Uusi Suomi: Professorilta tyly reaktio maahanmuuttoraporttiin: ”Tyhmintä, mitä valtionhallinto voi alamaisilleen kertoa”

Uusi Suomi: Professorilta tyly reaktio maahanmuuttoraporttiin: ”Tyhmintä, mitä valtionhallinto voi alamaisilleen kertoa” 19.12.2017

Turun yliopiston taloustieteen professori Matti Virén arvostelee blogissaan kovin sanoin sosiaali- ja terveysministeriössä laadittua selvitystä maahanmuuton kustannuksista. Hänen mielestään asioita ei ole raportissa oikeastaan edes selvitetty.

Hallitusohjelmaan kirjatussa raportissa todetaan, että maahanmuuton taloudelliset vaikutukset ovat moninaiset, koska maahanmuuttajienkin ryhmä on moninainen, eikä heitä ole mielekästä tarkastella yhtenä ryhmänä. Selvityksessä on käsitelty muun muassa maahanmuuttajien työllisyystilannetta, etuuksia ja veroja, mutta erityisen selviä euromääriä se ei kerro, vaan vetoaa siihen, että kysymykseen maahanmuuton synnyttämistä kustannuksista ei ole mahdollista vastata yksioikoisen selvästi.

–Selvityksessä on pyritty yhden kustannusluvun esittämisen sijaan rakentamaan tiekarttaa siitä, minkälainen maahanmuuttajien vaikutus julkiseen talouteen on tähän asti ollut, miten tämä vaikutus on kehittynyt sekä esittää näkemys siitä, miten tämä vaikutus voi kehittyä tulevaisuudessa, raportissa todetaan.

Raportin mukaan oleellisinta olisi yhden kustannusluvun sijasta tuottaa tietoa, jonka epävarmuustekijät ja mahdollisuuksien rajat on tuotu läpinäkyvästi esille. Raportin mukaan tällaisen tiedon käyttö politiikan pohjana olisi huomattavasti kestävämpää kuin politiikan ankkurointi yhteen kiisteltävissä olevaan kustannuslukuun.

Professori Virén arvostelee, että suuren osan raportista muodostaa kuvaileva tilastomateriaali, eikä mitään uutta tutkimusta ole varsinaisesti tehty. Virénin mukaan ainakin kansainvälisen tutkimustiedon perusteella pitäisi ”taatusti kyetä” kertomaan suunnilleen humanitäärisen maahanmuuton kustannus tai tuotto sekä työperäisen maahanmuuton kustannus tai tuotto. Hän ihmettelee, kuka kertoisi suuresta kuvasta, jos eivät tutkijat.

–Ei pitäisi olla kovin vaikeaa laskea, mikä pitää olla maahanmuuttajan tuottavuus (ja vastaavasti) palkka, jotta hän tuottaisi nettoa julkiselle sektorille. Eli mikä on ns. tarveharkinnan ”kriittinen” tulotaso. Maahanmuuttoon liittyy toki paljon muitakin asioita, mutta jokainen kansalainen voi tykönään arvioida niiden merkityksen, Virén kirjoittaa.

–Siksi toteamukset tyyliin ”maahanmuutto on niin monimutkainen asia, että siitä ei voi sanoa mitään”, ovat tyhmintä, mitä valtionhallinto voi alamaisilleen kertoa. Ja jos ei haluta kertoa mitään, sanotaan se sitten suoraan.

”Tarkoitus oli tuottaa tietopohjaa”

Selvityksen tehnyt sosiaali- ja terveysministeriön asiantuntija Jere Päivinen sanoo Talouselämälle, että ulkomaiset tutkimukset tuovat tietoarvoa Suomenkin tilanteeseen. Hänen mukaansa niistä on kuitenkin haasteellista johtaa suoria lukuja ja selvityksessä keskityttiin tarkoituksella vain Suomea koskevaan tutkimustietoon.

–Tarkoituksena ei ollut ehkä niinkään tuottaa uutta tietoa, vaan uutta tietopohjaa niin, että kaikki tieto olisi samassa paikassa, Päivinen sanoo.

Päivisen mukaan rajatulle maahanmuuttajaryhmälle voisi olla mahdollista selvittää tarkempi luku, mutta hallitusohjelmassa edellytettiin selvitystä koko maahanmuutosta ja sen kustannuksista ja ”yhden luvun esiin tuominen on hyvin haasteellista”.

Maahanmuuttajien nostamat sosiaalietuudet käyvät raportista selkeästi ilmi. Päivinen huomauttaakin, että luvut ovat uutta tietoa ja nimenomaan tuoretta raporttia varten tuotu esiin.

Selvityksen mukaan merkittävin tekijä maahanmuuton taloudellisten vaikutusten kannalta on työllisyys, koska työttömät maksavat töissä käyviä vähemmän veroja ja käyttävät enemmän sosiaaliturvaa. Raportissa listataan kaksi kehitystarvetta: parantaa ulkomaalaistaustaisten naisten työllisyysastetta ja tehostaa kotouttamistoimien taloudellisen vaikuttavuuden seurantaa ja selvittämistä.

Raportin mukaan maahanmuuttajanaisten ja -miesten välillä on selkeitä eroja työllisyydessä ja tulotasossa. Vuonna 2014 20–64-vuotiaiden maahanmuuttajanaisten työllisyysaste oli peräti 17,4 prosenttia matalampi suomalaistaustaisiin naisiin verrattuna, kun vastaava luku miehillä oli 2,6 prosenttia. Ero selittyy eniten perheen perustamisella.

Pakolaiselle keskimäärin 6500€ v. 2011

Maahanmuuttajat nostavat Kelan tuista eniten työttömien peruspäivärahaa ja työmarkkinatukea. Raportin mukaan vuosina 2010–2016 kokonaisetuusmenot ovat kasvaneet noin miljardista eurosta 2,17 miljardiin euroon, josta ulkomaiden kansalaisille maksettiin 16,6 prosenttia vuonna 2016. Kelan etuuksiin oikeutettujen henkilöiden määrään nähden eniten peruspäivärahan ja työmarkkinatuen saajien pirissä oli pakolaistaustaisia maahanmuuttajia.

Pakolaistaustaisesta maasta saapunut maahanmuuttaja sai keskimäärin vuonna 2011 noin 6 500 euroa eri sosiaalietuuksia, kun kantaväestön edustaja sai keskimäärin sosiaalietuuksia 4 000 euroa. Kaikki maahanmuuttajat saavat keskimäärin vuodessa 1 840 euroa eli noin kolmanneksen vähemmän siinä tarkasteltuja etuuksia kuin kantaväestön edustaja. Tulos muuttuu huomattavasti, kun tarkastelusta poistetaan vanhuuseläkkeet. Tällöin maahanmuuttajat saivat 780 euroa eli noin neljänneksen enemmän etuuksia kuin kantaväestön edustaja keskimäärin vuonna 2011. Vuonna 2016 pakolaistaustaisten maahanmuuttajien saaman tuen määrän keskiarvo saajaruokakuntaa kohden on kuitenkin ainoastaan 66 euroa korkeampi vuodessa kuin kantaväestön keskiarvo.

Kelan viime vuonna maksamista yleisistä asumistuista 11,5 prosenttia, eli 124 miljoonaa euroa, meni ulkomaiden kansalaisille. Lapsilisistä maahanmuuttajat saivat 5,7 prosenttia eli 78,9 miljoonaa euroa. Perustoimeentulotukea maahanmuuttajille maksettiin kesäkuussa 2017 11,5 miljoonaa euroa, mikä on 15 prosenttia perustoimeentulotuen kokonaismäärästä.