HS: Maahanmuuton kustannusten laskeminen osoittautui mahdottomaksi – hallitus jää ilman kaipaamiaan lukuja

Helsingin Sanomat: Maahanmuuton kustannusten laskeminen osoittautui mahdottomaksi – hallitus jää ilman kaipaamiaan lukuja 22.12.2017

HALLITUSOHJELMAAN kirjattu selvityspyyntö maahanmuuton kustannuksista ja vaikutuksista ei johtanut toivottuun tulokseen, sillä kustannuslaskelmien tekeminen osoittautui mahdottomaksi.

Hallituksen tavoite oli saada faktaa paremman kotouttamispolitiikan ja poliittisen päätöksenteon tueksi.

Koko projekti lähti alun perin menemään pieleen, sillä selvityspyyntö oli epäselvä ja yksilöimätön. Hallitus ei täsmentänyt tarkoittaako se kaikkea maahanmuuttoa vai humanitääristä maahanmuuttoa.

”Hallitusohjelman kirjaus on niin haasteellinen, että siihen ei pysty selvää vastausta antamaan”, sanoo asiantuntija Jere Päivinen sosiaali- ja terveysministeriöstä.

Päivinen on tuottanut hallitukselle annettavan selvityksen. Sen mukaan maahanmuutto on liian monimutkainen kokonaisuus, jotta sen kustannuksia voidaan ilman rajauksia arvioida. Kokonaisuuteen kuuluvat sosiaaliturvaetuudet, julkisesti tuotetut palvelut sekä verot ja veroluontoiset maksut.

Merkitsevin tekijä maahanmuuttajien taloudellisen vaikutuksen kannalta on työllisyys. Selvitys toistaa jo tiedetyt faktat, että huonoimmin työllistyvät Afrikasta ja Lähi-idästä saapuvat. Alhainen työllisyysaste ja tulotaso näkyvät korkeana sosiaaliturvan käyttönä.

Kelan tilastojen mukaan erityisesti ulkomaalaistaustaiset naiset sekä pakolaistaustaiset maahanmuuttajat ovat yliedustettuina työttömyyteen liittyvien sosiaaliturvaetuuksien saajina.

FAKTAA maahanmuuton välittömistä kustannuksista löytyy valtion budjeteista: sisäministeriön, työ- ja elinkeinoministeriön ja opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonaloilta.

Myös sosiaali- ja terveysministeriön (STM) sekä oikeusministeriön määrärahoista osa kohdentuu maahanmuuttoon.

Maahanmuuttoon suoraan kohdistuvat määrärahat nousivat vuonna 2016 yli miljardi euroa edellisvuoden turvapaikkakriisin johdosta. Vuotta 2015 edeltäneellä tasolla kustannukset olivat noin 300 miljoonaa vuodessa.

STM:ssä tehdyn selvityksen mukaan talousarvioiden tarkastelu tarjoaa liian yksipuolisen kuvan, koska tällöin maahanmuuton vaikutukset näyttäytyvät ainoastaan menoina.

”Henkilön taloudellista vaikutusta ajatellen elinkaarimalli on parempi. Siinä voi olla negatiivisia vuosia, mutta koko elinkaaressa vaikutus voi olla positiivinen. Siitä dataa ei ole olemassa ja siksi epävarmuustekijöitä on paljon”, Päivinen sanoo.

SINISTEN puheenjohtaja Sampo Terho sanoo, että selvitys pyydettiin ennen vuoden 2015 kriisiä, eikä sitä siksi rajattu humanitääriseen maahanmuuttoon. Vaikka tutkimus ei vastaa hallituksen esittämään kysymykseen, hän näkee siinä myönteisiä kohtia.

”Siellä selkeästi todetaan että pakolaistaustaisten maksamien verojen määrä ei ole kattanut heidän saamiaan tulonsiirtoja. Se on oikein, että se sanotaan suoraan. Humanitääristä maahanmuuttoa ei voi perustella työvoimapulalla tai kestävyysvajeella”, Terho sanoo.

Terhon mielestä toteamisen arvoista on myös, että pakolaistaustaisten työllisyysaste on 20 prosenttia alle kantaväestön. Afrikasta ja Lähi-idästä tulleiden työllisyysaste on vain 40 prosenttia, kun kantaväestöllä se on 70.

Selvitys päätyykin ehdottamaan, että erityisesti ulkomaalaistaustaisten naisten työllisyysasteen parantamiseen olisi kiinnitettävä huomiota ja kotouttaminen pitää saada vaikuttavammaksi.