maanantai 15. toukokuuta 2017

Uusi Suomi: YK vakavasti huolissaan rasismista ja vihapuheesta Suomessa – ”Tehokkuutta rangaistuksiin”

Uusi Suomi: YK vakavasti huolissaan rasismista ja vihapuheesta Suomessa – ”Tehokkuutta rangaistuksiin” 15.5.2017

Yhdistyneiden kansakuntien (YK) rotusyrjinnän vastainen komitea on tutkinut Suomen määräaikaisraportin rotusyrjinnän poistamisesta. Raportti annettiin kansainvälisen yleissopimuksen täytäntöönpanosta.

Komitea suosittaa muun muassa rasistisen vihapuheen ja rasistisen väkivallan tehokasta tutkimista, syyttämistä ja rankaisemista. Komitea on huolissaan merkittävästi kasvaneesta rasististen viharikosten määrästä. Komitea huomauttaa, että suhteutettuna viharikosten määrään, niistä nostetaan syytteitä vähän.

– Komitea panee huolestuneena merkille voimistuvan vihamielisyyden vierasmaalaistaustaisia, kuten romanialaisia, muslimeja, somaleja, venäläisiä ja ruotsinkielisiä kohtaan. Komitea on lisäksi huolissaan vuosien 2015–2016 yli tusinasta väkivaltaisesta hyökkäyksestä turvapaikanhakijoita kohtaan mukaan lukien tuhopoltot, raportissa todetaan.

Lisäksi komitea on vakavasti huolissaan maahanmuuttajavastaisesta poliittisesta keskustelusta sekä voimistuvasta muukalaisvihasta ja rasismista. Komitea huomauttaa, että poliitikot puhuvat näin huolimatta siitä, että kaikki puolueet ovat allekirjoittaneet Euroopan poliittisten puolueiden rasisminvastaisen peruskirjan vuonna 2015.

Komitea suosittaakin Suomea julkisesti tuomitsemaan ja sanoutumaan irti rasistisesta vihapuheesta ja muukalaisvihamielisistä lausunnoista, joita osa virkamiehistä ja poliitikoista antaa. Komitea huomauttaa, että pesäero olisi tehtävä myös netissä tapahtuvasta keskustelusta. Lisäksi komitea kehottaa poliitikkoja varmistamaan, että heidän julkiset lausumansa eivät edistä suvaitsemattomuutta ja leimaamista ja yllytä vihaan.

Komitea myös peräänkuuluttaa Suomelta tarkempia tilastotietoja viharikoksista.

Komitea suosittaa lisäksi turvapaikanhakijoiden, pakolaisten ja muiden haavoittuvassa asemassa olevien siirtolaisten suojelun osalta muun muassa varmistamaan, että turvapaikanhakijoita ei oteta säilöön rangaistusluonteisissa oloissa ja että vastaanottokeskuksissa ylläpidetään riittävää kapasiteettia majoituksen, peruspalvelujen ja humanitaarisen avun tarjoamiseksi. Suomi on aiemmin saanut ihmisoikeusjärjestöiltä moitteita riittämättömistä majoitustiloista, kun turvapaikanhakijoita on tilojen puutteessa majoitettu putkatiloissa.

Suomen alkuperäiskansan saamelaisten osalta komitea toistaa suosituksensa saamelaiskäräjien vaaliluetteloon hyväksymisen edellytyksistä painottaen saamelaisten itsemääräämisoikeutta asemansa ja yhteisönsä jäsenyyden osalta. Maaoikeuskysymyksiin suositetaan ratkaisun löytämistä lainsäädäntöä muuttamalla ja ottaen huomioon Kansainvälisen työjärjestön ILO:n yleissopimuksen alkuperäis- ja heimokansoista. Komitea suosittaa sopimuksen sekä muun muassa hankkimaan saamelaisten suostumuksen ennen perinteisiin maa-alueisiin ja luonnonvaroihin liittyvien hankkeiden hyväksymistä.

Suomi sai YK:lta kiitosta itsekriittisyydestä sekä avoimesta ja rakentavasta vuoropuhelusta komitean kanssa. Myönteisenä pidettiin uutta yhdenvertaisuuslakia, useiden ihmisoikeuspöytäkirjojen ja -sopimusten hyväksymistä sekä erinäisiä hallituksen hankkeita ja ohjelmia, kuten kansallisia perus- ja ihmisoikeustoimintaohjelmia ja kotouttamisohjelmaa.