako se enemmistöä tai jotakin vähemmistöä. Mutta median tehtävä ei ole rangaista tai palkita.

______________________________________

Voima: Veera Hidas-Elina: Näkökulma: Orwellilaiset kokoomusnuoret

George Orwellin teoksessa Vuonna 1984 kaksoisajattelun taitavilla ihmisillä saattoi olla kaksi täysin vastakkaista mielipidettä yhtä aikaa. Olipa hyvä, että kokoomusnuorten puheenjohtaja otti itse Orwellin puheeksi rasismikeskustelun yhteydessä, kirjoittaa internetpersoona Veera Hidas-Elina.

”Vapauden tulee merkitä vapautta sorrosta, vainosta, mielivallasta ja syrjinnästä.”

”Yhteiskunnan tulee huolehtia kaikkien jäsentensä yhtäläisistä mahdollisuuksista hyödyntää omaa osaamistaan ja ahkeruuttaan.”

Juhlavat lauseet on poimittu Kokoomusnuorten periaateohjelmasta, joka on Kokoomuksen Nuorten Liiton poliittisten ohjelmien hierarkiassa ylimpänä. Viikonloppuna kirkasotsaiset oikeistolaiset pohtivat rasismia ja positiivista syrjintää liittohallituksessa, ja päätyivät periaateohjelmaansa vasten tarkasteltuna vähintäänkin erikoiseen linjaukseen.

Kokoomusnuorten puheenjohtajan Wille Rydmanin mukaan ”Ei ole uskottavaa tuomita rasismia, jos ei samalla tuomitse myös vähemmistöryhmien positiivista erityiskohtelua. Rasismia ei voida parantaa rasismilla. Vain todellinen tasa-arvo auttaa, ei vähemmistöille annetut erivapaudet."


Kokoomusnuorten liittohallituksen raapustama kannanotto näyttää sokeankin kaakin silmin katsottuna olevan räikeässä ristiriidassa periaateohjelman kanssa: yhteiskunnan pitää huolehtia siitä, että kaikilla on yhtäläiset mahdollisuudet hyödyntää omaa osaamistaan ja ahkeruutta, mutta vähemmistöryhmille ei pidä suoda positiivista erityiskohtelua.

Erikoista sekin, että kokoomusnuorten periaateohjelmassa on perin sosialistiselta haiskahtavia linjauksia. ”Tasa-arvoa ei ole se, että kaikki tulevat samaan aikaan maaliin vaan se, että kaikki lähtevät samalta viivalta.”

Samalta viivalta lähtemisellä voi perustella monia radikaaleja muutoksia yhteiskunnassa. Kaiketi kokoomusnuoret vaativat perintöoikeuden poistamista ja varallisuuden tasajakoa, vai millä muulla keinoin jokaisen suomalaisen varpaat saadaan yhden ja saman valkoisen kalkkiviivan taa? Toimenpiteinä ne ainakin vähentäisivät yhteiskunnassa positiivisen syrjinnän haittoja.

Rydman pelkää ”orwellilaista yhteiskuntaa, jossa vallitsee tasa-arvo, mutta toiset ovat tasa-arvoisempia kuin toiset".

Kuitenkaan kokoomusnuoret eivät ainakaan vielä ole huomanneet vaatia kirkon verotusoikeuden lopettamista. Mitä uskontoon tulee, enemmistö on Suomessa tasa-arvoisempaa kuin vähemmistöt. Rydmanin pelko on jo toteutunut.


Olipa hyvä, että Rydman otti George Orwellin puheeksi. Käsitin saman tien, ettei kokoomusnuorten logiikkaa voi ymmärtää, jollei taida kaksoisajattelua. Kaksoisajattelusta ja uuskielestä Orwell kirjoittaa teoksessa Vuonna 1984. Valvovan Isoveljen ohella ne suojaavat Puolueen valta-aseman diktatuurissa. Kaksoisajatteluun kykenevällä ihmisellä voi olla kaksi täysin ristiriitaista mielipidettä, mutta hän hyväksyy ne molemmat. Kokoomusnuorten periaateohjelman, liittohallituksen julkilausuman ja Rydmanin puheiden käsittäminen vaatii kaksoisajattelua.

Muu ei voi selittää sitä, että toisella kädellä heilutetaan ilmassa positiivista syrjintää vastustavaa kannaria ja toisella kerätään taskuun yhteiskunnan tukea. Kokoomusnaisten puheenjohtaja, opetusministeri Henna Virkkunen heitti jauhot itseään kokemattomamman puoluetoverinsa suuhun ennen kuin poliittisen kentän vasen laita ehti herätä. Virkkunen muistutti kokoomusnuorten nauttivan erityiskohtelua, jota julkilausumassaan vastustavat.

Rydman ja kokoomusnuoret taitavat kaksoisajattelun, mutta eivät ole yksin edustamassa orwellilaisuutta Suomen poliittisessa kentässä. Kokoomusnuoret pesaasi kaikkea muuta kuin omaperäisesti perussuomalaista kansanedustajaa, Jussi Halla-ahoa, joka kynäili perussuomalaisten julkilausuman rasismia vastaan.

Rydman on pieni untuvikko, joka hiihtää Halla-ahon perässä ja poimii mediaosumia myös itsellensä. Halla-aho on seuraajiensa kanssa tehnyt jo pitkään työtä niin sanotusti orwellilaisessa hengessä. He tekevät samaa suomen kielelle kuin Puolue uuskielelle Vuonna 1984 -kirjassa.

Uuskielestä puuttuvat harhaoppiset ja toisarvoiset sanat, kuten oikeus, moraali, demokratia, jotka ovat uhkana vallalle. Sanojen poistamisen lisäksi Puolue hallitsee kieltä luomalla uusia käsitteitä ja sekoittamalla vanhojen sanojen merkityksiä.

Maahanmuuttokriitikot ovat lukeneet Orwellinsa. Jos he saisivat päättää, rasismi olisi jo poistettu Nykysuomen sanakirjasta. Valta kieleen on valtaa ihmisten mieliin. Kun sanojen merkitykset hämärtyvät tarpeeksi, ilmiöt katoavat todellisuudestammekin ja me kaikki elämme orwellilaisessa yhteiskunnassa.

Kirjoittaja on internetpersoona, joka hirnuu puskista salanimen takaa.