HS: Paperittomien klinikka odottaa työnsä helpottuvan Helsingin päätöksestä laajentaa paperittomien oikeutta terveyspalveluihin

Helsingin Sanomat: Paperittomien klinikka odottaa työnsä helpottuvan Helsingin päätöksestä laajentaa paperittomien oikeutta terveyspalveluihin 10.12.2017

HELSINGIN kaupunginvaltuusto päätti marraskuun lopulla laajentaa niin sanottujen paperittomien henkilöiden sosiaali- ja terveyspalveluita. Tähän asti heistä suurimmalla osalla on, lapsia ja raskaana olevia naisia lukuun ottamatta, ollut oikeus vain kiireellisiin terveyspalveluihin kuten ensiapuun.

Kaupunginvaltuuston päätöksellä paperittomilla on jatkossa oikeus muun muassa kroonisten sairauksien hoitoon ja rokotuksiin.

Paperittomille terveyspalveluita tarjoavalla Global Clinicillä kaupunginvaltuuston päätös otettiin riemulla vastaan.

”Se helpottaa tietysti meidän työtämme”, kertoo klinikalla vapaaehtoisena työskentelevä kätilö Janita Tasa.

Hän muistuttaa, että muutos koskee tietysti vain niitä Helsingin klinikalla käyviä paperittomia, jotka ilmoittavat oleskelevansa Helsingissä.

Helsingin lisäksi Global Clinic toimii Turussa, Lahdessa, Tampereella, Joensuussa ja Oulussa. Helsingin klinikalla käy Tasan mukaan terveyspalveluita tarvitsevia paperittomia henkilöitä myös muualta pääkaupunkiseudulta ja muista kaupungeista.

Tasa olettaa, että kaupunginvaltuuston päätökseen täytäntöönpanossa menee jonkin aikaa.

”Mutta kun kaupunki antaa ohjeistuksensa, pystymme ohjaamaan asiakkaitamme huomattavasti paremmin julkisten palveluiden pariin.”

HELSINGIN paperittomien klinikalla toimii vapaaehtoisia lääkäreitä, sairaanhoitajia, kätilöitä, hammaslääkäreitä, psykologeja ja tulkkeja. Lisäksi paperittomat henkilöt saavat klinikalla oikeudellista neuvontaa. Apu on ilmaista ja asiakkaat voivat pysytellä anonyymeina.

Tasan mukaan klinikan asiakkaiden määrä vaihtelee.

”Emme varaa aikoja vaan sanomme kaikille, että tänne saa tulla vapaasti ja anonyymisti. Ikinä ei oikein tiedä, minkälainen ilta on tulossa”, hän sanoo.

Asiakkailla on hyvin erilaisia tarpeita. Joskus heille riittää pelkkä ohjaus ja neuvonta, toisinaan hoito vaatii lisäseurantaa tai tutkimuksia.

”Vaihtelee, mutta päätös tulee selvästi helpottamaan asiakkaiden pääsyä hoitoon. Tällä hetkellä hoito on niin rajattua vain kiireellisiin tarpeisiin.”, Tasa sanoo.

HELSINGIN sosiaali- ja terveystoimialan toimialajohtaja Juha Jolkkonen kertoi Helsingin Sanomille valtuuston päätöksen jälkeen, että kaupungin pitää seuraavaksi miettiä, mitä ”välttämätön hoito” tarkoittaa paperittomien henkilöiden tapauksessa. Periaatteessa se voisi sisältää esimerkiksi rokotukset tai lääkityksen diabetekseen, astmaan tai muuhun sellaiseen krooniseen sairauteen, joka voisi huonolla hoidolla muuttua nopeasti pahemmaksi.

Kaupunginvaltuuston päätös syntyi ennen kuin entisen kaupunginjohtajan Jussi Pajusen (kok) kautensa loppupuolella asettama työryhmä sai valmiiksi selvityksensä turvapaikanhakijoiden ja paperittomien asemasta. Työryhmään kuuluu virkamiesten lisäksi muun muassa kansalaisjärjestöjä ja poliisin edustaja.

Paperittomalla henkilöllä tarkoitetaan ihmisiä, jotka oleilevat maassa ilman oleskelulupaa tai joilla ei muusta syystä ole oikeutta terveyspalveluihin. Suomessa on sisäministeriön arvion mukaan noin 1 000–2 000 paperitonta henkilöä. Heistä suurin osa asuu Helsingissä ja muissa suurissa kaupungeissa.

Paperittomien henkilöiden määrän arvioidaan kasvaneen viimeisten parin vuoden aikana, kun Suomeen on tullut paljon turvapaikanhakijoita, joista moni on saanut kielteisen turvapaikka- tai oleskelulupapäätöksen.