Uusi Suomi: ”Konsultit eivät ole halpoja” – Suurmoskeijahanke pitää saamansa 400 000€

Uusi Suomi: ”Konsultit eivät ole halpoja” – Suurmoskeijahanke pitää saamansa 400 000€ 21.12.2017

Vastatuuleen joutuneen suurmoskeijahankkeen vetäjillä ei ole aikeita luovuttaa, kertoo Suomi-Bahrain ystävyysseuran puheenjohtaja Ilari Rantakari. Tiimi ehti saada Bahrainista 400 000 euroa rahaa, jonka perään Uusi Suomi kysyi.

Hanke tyssäsi viime viikolla Helsingin kaupunkiympäristölautakunnassa, joka päätti yksimielisesti olla edistämättä hanketta. Lautakunta oli esittämässä kaupunginhallitukselle, ettei se varaa hakijoille aluetta moskeija- ja monitoimikeskushankkeen jatkoselvittämistä varten.

Tämän johdosta hanketiimi veti hakemuksensa pois käsittelystä, minkä jälkeen hankkeen tulkittiin laajasti tulleen tiensä päähän. Kyse oli kuitenkin vain siitä, ettei tiimi halunnut laittaa hakemustaan turhaan käsittelyyn, selvensi hankkeen puuhanainen, Suomen Muslimiliiton puheenjohtaja Pia Jardi heti poisvedon jälkeen Uudelle Suomelle.

Tiimi oli kertonut aiemmin saaneensa jo Bahrainista 400 000 euroa hanketta varten. Puheenjohtaja Rantakari kertoi, että rahat on onnistuneesti siirretty Suomeen ystävyysseuran tilille.

Mitä rahoille on nyt käymässä?

–Miten niin käymässä? Tässä on iso suunnittelu ja valmistelutyö tehty kahden ja puolen vuoden aikana, Rantakari vastaa Uudelle Suomelle.

Onko raha siis mennyt jo kokonaan suunnitteluun?

–Toki siinä on perustettava säätiö ja sen pääoma. Siinä se on, nämä kaksi asiaa, Rantakari vastaa ja vahvistaa, että käytännössä raha käytetään valmistelukuluihin ja säätiöön.

Hanketta varten ollaan yhä perustamassa Oasis-säätiö, joka on Rantakarin mukaan muutoin ollut valmiina jo pitkään, mutta sitä ei ole saatu rekisteriin kaupunginhallinnossa meneillään olleen prosessin takia. Tontinvaraukseen liittyi ehtoja, jotka vaikuttivat Rantakarin mukaan myös säätiön rekisteröintiin ja sääntöihin. Ehdoista juteltiin kaupungin edustajien kanssa vasta pari viikkoa sitten.

Nyt säätiö on tarkoitus saada Rantakarin mukaan rekisteriin mahdollisimman pian. Sitten jäljellä olevat rahat siirretään säätiölle.

Teillä ei ole mitään aikeita luopua hankkeesta?

–Ei tietenkään.

Rantakari ei kuitenkaan osaa sanoa oikein mitään tarkkaa jatkosuunnitelmista. Hänen mukaansa nyt pohditaan jatkotoimia ja tehdään uudelleenarviointia.

–Meillähän on hirmuinen haaste median kanssa, joka ei suostu faktoja käsittelemään toistaiseksi esimerkiksi.

Mitä tarkoitat?

–Tarkoitan muun muassa sitä, että tässä on koko ajan ollut kyseessä monitoimikeskus, siis palvelu-dialogikeskus, koulutus-konferenssikeskus, joka on 85 prosenttia hankkeesta. Media puhuu aina vain suurmoskeijasta.

Hankkeen laajuus ja rahoituksen epäselvyydet epäilyttivät päättäjiä niin, että hanke katsottiin toteuttamiskelvottomaksi.

–Ei siinä mitään epäselvyyksiä ole, mutta totta kai aina voidaan vaatia tarkempia ja tarkempia rahoitusselvityksiä.

Miten aiotte nyt parannella hakemusta?

–Sepä jää nyt nähtäväksi ja suunniteltavaksi ja toteutettavaksi.

Hankkeen koko oli yksi päättäjiä epäilyttänyt asia. Voisitteko harkita pienempää?

–En halua mennä ennakoimaan. Kaikki vaihtoehdot ovat punninnassa.

Aiemmin on väläytelty, että tiimi voisi hakea tiloja Helsingin sijaan myös Espoosta tai Vantaalta. Onko tämä vielä harkinnassa?

–Kaikki vaihtoehdot ovat harkinnassa, Rantakari vastaa ja lisää, että tällä hetkellä ei ole mahdollista sanoa sen enempää.

"Tarvitaan paljon asiantuntijoita"

Suomeen saatuja rahoja hallinnoi Suomi-Bahrain ystävyysseurassa hallituksen jäsenenä ja nimenkirjoittajana myös varapuheenjohtaja Marja Pentikäinen. Hänen mukaansa yleisesti Suomessa toimitaan niin, että tiettyä hanketta varten saadut rahat palautetaan, jos hanke ei toteudukaan. Seuran johtajakaksikko ei kuitenkaan ole keskustellut rahojen tai hankkeen kohtalosta viime viikon vastoinkäymisten jälkeen. Pentikäinen ei ole mukana itse moskeijahankkeessa.

Vaikka seuran nimissä oleva raha on tällä hetkellä myös Pentikäisen takana, hän ei osaa sanoa tarkkaa summaa, joka tässä vaiheessa on käytetty 400 000 eurosta. Rahojen kohtalosta ensin uutisoinut Ilta-Sanomat kertoi Rantakarin suulla paperilehdessään, että yli puolet olisi jo kulutettu. Pentikäisen mielestä tämä kuulostaa järkeenkäyvältä, kun ajattelee valmistelukuluja. Hän huomauttaa, että ”konsultit eivät ole halpoja”.

–Tiedän, että he ovat tarvinneet lakimiestä ja tilitoimistoa ja jonkun, joka suunnittelee ja vähän arvioi hintaa ja sitten myös niihin piirustuksiin, Pentikäinen kertoo hankkeen nielemistä kuluista Uudelle Suomelle.

–Jos jotain näin suurta aletaan järjestää, tarvitaan paljon asiantuntijoita ympärillä.

Pentikäisen mukaan hanketta varten on myös suunniteltu ja painettu esite.

Pentikäinen toivoo, että tiimi saa säätiön pian pystyyn. Hänen mukaansa rahat siirtyvät siinä vaiheessa säätiölle, jolloin hän ei itse ole enää millään tavalla osallinen. Hän huomauttaa, että rahoja ei kuitenkaan voi käyttää mihin tahansa, sillä ne on osoitettu nimenomaan moskeijahankkeelle.