HS: Helsingin suurmoskeijaan aletaan kerätä lahjoitusrahaa Bahrainista ja muista Persianlahden maista – ”Suomen valtio saa tietää, kuka lahjoituksia antaa”

Helsingin Sanomat: Helsingin suurmoskeijaan aletaan kerätä lahjoitusrahaa Bahrainista ja muista Persianlahden maista – ”Suomen valtio saa tietää, kuka lahjoituksia antaa” 8.12.2017

SUUNNITTEILLA olevan Helsingin niin sanotun suurmoskeijan ja monitoimikeskuksen taustavoimat järjestivät perjantaina Helsingissä tiedotustilaisuuden hankkeen taustasta ja tulevaisuudesta. Tilaisuus järjestettiin Mannerheimintiellä sijaitsevassa hotelli Crowne Plazassa.

Tiedotustilaisuuteen osallistui myös Bahrainin kuningashuoneen edustaja, šeikki Abdul Latif Mahmood Al-Mahmood. Tiedotustilaisuus liittyi tuoreeseen tietoon, jonka mukaan suurmoskeijahanke on vihdoin nytkähtämässä eteenpäin Helsingin poliittisessa päätöksenteossa. Helsingin virkamiehet ovat ehdottaneet, että Sörnäisistä varataan moskeijalle ja monitoimikeskukselle oma alue.

Asiaa alkaa käsitellä Helsingin kaupunkiympäristölautakunta ensi viikon tiistaina.

TIEDOTUSTILAISUUTEEN osallistuivat suurmoskeijahankkeen Suomen ydinjoukko Pia Jardi, Abdessalam Jardi ja Ilari Rantakari, sekä šeikki Mahmood Al-Mahmood ja tämän tulkkina toimiva Suomen islamilaisen yhdyskunnan imaami Anas Hajjar.

Mahmood Al-Mahmood kertoi tilaisuudessa, että hänen suhteensa Suomeen ovat syntyneet hänen tutustuttuaan Bahrainissa asuviin suomalaisiin. Pian tämän jälkeen hän tutustui myös kansainvälisten suhteiden konkariin Ilari Rantakariin, joka toimi vielä tuolloin Tansanian suurlähettiläänä.

”Kun kävin ensimmäistä kertaa Suomessa, huomasin, miten pieniä rukoushuoneet ovat. Bahrainissa toivomme, että muslimien oloja Suomessa parannettaisiin. Ilari lupasi, että hän lähtee henkilökohtaisesti tukemaan tätä hanketta.”

Itse Bahrainin kuningas Hamad bin Isa-al Khalifa on Mahmood Al-Mahmoodin mukaan kehottanut parantamaan Suomen ja Bahrainin suhteita.

”HALUAMME kiittää Suomea siitä, että Suomi on ottanut vastaan muslimimaahanmuuttajia ja pitänyt heistä huolta. Haluamme auttaa Suomen valtiota, jotta myös muslimit voisivat tuntea, että heidän uskontoaan kunnioitetaan.”

Mahmood Al-Mahmood tahtoi myös kehottaa muslimeja Suomessa integroitumaan suomalaiseen yhteiskuntaan. Samalla hän oli huolissaan islamofobian lisääntymisestä.

”Muslimien Suomessa pitäisi osallistua tiiviimmin suomalaisen yhteiskunnan parantamiseen käyttäen hyväkseen islamilaisia arvoja. Nykyään kuva, joka esitetään islamista ja muslimeista, on synkkä. Täytyisi muistaa, että muslimit ovat osallistuneet sivilisaation rakentamiseen. Euroopan islamilaiseen perintöön voi tutustua hyvin esimerkiksi Espanjassa.”

Mahmood Al-Mahmood peräänkuulutti muslimien itsemääräämisoikeutta.

”Haluan korostaa, että monissa maissa on puututtu liikaa muslimien asioihin. Välttäkää sitä Suomessa. Muslimien Suomessa pitää hallita omia asioitaan, mutta tämän hankkeen pitää ehdottomasti toimia Suomen lakien alaisuudessa ja niiden mukaan.”

ŠEIKKI Mahmood Al-Mahmood oli tilaisuudessa kuningashuoneen edustajana ja toisaalta Bahrainin islamilaisen yhdistyksen puheenjohtajana. Käyntikorttinsa mukaan hänen työ- ja edustusroolinsa on monipuolinen: Mahmood Al-Mahmood on Bahrainin yliopiston islamin oppiaineen emeritusprofessori, Bahrainin kuningaskunnan islamilaisten asioiden pääneuvoston jäsen, muslimitutkijoiden kansainvälisen unionin perustajajäsen ja useiden islamilaisten pankkien, rahoituslaitosten ja uskonnollisten valvontakomiteoiden puheenjohtaja tai jäsen.

Käyntikortti on kuitenkin nimenomaan Bahrainin islamilaisen yhdistyksen. Siinä oleva nettiosoite yhdistyksen sivuille ei kokeiltaessa toimi.

TIEDOTUSTILAISUUDESSA oli selkeästi aistittavissa, että hankkeen vetäjät ovat kyllästyneitä suurmoskeijan ympärillä pyörivään mediarumbaan, ja hanketta seuraavat toimittajat ja poliitikot taas hankkeen epäselvään rahoituspohjaan.

”Tässä on kyse hankkeesta, jossa on moskeija ja monitoimikeskus. Emme haluaisi edes puhua suurmoskeijasta, vaan keskusmoskeijasta. Tavoitteena on paikka kaikille, ei vain muslimeille. Haluamme lisätä yhteiskuntarauhaa”, Pia Jardi painotti.

Jardi sanoi, ettei moskeija ole vain yhden koulukunnan moskeija, ja että islam kuuluu Suomeen aivan kuten mikä tahansa muukin uskonto. Myöhemmin Jardi kuitenkin tarkensi, että kyseessä on sunnimoskeija. Moskeijan alkurahoituksen on avoimesti kerrottu tulevan Bahrainin kuningashuoneelta, jonka jäsenet ovat sunnimuslimeita.

Jardi ei pitänyt sunnijohtoisuutta ongelmana.

”Suomi on demokraattinen maa, jossa on uskonnonvapaus.”

MYÖS Šeikki Mahmood Al-Mahmood puhui uskonnonvapaudesta.

”Suomen ja Bahrainin välillä on paljon yhtäläisyyksiä, sillä molemmissa on uskonnonvapaus. Eri uskontoja kunnioitetaan”, hän sanoi.

Islam on Bahrainin virallinen uskonto, mutta muutkin uskonnot sallitaan. Ero on suuri esimerkiksi Saudi-Arabiaan verrattuna. Maan shiiaenemmistön ja sunnien välillä on kuitenkin suuria jännitteitä, sillä sunnimuslimeista koostuva Bahrainin kuningashuone johtaa maata, jonka asukkaista arviolta noin 60 prosenttia on shiiamuslimeja. Shiiat eivät pääse Bahrainissa osallistumaan vallan ja rikkauksien jakoon yhtäläisesti sunnien kanssa.

Sunnien ja shiiojen välisissä ongelmissa on siis kyse myös poliittisista jännitteistä, jotka johtuvat shiiojen huonommasta asemasta. Arabikevään aikana Bahrainin sunnivallanpitäjät vaimensivat shiiaopposition mielenosoituksia Saudi-Arabian avustuksella.

TIEDOTUSTILAISUUDESSA yleisön kysymykset liittyivät erityisesti moskeijahankkeen rahoitukseen. Mahmood Al-Mahmood, Rantakari ja Pia Jardi pyrkivät selittämään asiaa.

”Tulemme avaamaan lahjoitusmahdollisuuden tälle moskeijalle Bahrainissa ja muissa Persianlahden maissa sillä ehdolla, että kukaan lahjoittaja ei yritä puuttua hankkeen hallinnointiin millään tavalla. Lahjoitusmahdollisuus on auki kaikille. Suomi-Bahrain ystävyysseura avaa Bahrainissa lahjoitustilin, jota hallinnoi Bahrainin islamilainen yhdistys”, kertoi Mahmood Al-Mahmood.

Yleisöstä esitettiin epäilyjä siitä, kuka rahat lopulta lahjoittaa, ja lukeutuuko Bahrainin läheinen kumppani Saudi-Arabia mahdollisesti lahjoitusten antajiin. Jardi ja Mahmood Al-Mahmood lupasivat läpinäkyvyyttä.

”Rahaliikenne Bahrainissa on tarkasti säädeltyä ja seurattua. Suomen valtio saa tietää, kuka lahjoituksia antaa. Tilintarkastajat pitävät asiasta kirjaa”, Mahmood Al-Mahmood sanoi.

Tax Justice Network -järjestö on luokitellut Bahrainin veroparatiisiksi. Joulukuun alussa EU julkaisi listan, johon se on nimennyt 17 veroparatiisia maailmalla: Lähi-idästä mukana ovat Yhdistyneet arabiemiirikunnat ja Bahrain.

Heinäkuun lopussa Bahrain tosin allekirjoitti taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön OECD:n sopimuksen kansainvälisestä automaattisesta verotietojen vaihdosta, eli maa on ottanut askeleen avoimemman rahaliikenteen suuntaan. Sopimusta ei ole vielä ratifioitu.

PIA JARDI JA ILARI RANTAKARI ovat jo aiemmin kertoneet, että moskeijan ja monitoimikeskuksen perustamiseksi tarvitaan alkupääomaa noin 700 000 euroa. Tämä sisältää heidän mukaansa arkkitehtuurikilpailun, jonka avulla etsitään mahdollisimman hienoa toteutusta.

Rantakarin mukaan Bahrain on lahjoittanut summasta jo 400 000 euroa, joita hallinnoidaan kahden eri tilin avulla.

Myös Bahrainin kuningas on luvannut lahjoittaa hankkeeseen rahaa suoraan omasta pussistaan.

Hankkeen lopullisia kustannuksia kukaan osallistujista ei osannut kommentoida. Aiemmin summan on arvioitu olevan noin 110–140 miljoonaa euroa.

MOSKEIJAN yhteydessä olevaan monitoimikeskukseen tulisi esimerkiksi uimahalli.

”Sinne tulisi miesten ja naisten omia uintivuoroja. Jakomäki on ainut paikka, jossa naisille on omat vuorot. Siellä on aina ihan täyttä. Tällaisia palveluita tarvitaan lisää”, Jardi sanoi tilaisuudessa.

Hän vaikutti selvästi ärsyyntyneeltä toimittajien kysymyksiin.

”Jos yksityinen taho avaa vain naisille tarkoitetun kuntosalin Helsingissä, se on ihan okei. Mutta jos saman tekee uskonnollinen taho, niin jostain syystä siitä kauhistellaan.”

YKSI vielä avoimista kysymyksistä on se, missä tulevan moskeijan imaamit koulutetaan. Suomessa tällä hetkellä toimivat imaamit, kuten Anas Hajjar, ovat kaikki opiskelleet ulkomailla. Suomessa ei kouluteta imaameja. Ilari Rantakarin mukaan tämä on ongelma.

”Olisi todella hyvä, että imaamien koko koulutus olisi Suomessa. Nyt täällä voi tehdä vain pohjaopintoja esimerkiksi Helsingin yliopistolla, ja loppukoulutus suoritetaan esimerkiksi Saudi-Arabiassa tai Iranissa. Tästä on seurannut ongelmia”, Rantakari sanoo viitaten siihen, että imaamien tiedetään radikalisoineen nuoria Suomessa ja Euroopassa.

”Ajatus on, että tulevassa monitoimikeskuksessa voisi kouluttaa imaameja. Niin he tietäisivät Suomen kontekstin. On ylipäätään parempi, että imaamit koulutettaisiin yhdessä, tunnetussa paikassa. Ei kellarimoskeijoissa, joista emme tiedä, mitä niissä tapahtuu.”

Koska imaamikoulutusta ei Suomessa kuitenkaan vielä ole, yksi mahdollinen paikka suurmoskeijan tuleville imaameille on Rantakarilla jo tiedossa.

”Marokko on yksi vaihtoehto. Sieltä tulleiden imaamien kanssa on ollut hyvä yhteistyö.”