Yle: Suomi selviäisi 100 000 turvapaikanhakijasta, miljoona olisi jo liikaa – Raportti selvitti kolme skenaariota

Yle: Suomi selviäisi 100 000 turvapaikanhakijasta, miljoona olisi jo liikaa – Raportti selvitti kolme skenaariota 3.12.2017
Sisäministeriön raportti: Mikä on Suomen kyky vastaanottaa turvapaikanhakijoita? (pdf)

Tutkimus selvitti, millaisia haasteita Suomi kohtaisi, jos maahan tulisi vuodessa alle 10 000, 100 000 tai miljoona turvapaikanhakijaa.

Osa sisäministeriön tilaamaan kyselyyn vastanneista asiantuntijoista näkee, että miljoonan turvapaikanhakijan tulo Suomeen on tulevaisuudessa täysin mahdollista.

Massaliikehdinnän voisi aiheuttaa ydinkatastrofi lähellä Suomea, ilmaston ääri-ilmiöt tai Venäjän sisäinen poliittinen ja sotilaallinen kriisi. Myös laajamittainen alueellinen tai globaali poliittinen ja sotilaallinen kriisi voisivat johtaa turvapaikanhakijoiden laajaan tuloon.

Kesällä muun muassa Helsingin Sanomat kirjoitti, että maailmassa on liikkeellä ennätysmäärä eli lähes 66 miljoonaa ihmistä.

Sisäministeriön tilaamassa osatutkimuksessa selvitettiin Suomen kykyä vastaanottaa tulevaisuudessa turvapaikanhakijoita.

Tutkimus tehtiin kolmen skenaarion avulla. Niissä Suomeen saapuisi vuodessa alle 10 000, 100 000 tai miljoona turvapaikanhakijaa.

Tutkimus toteutettiin verkkokyselynä, ja siihen vastasi 43 sisäministeriön hallinnonalan virkamiestä ja sidosryhmien asiantuntijoita. Suurin osa vastanneista työskenteli esimies- tai johtotehtävissä.

Valmiuslaki käyttöön muutaman sadantuhannen tulijan kohdalla

Alle 10 000 tai 100 000 turvapaikanhakijan tilanteissa vastaajat näkivät sisäministeriön hallinnonalalla kohtuullisia ja vakavia haasteita.

Tutkimuksen toteuttaneen Inforgloben toimitusjohtajan Mikaeli Langinvainion mukaan monet vastanneista näkivät, että 100 000 tulijasta Suomi vielä selviäisi, mutta miljoonan kohdalla haasteet yltyisivät ylitsepääsemättömiksi.

Langinvainio kertoo, että osa vastanneista näki, että jo muutaman sadantuhannen turvapaikanhakijan tulo vaatisi valmiuslain soveltamista.

Suurimpina ongelmina miljoonan turvapaikanhakijan skenaariossa nähtiin kustannusten nousu, turvallisuusresurssien vähyys, rajaturvallisuuden heikkeneminen, kuntien haluttomuus ottaa vastaa tai kotouttaa tulijoita, sekä kansainvälisten palautussopimusten riittämättömyys ja epämääräisyys.

Se, miten tilanteeseen reagoitaisiin, nähtiin riippuvaiseksi liikehdinnän syystä. Esimerkiksi ydinonnettomuudesta johtuvassa turvapaikanhakijoiden tulossa rajoja ei voitaisi laittaa kiinni moraalisista syistä. Poliittisissa kriiseissä se olisi perustellumpaa.

Vastaajat näkivät rajojen sulkemisen loppupeleissä poliittisena päätöksenä.

Asiantuntijat näkivät, että miljoonan turvapaikanhakijan tulosta selviytyminen vaatisi kansainvälistä ja EU:n tukea.

Kyselyyn vastanneet saivat esittää kehitysehdotuksia, jotta Suomi selviäisi mahdollisesta miljoonan turvapaikanhakijan tulosta.

Suositukset keskittyivät hallinnolliseen ja lakien kehittämiseen, mutta niissä toistui myös esimerkiksi yhteiskunnallisen vuoropuhelun vahvistaminen sekä kouluissa, siviilipalveluksessa ja armeijassa annettava opetus laajamittaiseen maahantuloon liittyen.

Järeämpinä keinoina nähtiin varsinaisen tilanteen ollessa päällä muun muassa mahdollisuus määrätä turvapaikanhakijoille sitovia asumisvelvollisuuksia ja liikkumisrajoituksia, luoda YK:n ohjeistamana laajat leiriolosuhteet tulijoiden majoittamiseen ja keventää vastaanottojärjestelmää.

Sisäministeriön tilaaman tutkimuskokonaisuuden vastikään julkaistussa raportissa arvioitiin Suomen selviytymistä vuoden 2015 Euroopan pakolaiskriisistä. Yhdessä osatutkimuksessa pohdittiin tulevaisuuden tilanteisiin varautumista.

Vuonna 2015 Suomeen saapui Maahanmuuttoviraston mukaan 32 500 turvapaikanhakijaa. Vastaava luku vuonna 2016 oli 6 000.