Uusi Suomi: Tutkijat epäilevät suurmoskeijahanketta: "Näyttää siltä, ettei Helsinki halua oppia muun Euroopan kokemuksista"

Uusi Suomi: Tutkijat epäilevät suurmoskeijahanketta: "Näyttää siltä, ettei Helsinki halua oppia muun Euroopan kokemuksista" 9.12.2017
Uusi Suomi: Suurmoskeijahanke: Tällaiset ovat Helsingin virkamiesten ehdot – pormestari Vapaavuori sanoi heti ”ei” 8.12.2017

Ulkopoliittisen instituutin tutkijat Charly Salenius-Pasternak ja Toni Alaranta sekä Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan geopoliittisiin konflikteihin erikoistunut tutkija Alan Salehzadeh suhtautuvat epäillen suurmoskeijahankkeeseen Helsingissä.

Moskeijahankkeesta järjestettiin perjantaina Helsingissä tiedotustilaisuus, jossa kerrottiin, että suurmoskeijan suunnittelua ja arkkitehtikilpailua varten aiotaan kerätä yhteensä 700 000 euroa Bahrainiin perustettavalle tilille. Moskeijan käsittely Helsingin kaupunkiympäristölautakunnassa alkaa ensi viikolla, jolloin asialistalla on alustava aluevaraus.

Virkamiesten valmistelema kaupunkiympäristölautakunnan esitysehdotus on myönteinen hankkeen etenemiselle. Esitysehdotuksen mukaan lautakunta esittäisi kaupunginhallitukselle, että kaupunginhallitus varaa Oasis-säätiölle alueen ”moskeija- ja monitoimikeskus-hankkeen toteutusedellytysten jatkoselvittämistä ja arkkitehtikilpailun järjestämistä varten”. Kyse ei ole vielä varsinaisesta tonttivarauksesta ja hankkeen toteuttamiselle esitetään muun muassa rahoituksen luonteeseen liittyviä ehtoja.

–Näyttää siltä, ettei Helsinki halua oppia muun Euroopan kokemuksista. Moskeijat, jotka on rahoitettu suurelta osin Lähi-Idästä tulevalla rahoituksella eivät ole hyvä idea. Liian paljon siteitä, Salonius-Pasternak kommentoi Twitterissä.

Toni Alaranta puolestaan korostaa STT:lle, että Persianlahden maista ei tule suuria rahasummia ilman taustaoletuksia. Helsingin moskeijan 100 miljoonan euron rakennusinvestoinnin vaativan hankkeen päärahoittajaksi on ilmoitettu Bahrainin kuningaskunta, joka saattaisi kerätä rahoitusta myös muista muslimimaista. Tämän ulkomaisen rahoituksen vaikutus on hankkeen suuria kysymysmerkkejä. Kysymykset eivät rajoitu vain rakennusvaiheeseen vaan jatkuvat keskuksen valmistuttua, sillä keskuksen käyttökustannuksiksi arvioidaan noin 6–7 miljoonaa euroa vuodessa.

–On vakavan pohdinnan paikka, millä ehdoin rahoitusta otetaan vastaan, Alaranta kommentoi.

Moskeijahankkeen vetäjiin kuuluva Pia Jardi myönsi perjantaina, että kyse on ensisijaisesti sunnimoskeijasta, vaikka moskeijaa on julkisuudessa kutsuttu kaikkien muslimien moskeijaksi. Alan Salehzadehin mukaan turvallisuuden kannalta olisi hyvä, että islamilaiset ovat "hajallaan pienissä moskeijoissa eikä yhtenä suurena ryhmänä.

–Suurmoskeija on tervetullut, JOS 1) islamista poistetaan poliittiset osat 2) suurmoskeija poistaa kaikki epätasa-arvoiset elementit 3) jos imaami hyväksyy seksuaalivähemmistöt 4)noudatetaan kaikessa Suomen lakeja ja hyviä tapoja, ei ylläpidetä varjolainsäädäntöä (sharia), hän kommentoi Twitterissä.